fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Maitolähettiläitä

Maito ja Terveys ry:n toiminta päättyy toukokuun lopussa. Onkin epävarmaa, tuleeko jatkossa olemaan maitolähettiläitä, tai oikeastaan maidon ja ravitsemuksen asiantuntijaa. Maitotyttö oli alkuperäinen tehtävänimike, ja se varmastikin on monen mieleen parhaiten jäänyt.

Anne-Maarit Koivuniemi
Johanna Korpi
Raila Jylhä
Minna Kalliola

Maitotyttöjä ja poikakin

Viimeisin maidon ja ravitsemuksen asiantuntija Tiina Sirkjärvi kiersi pääasiassa pääkaupunkiseudun kouluissa kertomassa ravitsemuksesta ja hyvistä elämäntavoista. Valkealalaiset ovat voineet maitolähettiläitä nähdä esimerkiksi maatalousnäyttelyissä. Ihan Valkealassakin heitä on nähty ainakin Karjalan prikaatin sotilaskodissa takavuosina.
Maitotytön valitseminen on perinteisesti kuulunut joka kevät kansainvälisen maitopäivän aikoihin. Kansainvälisen maitopäivän historia ulottuu vuoteen 1954. Maitotytön esikuva on Brittein saarten Dairy Queen eli Meijerikuningatar. Suomalaisen Maitotytön on valinnut Maito ja Terveys ry.
Suomalaisen Maitotytön historian alkuvuosina Maitotyttö-kandidaatit ajelivat upeissa museoautoissa punaisiin viittoihin kääriytyneinä ympäri kaupunkia. He jakoivat ”uskollisille alamaisilleen” jäätelöä toreilla ja aukioilla. Kuningatar-tyyli vaihtui reippaaseen ja monitoimiseen, tasavaltalaisempaan Maitotyttöön.
Valintaperustoista kerrotaan: -Maidon lähettiläs, maitotyttö, on elämänmyönteinen nuori. Hän on sanavalmis ja esiintymiskykyinen. Hyvä ruoka ja kaikenikäiset ihmiset kiinnostavat häntä. Omasta kunnostaan ja terveydestään hän huolehtii syömällä oikein ja reippailemalla. Maitotyttöjen liikuntaharrastukset ovat olleet todella monipuolisia. Joukossa on kilpatanssijoita, suunnistajia, vesihiihtäjiä – aerobickaajista ja lenkkeilijöistä puhumattakaan. Maitotytön koko olemus viestii terveydestä ja hyvästä olosta.
Maitotytöltä ei vaadittu lypsytaitoa. Maidontuntemus riitti. Lypsytaitoa, työkokemustakin siitä on löytynyt valittujen joukosta.
Työkenttä on ulottunut Hangosta Ivaloon; maidon asialla on kierretty maata ristiin rastiin. Meijeri on usein työllistänyt kutsumalla Maitotytön esittelijäksi ja emännäksi tilaisuuksiinsa. Maitotyttöjä on vieraillut päiväkodeissa, kouluissa, liikunta-, nuoriso- ja terveysjärjestöjen tapahtumissa puhumassa maidosta, ruoasta ja niiden merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille. Hän on esitellyt maitovalmisteita myymälöissä, näyttelyissä ja messuilla.
Maitotytön edustusasun suunnitteli muotitaiteilija Tarja Vuokko. Asu toteutettiin Wetterhoffin kotiteollisuusopistossa Hämeenlinnassa. Edustusasu mukaili perinteistä talonpoikaista juhlavaatetusta. Sinivalkoraitainen hame, sininen liivi ja valkoinen pusero, lanteilla pieni kirjottu tasku ja päässään kukkaseppele, jossa päivänkakkaroita. Sellaisena on Maitotyttö tullut vuosikymmenien varrella tutuksi monille.
Maitotyttö- ja sittemmin Maitolähettiläs-ehdokkaita etsittiin ilmoituksilla maitotölkeissä ja lehdissä.
Loppukilpailu oli yleisötilaisuus. Kandidaatit pääsivät esiintymään ja näyttämään taitonsa Maitolähettilään työssä. Maitotyttö muuttui Maitolähettilääksi vuonna 2006. Silloin maidon lähettilääksi alettiin valita ravitsemustiedettä yliopistossa opiskellut ravitsemuksen asiantuntija. Maitolähettilään etsintä oli siirtynyt työpaikkailmoitukseksi.

Maidon lähettiläät

1973 Sinikka Vepsäläinen, syntymäpaikkanaan Lappeenranta oli ensimmäinen Maitotyttö. Hänen kutreilleen asetti kukkakruunun itse Spede Pasanen. Valkealasta ei yhtään valintaa tehty, mutta lähialueilta kuitenkin. Jo toinen Maitotyttö, vuonna 1974, oli Maarit Ryhänen Kuusankoskelta. Kouvolan vuoro oli kahdeksantena. Vuonna 1981 valittiin nimittäin Tiina Karhu. Toisen kerran valinta kohdistui kouvolalaiseen 28. maitolähettilään myötä 2001. Pauliina Kalenius aloitti tuolloin tehtävässä. Vertailun vuoksi mainittakoon että vasta 2018 valittiin kotkalainen. 39. maitolähettiläänä työskenteli Sini Kokkola. Hänen jälkeensä valittiin Tiina Sirkjärvi 2019 Hollolasta.
Tampere omi 1970-luvun loppupuolen. 1975 Tiina Sania, 1976 Tuula Viljakainen, 1977-78 Maarit Halme ja 1979 Jaana Viitasalo olivat kaikki sieltä kotoisin. Neljäntenätoista 1987 valittu Tea Talonen ja 27. maitolähettiläs vuonna 2000, Riikka Katajainen vahvistivat Tampereen asemaa nostaen sen yleisimmäksi maitolähettiläiden kotipaikkakunnaksi.
Helsingistä valittiin numerot 9, 22, 23 ja 33. Vuodet ja maitolähettiläät olivat: 1982 Leena Tuominen, 1995 Pilvi Hanhikorpi, 1996 Tuula Penttilä ja 2006-2008 Hanna Haponen.
Lähelle pääkaupunkia valinta kohdistui järjestysluvuilla 7, 30, 36 ja 38. Päivi Syrjämäki valittiin 1980 Keravalta, Paula-Maiju Rikkinen 2003 Nurmijärveltä, Anni Lehtonen 2014-2015 Karkkilasta ja Katri Rantanen 2017 Vantaalta.
Varsinais-Suomesta valittuja olivat 12., 13., 17., 18., 20. ja 37. 1985 valittu Peppi Lindgren oli kotoisin Turusta, 1986 Johanna Korpi Aurasta, 1990 Tiina Oivanen Nousiaisista, 1991 Marjukka Karttunen Turusta, 1993 Minna Kalliola Salosta ja 2016 Katja Mäkelä Loimaalta.
Ainoa Satakunnasta kotoisin oleva oli kymmenes, 1983 valittu Anne-Maarit Koivuniemi Huittisista. 25. maitolähettiläs, 1998 valittu ranualainen Marika Erkkilä oli ainoa Lapin maakunnasta valittu. 29. ml, vuonna 2002 valittu Päivi Kortelainen oli kotoisin Juukasta, Pohjois-Karjalasta.
Pohjois-Savosta olivat 11. 1984 Minna Hallikainen (Kaavi kuuluu myös historialliseen Karjalaan), 19. 1992 Leena Koponen Tuusniemeltä, 21. 1994 Pirkko Rinne Lapinlahdelta ja 35. 2012-2013 Kati Riekkinen Rautavaaralta. Etelä-Savosta oli 31.ml, 2004 valittu Piritta Myllys Rantasalmelta ja 34. 2010-2011, Anne Pohju Kangasniemeltä.
Pohjois-Pohjanmaalta oli 15. ml 1988, Marianne Huhtala Sievistä. Keski-Pohjanmaalta oli 16. ml 1989 Raila Jylhä, Halsuasta. Etelä-Pohjanmaalta oli ainoa maitopoika, 24. maitolähettiläs 1997, kauhajokelainen Pekka Yli-Piipari. 26. 1999 Marika Kivimäki oli Alajärveltä ja 32. 2005 Anna Viitasaari Alavudelta. Kumpikin niin ikään Etelä-Pohjanmaalta.

