fbpx

Luottamusta ja itseluottamusta

Mäntyharjun kesäteatteri aloitti kesäkauden hyväntuulisesti. Erityisen paljon jäi tilaa nuorille, vaikka päärooliin olikin käsikirjoituksella houkuteltu neljä vuosikymmentä keikkaillut Kauko ”Kake” Randelin.

Mäntyharjun kesäteatterinäytelmä Lähtöruutuun tarjoaa kesäkokemuksen, jonka ajatusten soisi säilyvän mielessä. Mukana on kevyttä viihdettä ja peräti tuttuja kuvioita väärinkäsityksistä. Niiden takana on kuitenkin viestit rohkeudesta, itseluottamuksesta ja yhteisöllisyydestä, jopa uudesta mahdollisuudesta. Siihen kai nimellä Lähtöruutuun myös viitataan.

Kake-Keke

Kake Randelin on laulaja, joka lyö vetoa, pystyykö olemaan keikkailematta ja tienaamaan muilla töillä. Näin hän asettuu kesäksi aloilleen kotikonnuilleen Mäntyharjuun ja sulautuu Kekenä yllättäen kasvavaan yhteisöön.
Kake Randelin aloittaa kappaleella, jota häneltä odotetaan. Se on ujutettu mukaan keikkalauluna. Eipä se muuten olisi juoneen sopinutkaan. Kun siitä on päästy, voidaan sukeltaa pohtivampiin sanoituksiin.
Näyttelijänä Kake ei ole harrastajien parhaimmistoa, mutta ääntä ja valittuja lauluja kuuntelee mieluusti ja esiintyminen on luontevaa. Roolikin on… hänelle tehty.

Muita rooleja

Teuvo Parkkinen naurattaa erityisesti alussa Jaakko Savolaisen omiin ympyröihin sulkeutuvassa hahmossa, jolle mikään ei kelpaa, ainakaan uudet naapurit. Pinja Rimpeläisen rooli Jaakon vaimona tuo hahmona mieleen 60-luvun kotirouvan tyypityksen. Sari Heikkilä hienona Kirsikkana ja Tiina Ripatti ylenpalttisesti kaikkeen luomuun hurahtaneena Ursulana muodostavat naiskolmion muut kulmat.
Kai Luiskala ja Marko Hänninen istuvat hyvin tyypiteltyihin rooleihinsa.
Toiseen pääosaan nousee ujolla olemuksellaan Savolaisten Valma-tytär, synnyinlahjana hienon äänen saanut Eveliina Ripatti. Hän tekee hienoa työtä sekä laulaen että näyttelijänä. Ensimmäisessä laulussa jännitys luo hieman teennäisen tunnun ääneen, mutta pian hänen osuuksiaan alkaa odottaa.
Markku Huovisen ja Lasse Wikmanin Mäntyharjulle kirjoittaman näytelmän kaunein kuvio syntyy Valman kasvusta ja Kaken tälle järjestämästä mahdollisuudesta.
Madeia Inkisellä on tilaa niin Hämäläisen perheen haastavana tyttärenä kuin tanssijana. Kaisla Tiihonen, Unna Männistö, Helena Inkinen, Pyry Männistö, Eveliina Hänninen, Siiri Suomi ja Ella Hytönen ovat muut nuoret.
Väärinkäsityksestä vastaa kunnanjohtaja, Tapio Loimula. Siinä pääroolissa pälyilevät Tero Vuorio ja Asta Vuorio, jolla varsinkin on herkullinen rooli.
Mainittava on vielä Eija Spännäri, joka saa heitellä tuolistaan meheviä kommentteja muun muassa vanhustenhoidosta. Aivan ihanan elämänmakuinen ja hienolla tavalla rohkea rooli!
Kaikkiaan väkeä pyöri lavalla 27 ihmistä, kun huomioidaan myös taustalaulajat. Ensi-illassa heistä oli mukana kolme. Liikettä on heillä jopa liikaa, mutta laulu täydentää hyvin Kaken ääntä.
Pitkä päivä takana sai lähtemään ensi-illasta ohjaaja Pertti Lahden puheen aikana. Hän osasi viisaasti antaa siihen luvan, sillä jo esitys vei pitkälle yli yhdeksän. Viihdyin kuitenkin erinomaisesti. Ilta oli kaikkineen onnistunut, mistä kiitos myös lämpimän arvostavalle tunnelmalle.
Näytelmä on hieno kunnianosoitus 60-vuotiaalle teatterille, 40-vuotiselle laulajanuralle ja viittauksineen myös 30-vuotiaalle taidekeskukselle.
AK

Artikkelikuva: Ensi-illassa täyttyi vain keskimmäinen katsomo, mutta luulisi näytelmän kuitenkin muissa esityksissä kohtuullisesti vetävän.

Pertti Lahden ohjauksessa on tänä kesänä Mäntyharjulla sinne tehty näytelmä, sieltä kotoisin oleva laulaja ja runsas ja poikkeuksellisen nuori joukko näyttelijöitä.
Jaa artikkeli: