Kansallisgalleria sulki Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseot koronaviruksen leviämisen estämiseksi 17. maaliskuuta. Siinä vaiheessa kun Sinebrychoffissa kävin, ei sulkemista vielä ollut tiedossa.
Ennen sulkemista taidemuseo nosti varautumistasoa. Hygieniaan ja siisteyteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Ovilla laskettiin museoon saapuvan ja museosta poistuvan yleisön määrää ja huolehdittiin, ettei se ylittänyt viidensadan suositusta.
Sulun aikanakin museo pitää yllä tehtäväänsä taiteeseen tutustuttajana.
Näyttely toteutettiin yhteistyössä Suomen Pietarin instituutin kanssa. Näyttelyn kuratoi instituutin johtaja Sani Kontula‐Webb.
Pääsiäismunia
Pääsiäisen edellä esiteltiin maalattuja pääsiäismunia. Tiedetään, että pääsiäismunia on koristeltu uskonnolliseen käyttöön jo 1200-luvulla. Noin 1600-luvulla lännessä ryhdyttiin valmistamaan lasi- ja posliinimunia.
Myöhemmin valmistettiin maalattuja munia. Pääsiäismunien maalaamisesta muotoutui hiljalleen oma kansantaiteen lajinsa. Uskonnollisten aiheiden asema vahvistui ajan myötä. Pääsiäismunissa saattoi nähdä esimerkiksi ikoneja, enkeleitä ja leikkiviä lapsia.
Edelfeltiä
Helmi-maaliskuussa tarjoutui tilaisuus nähdä vähälle huomiolle jääneitä Edelfeltin teoksia.
Todennäköisesti Albert Edelfelt ja Romanovit -näyttelyä ei jatketa. Sen piti kestää vain toukokuuhun. Aihetta esitteleviä luentojakin jouduttiin useita perumaan, esimerkiksi taidehistorioitsija Rainer Knapasin esitys, aiheenaan Albert Edelfelt Pietarissa.
Venäjällä
1854−1905 elänyt Albert Edelfelt teki kultakauden suomalaistaiteilijoista merkittävimmän uran Venäjällä. Hänelle myönnettiin Pietarin taideakatemian akateemikon arvonimi vuonna 1881.
Taiteilija esiteltiin akatemian presidentille suuriruhtinas Vladimirille. Suuriruhtinas tilasi yhteisen muotokuvan kahdesta pojastaan, Boriksesta ja Kirillistä, sekä erillisen muotokuvan nuorimmasta pojastaan Andreista.
Vauraan väestönosan lastenmuoti saattaa hämätä, sillä pojilla oli pitkät hiukset ja mekot. Aleksanteri III:n veljenpoikia, Suuriruhtinaat Boris ja Kirill Vladimirovitš, lapsina esittävää muotokuvaa luultiin kauan kadonneeksi. Maalaus nähtiin Suomessa julkisesti ensimmäistä kertaa.
Albert Edelfelt kirjoitti Pietarista äidilleen Alexandra Edelfeltille 19.11.1881: ”Pienet herrat ovat hyvin leikkisiä, tulevat kutittelemaan minua, hypistelevät värejäni ja niin edelleen. Ah, kaikki lapset ovat täysin samanlaisia, niin ylhäiset kuin alhaisetkin.”
Keisariperheelle
Muotokuvien myötä keisariperhe kuuli Edelfeltin lahjakkuudesta. Aleksanteri III ja Maria Fjodorovna tilasivat Edelfeltiltä useita maalauksia.
Maria Fjodorovna osti taiteilijan sisarta esittävän teoksen Hyvät ystävät. Hän tilasi Edelfeltiltä lastensa, Ksenian ja Mihailin yhteismuotokuvan.
Vuoden 1882 yleisvenäläisessä taideteollisuusnäyttelyssä Moskovassa esiteltiin kaikki kolme Edelfeltin maalaamaa Romanov‐suvun lasten muotokuvaa. Vuoden 1917 vallankumous veti muotokuvat erilleen.
Hyvät ystävät on varmasti yksi tunnetuimpia Albert Edelfeltin teoksista. Harvassa lienevät he, jotka ulkomuistista osaavat erottaa kaksi ensimmäistä versiota. Kolmas versio on vähemmän tunnettu akvarelli ja siten eroaa selvimmin toisista.
Pariisi ja Haikko
Koivujen alla -teoksia Albert Edelfelt maalasi useita. Niissä on huomattavia eroja. Näyttelyyn saatu Koivujen alla kuuluu ehdottomasti Edelfeltin parhaisiin tauluihin.
Teos sijaitsi Pietarin Anitškovin‐palatsissa ja päätyi sieltä keisarilliseen palatsiin Puolassa. Teoksen olinpaikka on ollut viimeiset 80 vuotta tuntematon. Se löytyi yksityisestä kokoelmasta.
Maalauksen malleina olivat Albertin nuoremmat sisaret Annie ja Berta. Kuusitoistavuotias Annie lukee kirjaa ruohikolla makaavalle Bertalle. Koivujen runkojen välistä voi havaita Haikon selän.
Taiteilija matkusti paljon Ranskan ja Haikon välillä. Hän oppi sujuvasti kielen Pariisissa. Suomalainen tai pohjoismaalainen seura ei häntä erityisesti kiinnostanut. Poikkeuksen tekivät lähimmät lapsuudenystävät tai kollegat. Keväisin taiteilijalla heräsi voimakas kaipuu Pariisista Haikkoon.
JK
Artikkelikuva: Albert Edelfelt (1854–1905): Suuriruhtinaat Kirill ja Boris Vladimirovitš lapsina, 1881. Kuva: Rybinskin valtiollinen historiallinen arkkitehtuuri- ja taidemuseo