Leena Koponen
Tiina Oivanen
Pilvi Hanhikorpi
Tuula Penttilä
Pekka Yli-Piipari
Anne Pohju
Anni Lehtonen

Lähettiläitä

-­Maito maistuu parhaiten kylmänä. Suosikkeihini kuuluu mustikkamaito rasvattomaan maitoon valmistettuna, kertoi säteilevä vastaseppelöity maitotyttö Tuula Penttilä 1996. -Lypsää en osaa, mutta navetassa olen kyllä käynyt. Helsinkiläinen 22-vuotias fysioterapian opiskelija nousi voittajaksi tehtävää hakeneiden 260 nuoren naisen joukosta.
Marika Erkkilä oli käynyt armeijan. 23-vuotiaalta ranualaiselta alikersantilta sujui lypsämisenkin. Ehdokkaita oli 410, joista tyttöjä 242 ja poikia 168. Kilpailijoiden joukossa oli muun muassa SM-hiihtäjä, useita lypsytaitoisia, utaretulehduksiin perehtynyt eläinlääkärin assistentti ja kouluavustajia. Entuudestaan Marikalla oli jo Hilla-tytön ja Ralli-tytön tittelit.
Maaliskuussa 1999 kerrottiin: -Maito ja Terveys ry etsii maitotytölle seuraajaa, jonka tehtävänä on viestiä terveitä elämäntapoja ja kertoa maitovalmisteiden merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille. Maitolähettiläs kiertää erilaisissa tapahtumissa ympäri Suomea. Hän on iloinen ja välitön persoona, joka tuntee olonsa kotoisaksi ihmisten keskellä, oli paikkana sitten päiväkoti tai eukonkantokilpailu.
Valitulle henkilölle oli luvassa työpaikka vuodeksi sekä 5000 markan arvoinen puvusto käyttöön.
Torstaina 29.7.1999 avautui valtakunnallinen FARMARI-maatalousnäyttely Kouvolan raviradalla. Hyvän sään myötä väkeä oli heti ensimmäisenä päivänä noin 15 000. Näyttelyn järjesti Kymenlaakson maaseutukeskus. Farmarin Jumboteltasta löytyi Hyvää Suomesta -näytöskeittiö. Siellä järjestettiin päivittäin Pertti Salovaaran isännöimä kokkishow. Kaikkina neljänä päivänä vuoden 1999 Maitotyttö Marika Kivimäki ja vanhempaa vuosimallia oleva maitopoika Pekka Yli-Piipari kutsuivat näyttelyväkeä lettukesteihin. He paistoivat muurinpohjalettuja ja tarjosivat maistiaisia. Marika Kivimäki jätti paikkansa haikeudella. Hauskimmiksi Maitotyttö-kokemuksikseen hän mainitsi varuskuntavierailunsa, jolloin kiivaimmat ihailijat jopa kiipesivät yöllä ikkunasta maitolähettilästä tervehtimään.
Vuosituhannen ensimmäinen Maitotyttö oli 20-vuotias Riikka Katajainen. Hän opiskeli syrjäytyneiden sosiaalista kuntoutusta 3,5-vuotisella yo-linjalla Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa. Tampereelta oli myös ensimmäinen perintöprinsessa Tiina Heikkinen.
Pauliina Kalenius Kouvolasta valittiin Helsingissä vuoden 2001 Maitotytöksi. Tuore Maitotyttö opiskeli Helsingin yliopistossa ja oli gradua vaille valmis kotitalousopettaja. Liikunnallisella Pauliinalla oli takanaan yhdeksän vuoden kilpaura yleisurheilukentillä. Vapaa-ajan täyttivät kuntosaliharjoittelu, spinning ja lenkkeily. Pauliinan vuosi vierähti vauhdikkaasti. Vierailuja päiväkodeissa, kouluissa ja eri tapahtumissa kertyi lähemmäs kaksisataa.
Juuasta kotoisin oleva Päivi Kortelainen oli vuoden 2002 Maitotyttö. 22-vuotias Päivi oppi maanviljelijävanhemmiltaan työn arvostamista, määrätietoisuutta ja uskoa omiin kykyihin. Harrastuksiin kuului tanssi, ja monet kerrat hän viihtyikin lavatansseissa. Hämeenlinnassa Farmari-maatalousnäyttelyssä Makupaloista tuttu kokki Janne Pekkala teki peltomiehen parempaa pyttäriä ja renkipojan piianvonkausgrilliherkkua. Vanhoja Makupalojen jaksoja on katsottavissa Areenassa. Sittemmin hän on esiintynyt Kokki-Janne & Lentävät Lautaset -yhtyeen solistina. Laulunäytteitä löytyy netistä, jos uteliaisuus heräsi. Päivi Kortelainen paljasti kesäisen raikkaat maitoreseptinsä.
Vuonna 2004 valittu Piritta Myllys oli pian valmistuva kasvatustieteen maisteri ja luokanopettaja. – Maitotyttö on paitsi instituutio, myös terveyden edistäjä, totesi raadin edustaja, toiminnanjohtaja Mika Pyykkö Terveyden edistämisen keskuksesta. Erityisinä huolenaiheina hän mainitsi alkoholin käytön, tupakoinnin ja ylipainon. Maitotytön tulisi hänen mukaansa painottaa ruuan ja ravitsemuksen lisäksi yhä enemmän myös liikuntaa.
Piritta Myllyksen ehdottomiin suosikkiruokiin kesäkeittiössä lukeutuivat fetajuustolla täytetyt tomaatit ja folioon käärityt wokkivihannekset, joiden päälle laitetaan mustapippurituorejuustoa. Lehtien riepoteltavaksi hän ei joutunut. Tässä varmaan vaikutti Maitotytön nimikkeen viaton ja puhtoinen imago. Rantasalmella oltiin innoissaan siitä, että oman kunnan tytöstä tuli Maitotyttö. Rantasalmen tilanne oli silloin sellainen, että 4 000 asukkaan kunnassa oli 120 maitotilaa. Maidontuotannosta on Rantasalmi saanut myöhemminkin julkisuutta. 2018 Maajussille morsian-ohjelmaan osallistui Tuomo Siljanen, maitotilallinen Rantasalmelta. Se ainakin on tiedossa, että Marjo muutti tyttärensä kanssa Vantaalta Tuomon luokse.
Farmarissa nähtiin 2005 muiden muassa laulaja, laulattaja, 2003-2019 kansanedustajana ollut Mikko Alatalo, laulaja ja hevosmies Kari Vepsä, hiihtäjälegenda Juha Mieto ja Miss Suomi Hanna Ek. Suomalaisen ruoan puolesta puhunut Jaakko Kolmonen paistoi lasten kanssa. Maitotyttö Anna Viitasaari lukeutui myös vierailijoihin.
Janne Kousa
Kuvat: Maito ja Terveys ry, Artikkelikuvassa Pauliiina Kalenius

Katja Mäkelä
Sini Kokkola
Anna Viitasaari
Hanna Haponen
Paula-Maiju Rikkinen
Piritta Myllys
Päivi Kortelainen

Kommentti: Osin jo kyseenalaista

Siihen aikaan, kun maito vielä haettiin kannuilla naapurista tai omasta navetasta, oli harvalla ongelmia maidon sopivuuden kanssa. Muistan, miten minulle lapsena naurettiin, kun kysyin, onko tarjolla kaupan vai lehmän maitoa.
Taisin olla silloin sen verran tietämätön, että halusin suuhun sopivan rasvaista kaupan maitoa. Ei tuolloin kehdattu kurria myydä. Myöhemmin opettelin tekemään itse viiliä ja jugurttia, joihin ainoa oikea oli lehmän maito. Jos ei sitä saanut, ei kannattanut tehdäkään.
Vaatimus korkeasta hygieniatasosta ja pitkästä säilyvyydestä johti siihen, ettei maito enää ollut maitoa vaan teollisesti prosessoitua maitovalmistetta. Pastöroinnin haitoista en ainakaan yhtä paljon tiedä, mutta homogenointi teki maidosta ihmiselle kutakuinkin sopimatonta ravintoa. Rasvaa ei kuulu keinotekoisesti pilkkoa.
Lisääntyneet laktoosivaivat ja maitoallergiat ovat varmasti yksi syy maidon terveysvaikutuksiin keskittyneen yhdistyksen tien päättymiseen. Mitä enemmän ihmiset ovat oppineet kuuntelemaan omaa oloaan sitä vähemmäksi on jäänyt varsinkin puhtaasti maidon kulutus. Puolueettomissa tutkimuksissa osataan jo varoittaa liiasta kalsiumista. Tärkeämpää on saada riittävästi sen vastaparia magnesiumia.
Imagoltaan maitotyttö on viehättävä, itse asiassa paljon viehättävämpi kuin monien ruuansulatusta haittaava ja oloa väsyttävä maito. Hyvin yhdistys jo oivalsikin, että kannattaa painottaa neuvontaa liikuntaan ja riittävään kasvisten saantiin.
Auli Kousa

Jaa artikkeli: