fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Matkalainen Aasiasta

Valkealan kirkonkylällä fasaanit ovat tuttu näky ja äänentuottaja. Yksin ja yhdessä voi naaraan ja koiraan nähdä. Koiraalla voi olla useitakin naaraita kumppaninaan. Haaremiotoksia en kuitenkaan ole saanut.
Fasaani tarjoaa kuvaajalle haastetta. Ruohikon suojiin etenkin naaras kätkeytyy etevästi. Lupsakan oloinen lintu osaa liikkua nopeasti. Jos onnistuu näkemään uroksen siipienheilutusta tai muuta fasaanimaailman viihdettä, on viestin kiidettävä pikaisesti ajatustasolta käytäntöön. Fasaani ei jää kuvaajaa odottamaan. Se menee silloin kun lystää.
Rauhalliselle potretinräppääjälle fasaani voi tarjota upeita otoksia vailla mallin korvausta. Kameraankin se voi katsoa. Hymynvirettä saa etsiä. Vakavalta vaikuttavat fasaanit.

Miksi kanalintu juoksi tien yli?

Suomeen istutettu

Phasianus colchicus on täällä nähty fasaani. Alalaji tai läheinen sukulainen on katsantokannasta riippuen Aasiassa elävä viherfasaani. Sulkasankari on yltänyt Japanin kansallislinnuksi. Eläintarhoja kiertäneet ovat voineet nähdä kulta- ja platinafasaania. Ne ovat omaa kanalintusukuaan.
Naaras on viehättävän näköinen, mutta koruttoman vaatimaton. Lintumaailman tanssiaisissa se jäisi seinäruusuksi. Tosin lintumaailmassa roolit ovat yleensäkin niin päin, että uros joutuu koreilemaan. Naaraan pyrstö pistää esiin puolen vartalon mittaisena. Vaaleanruskea höyhenpuku on saanut koristeekseen tummia täpliä.
Koiraan pitkä pyrstö, punainen heltta, violettina ja vihreänä kiiltävä pään väritys erottavat sen naaraasta kuin yön päivästä. Lintumaailmassa uros voisi saarnata valkean kauluksensa perusteella. Tumman punaruskea väritys kuuluu myös asiaan höyhenten saralla. Koiraiden värityksessä on vaihtelua. Siitä voi kiittää laajalla alkuperäisellä esiintymisalueella tavattavaa muuntelua. Eurooppalainen kanta on risteytetty eri alueilta kotoisin olevista yksilöistä.

Fasaanikoiraan ja naaraan erottaa toisistaan kuin yön ja päivän.

Jo muinaiset roomalaiset

Italiassa fasaania levitettiin riistalinnuksi jo roomalaisajalla. Aasiasta se saatiin myös Länsi- ja Keski-Eurooppaan keskiajalla 1000–1200 vuotta sitten. Makeistehtailija Karl Fazer tuotti Saksasta toista sataa fasaania vuosina 1901 ja 1902. Hän istutti ne Helsingin liepeille Malmille. Jotkut tosin ovat sitä mieltä, että fasaaneja olisi tuotu jo aiemmin, 1850-luvulla. Istutustoiminnalla fasaanien joukko on levittänyt askeliaan Perämeren pohjukasta Pohjois-Karjalan pohjoisosiin ulottuvan linjan eteläpuolelle.
Rengas- ja siipimerkkilöydöistä on saatu selville, etteivät fasaanit juurikaan perusta matkustelusta. Elämä rakentuu paikallisten makumaailmojen ääreen. Useimmat luonnonvaraiset linnut pysyttelevät muutaman kilometrin etäisyydellä syksyisestä rengastuspaikastaan. Istutettu vastaa melko hyvin nimeään. Ei sillekään vaeltaminen maistu.

Naaraan katseessa on surumielisyyttä.

Fasaanin elämää

Kannassa on riistaseurantojen mukaan ollut lievää supistumista. Pesimäkannan kooksi arvioidaan 15 000–20 000 paria. Fasaaneja on etenkin Varsinais-Suomessa ja Uudenmaan länsiosissa.
Fasaani arvostaa ympäristöä, jossa se voi nauttia kulttuurin vaikutuksista. Se pesii peltojen ja maaseutu- ja omakotitaloasutuksen liepeillä. Metsien reunavyöhykkeet ja peltojen saarekkeet ovat fasaanin ympäristöä. Talvisin fasaanit asettautuvat kotien läheisyyteen ja maatalousympäristön riistanruokintapaikoille. Fasaaneja voi nähdä parvittain soveliailla paikoilla. Osa kukoista välttää talvet keskustelua, elellen erakkona. Talvehtimisalueelta fasaanit vaativat hyviä ruokailupaikkoja ja tähtitaivaan alle suojaisan paikan viettää yönsä.
Päivisin fasaanin sija on maassa. Jos niillä olisivat sivakat ja mieli kuin Mietaalla, ne varmaan suksisivat kuuseen. Nyt ne tyytyvät kuusikiipeilemään. Vähäisen valon vuodenaikana niillä saa nokka louskua ahkerasti. Huonolla säällä ne voivat olla kaksikin yötä ja niiden välisen päivän puussa.
Pesimäreviireilleen juhlakutsut koiraat kuuluttavat kiekaisten voimakkaasti. Huhtikuun puolivälissä naaraat suuntaavat kukkojen reviireille. Koiraan tarkoituksena on haalia kokoon haaremi. Nuoret kukot pääsevät soidinvireeseen vanhempia yksilöitä myöhemmin. Tiedossa on monelle yksinäisyyttä. Yleensä kukot onnistuvat saamaan saatille yhden tai kaksi kanaa. Joillakin laulutäkyyn tarttuu viisi tai useampikin kanaa.
Naaraan saama munamäärä vaihtelee kymmenen molemmin puolin. Haudonta kestää yli kolme viikkoa. Usein molemmat emot johdattavat poikaset ravinnon äärelle, tutustuttaen esimerkiksi erilaisiiin siemeniin ja pieniin selkärangattomiin. Poikaset pyrähtelevät lyhyitä matkoja puolitoistaviikkoisina. Kolmiviikkoisina niitä saattaa nähdä lennolla. Täyteen mittaansa fasaani on pyrähtänyt nelikuukautisena. Metsästyskauden ulkopuolella fasaanit ovat rauhoitettuja.
Naarasta väritys suojaa hautoessa. Pedot ovat sen uhkana. Vapaana vaeltavat kissat ja koirat ovat koituneet monen fasaanin kohtaloksi. Liian siisteissä kaupunkipuistoissa ei ole suojaisia pensaikoita lisääntymiseen. Pesimäaikana vapaana juoksevat koirat säikäyttävät emot pois poikashautomosta. Tällaisessa tilanteessa varis syöksyy pesälle ja tyhjentää sen suuhunsa, oli kyseessä sitten munat tai pienet poikaset. Esimerkiksi Helsingissä fasaanit joutuvat varomaan kanahaukkojen ja kettujen saaliiksi joutumista.
JK

Aika sukeltaa pensaikkoon kohti uusia seikkailuja.
Fasaanin kanssa voi leikkiä tuijotuskilpailua. Siivekäs voi tosin karata pensaikon suojiin kesken leikin.

Artikkelikuva: Fasaanikoiras pöllytti lehtiä kipakoin siiveniskuin. Neljä kuvaa, joissa fasaanikukko on selin, ovat kuvakaappauksia videoklipistä.

Jaa artikkeli: