fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Mäenrinteellä arkkitehtuurinen helmi

Kuusankoskella, kävelymatkan päässä keskustasta sijaitsee kotiseututalo. Läheisyydessä on Kettumäen kansanpuisto, joten paikalla viihtyvät varmasti kaikenikäiset. Mäki on toki kävellen tai pyöräillen kohtuullisen haastava, mutta autollakin pääsee paikan päälle.
Juhannusviikon torstaina tuli käytyä paikalla ensi kertaa ja ihmetytti, miksi en ole aiemmin paikalla vieraillut. Taidenäyttelyt entisestään korostavat paikan kauneutta. Kuistilta näkee erityisen hyvin kirkon suuntaan. Puuta on työstetty taidokkaasti ja ympäriinsä on korkeasta ammattitaidosta kertovia koristeluja.

Pitkällä putkella saa selkeimmin kuvia kirkon suunnasta.
Kaiteet olivat jo yksinkertaisemmat siinä vaiheessa kun entinen koulu siirrettiin Kettumäelle kotiseututaloksi.

Lähihistoriaa

Kotiseututalo oli aikoinaan koulu. Kymintehtaan Mäkikoulu sijaitsi korkealla kalliolla. Läheisyydessä oli Kymintehtaalta Kouvolaan johtanut rautatie. Mäkikoulun alakansakoulu siirrettiin 1950-luvulla Kettumäelle kotiseututaloksi. Kaiteita oli yksinkertaistettu.
Kansakouluja on Kuusaalla toiminut kahdeksan. Tehtaan kansakoulu aloitti jo 1888. Useimmat Kuusaalla toimineista kansakouluista lopettivat viimeistään 1941. Viimeisimpänä aloitti Tähteen koulu vuonna 1958.
Etenkin kun kuvaaja sattui isossa koulussa paikalle noin vuonna 1900, oli koulunkäynti harrasta ja kurinalaista. Koulunkäyntiin eivät kuuluneet pelkästään perinteiset oppiaineet. Talvisodan aikana koulutytöt valmistivat koulun kellarissa sotilaille kuormastopeitteitä ja hevosloimia.

Koulussa oli tiivis tunnelma oppilaiden istuessa rinnakkain.
Koulutytöiltä syntyi kuormastopeitteitä ja hevosloimia rintamalle.


Museon esineistöön kuuluvassa, vaakunalla varustetussa päreessä lukee: ”Valkealaisen kansanperinnetyön tukemiseksi päre kainaloon -Käyläh sytyttämäh”. Tämä osaltaan muistuttaa yhteisestä historiasta. Kotiseututalo syntyi aikana, jolloin Kuusankosken alue jakautui Valkealaan ja Iittiin.
1870-1956 elänyttä Lars Sonckia on kutsuttu Suomen rakennustaiteen harmaan graniitin ja tervatun hirren verrattomaksi mestariksi. Hän valmistui 1894. Edellisenä vuonna hänen kirkkosuunnitelmansa voitti merkittävän arkkitehtuurikilpailun Turussa. Voittosummalla Lars saattoi rakentaa oman huvilan. Se aloitti kansallisromanttisten pyöröhirsirakennusten sarjan, johon kuuluivat myös kaksi Kymintehtaan koulutaloa.
Kymintehdas oli 1897 menestyvä yhtiö. Tehtaan toimitusjohtaja Ernst Dahlström halusi uusien koulurakennusten ulkoasussa näkyvän, että yhtiö oli edelläkävijä myös koululaitoksen kehittämisessä. Lars Sonck sai vapaat kädet. Rakennukset olivat huomattavasti normaaleja koulurakennuksia kalliimmat. Kirvesmiehillä oli paljon mietittävää ja työstettävää koristeornamenteissa.

Taidokasta puuntyöstämistä näkee niin sisällä…
…kuin ulkona.


JK

Jaa artikkeli: