Elokuulle asti jatkuu Sinebrychoffin taidemuseossa näyttely Uhattu elämä. Näyttelyssä on mukana tunnettuja taiteilijoita, mutta vähäiselle huomiolle jääneitä teoksia.
Eläimet kuuluvat vanhimpiin taiteessa kuvattuihin aiheisiin. Niitähän nähdään jo esihistoriallisen ajan luolataiteessa.
Uhattu elämä ‐näyttely esittelee taiteilijoiden näkemyksiä luonnosta ja eläimistä 1500‐luvulta nykypäivään. Eri aikakausina suhde luontoon ja eläimiin on vaihdellut. Kulttuurit ovat teknistyneet. Sen myötä ymmärrys ihmisestä osana luontoa ja kokonaisuutta on vähentynyt. Ymmärrys ja empatia auttavat säilyttämään elintilaa sekä ihmisille että luonnolle eläimineen.
Teoksia lainaavat näyttelyyn esimerkiksi Gallen‐Kallelan Museo, Kardrioru kunstimuuseum ja University of Tartu Art Museum. Näyttelyn kuraattori on amanuenssi Salla Heino, Sinebrychoffin taidemuseolta.
Näyttelyssä on muutakin kuin taidetta, kuten Akseli Gallen‐Kallelan Afrikasta keräämiä kasveja.
Ellei koronatilanne pitkity, avataan kesäksi punaiseen kellariin näyttelyyn uusi osuus. Siinä tutkitaan taiteen ja luonnontieteen leikkauspisteitä eri aikakausina ja eri lähtökohdista. Osioon kuuluu 1974 syntyneen Sanna Kanniston videoteos. Sen luvataan tarjoavan todellisuudesta irrallisen, hurmaavan luontokokemuksen.
Maailmalta
Itä‐Aasian taiteessa korostuvat pienet asiat. Lähellä oleva ja arkinen nähdään merkityksellisenä.
Tiedonjanoiset ja rikkauksia halajavat seikkailijat auttoivat eurooppalaisten maailmankuvaa laajenemaan. Aistit avoinna lähdettiin matkoille ympäri maailmaa. Afrikan rannikoilta ja Intian itäisiltä alueilta aloitettiin tutkimusmatkat. Lopulta retket suuntasivat Amerikkaan ja napa‐alueille asti. Tuntemattomat kasvi- ja eläinlajit kulkeutuivat matkojen mukana luonnontieteilijöille.
Eksoottisten eläinten keräämisellä vallanpitäjät esittelivät vaurautta ja valtaa. Keski‐Euroopassa 1800‐luvun puolivälissä syntyivät tieteelliseen ajatteluun pohjaavat eläintarhat. Eläinten hyvinvoinnissa oli vakavia puutteita. Vieraiden kulttuurien edustajia esiteltiin eläinten ohella eurooppalaiselle yleisölle.
Luonto opettaa
Luontoa ja sen ilmiöitä tarkkailemalla ovat taiteilijat pyrkineet ymmärtämään todellisuutta sekä näkyvän maailman suurimpia salaisuuksia.
Luonto on antanut taiteilijoille paljon innoitusta. Ihmisestä irrallinen luonto on kiinnostanut lukuisia taiteilijoita.
Taiteilija Akseli Gallen‐Kallela (1865−1931) turtui Euroopan humuun. Hän asui perheineen Afrikassa 1909−1911. Perheen kirjoittamissa merkinnöissä vuorottelivat haltioituminen ja havainnot.
Luonto tarjoaa vaihtoehdon ihmisen rakentamalle teolliselle ja kaupunkimaiselle ympäristölle. Se on paikka hiljaisuudelle, voimaantumiselle ja yksinololle.
Pilvien tutkimuksen uranuurtajan Luke Howardin tutkimus oli merkittävää tieteilijöiden ohella myös taiteilijoille. Taiteessa taivas ja sää kertovat usein mielentiloista ja tunnelmista.
Taiteessa myös veden erilaiset olemukset välittävät mielikuvia ja tunteita. Pauhaava meri ja jylhät putoukset korostavat veden suunnatonta voimaa. Peilityyni tai rauhallisesti virtaava vesi puolestaan kertoo levollisuudesta.
JK
Artikkelikuva: Akseli Gallen-Kallela: Seeproja, 1909. Kuva: Kansallisgalleria, Hannu Aaltonen.
