fbpx

Luontoääniä

Pääsky veden pinnalla

Viikon 29 luontoääni

Vanha kansa nimitti oudoimmat linnut tutuimman ja tärkeimmän linnun mukaan. Näin syntyivät esimerkiksi merimetso ja meriteeri, lapinharakka ja tervapääsky.
Vanhan kansan nimet saivat huutia, kun nimistökomitea pääsi niihin käsiksi. Tervapääsky ja vesipääsky saivat sentään armon, vaikka ne eivät ole pääskyjä. Vesipääsky on kahlaaja ja kaukana pääskyistä.
Ehkä vesipääskyn hyönteisravinto ja kepeä liikehdintä veden pinnalla olivat perusteena linnun nimeen. Uimatyylillään lintu saa pienet hyönteiset syvemmältä vedestä noukittavakseen.
Vesipääsky kuuluu sarjaan pohjoisia kahlaajia, joiden kanta on huvennut nopeasti elinvoimaisesta vaarantuneeksi. Vesipääsky on taantunut Lapin lajiksi, jonka pesiä on nykyään turha etsiä Oulun eteläpuolelta.
Suolämpäreet ja rantaniityt allikoineen ovat vesipääskyn pesimämaastoa. Muuttomatkoilla ne levähtävät kahlaajarannoilla ja joskus järven selälläkin. Heinäkuun alkupuolella pieni vesipääskyparvi havaittiin Lappalanjärven Särkillä.
Vesipääskyn voi hyvällä onnella havaita touko-kesäkuussa, jolloin muuttavat pohjoiseen menijät.
Tähän aikaan vuodesta osa vesipääskyistä on jo matkalla etelään, jopa Intian valtamerelle saakka. Ensin lähtevät naaraat, jotka ovat jättäneet poikaset koiraiden hoteisiin.
• Markku Paakkinen

Kevyesti kelluu kahlaajiin kuuluva vesipääsky veden pinnalla.

Lapintiira pesii Valkealassa

Viikon 30 luontoääni

Maailman pitkämatkaisin muuttolintu on pesinyt useana vuonna Valkealan Lappalanjärvellä. Ilmiö on ainutlaatuinen koko Etelä-Suomen mitassa, sillä lapintiiraa pidetään tiukasti merialueen lintuna. Sisämaan pesimähavaintoja on Valkealan lisäksi vain Saimaalta.
Lapintiiran edestakaisen, noin 70 000 kilometrin muuttomatkan vaiheet on selvitetty 1,1 grammaa painavalla geopaikantimella. Jäämereltä heinäkuun loppupuolella lähteneet linnut tankkaavat Azorien kohdalla planktonin seassa uivia pikkukaloja ja jatkavat kahdeksikon muotoista reittiä kohti Etelänapamannerta.
Paluumatkalla lapintiirat kiertävät silmukkansa päinvastaiseen suuntaan. Valkealassa lapintiiroja on havaittu myös syysmuuton aikaan Vuohijärvellä.
Kuten monilla pohjoisen lokkilinnuilla, lapintiiroilla on pitkä ikä ja pienet, yhden, kahden munan pesyeet. Kun poikaset ovat kuoriutuneet karulla luodolla vailla pesän suojaa, emot suojelevat niitä äkäisesti. Luodolle ajattelemattomasti maihin noussut häirikkö voi saada terävän nokan iskun päähänsä.
• Markku Paakkinen

Lennossa lapintiira on riukupyrstö. Linnun istuessa pitkät pyrstösulat ulottuvat siivenkärkien yli.

Jaa artikkeli: