fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Metsään mentiin, Kalso-osuutta korjattu

Syksyn aikana UPM:n järjestämänä ovat kuudesluokkalaiset päässeet metsäretkille viidellä UPM:n tehdaspaikkakunnalla. Valkealasta vuorossa oli Jokelan koulun kuutosluokkalaiset.
Syyskuun kahdeksantena oli varattu niin paljon välimatkaa eri luokille, että paikoin uutta luokkaa odotettiin saapuvaksi. Edelliseen kertaan nähden matka jatkui vielä pidemmälle Metsähukalantiellä.
Ensimmäistä kertaa UPM järjesti vastaavia metsäretkiä 2017. Niiden tavoitteena on tarjota koululaisille positiivinen metsäkokemus monipuolisen metsäsuhteen rakentumiseksi. Myös suomalaista metsien käyttöä esitellään. ”Talousmetsä – kehitys ja kestävä käyttö” -nimisillä retkillä aiheina ovat metsien kasvu, riistanhoito, puusta saatavat lopputuotteet ja metsien talous- ja virkistyskäyttö.
Jokainen oppilas pääsi istuttamaan taimen. Innokkaimmat saivat istuttaa toisenkin. Huolella täytyi katsoa mihin astuu ja etsiä sopiva paikka, jotta istuttamista olisi myöhemmin helppo jatkaa. Oppilaille mieluisia kokemuksia ovatkin olleet esimerkiksi juuri taimien istutus, riistanhoitorastilla kerrotut tarinat sekä makkaranpaisto nuotiolla.
Kouvolasta mukaan ilmoittautui 11 luokkaa eli noin 240 oppilasta ja opettajaa. Aiempaan nähden luokkamääriä on vähennetty. Mukaan ilmoittautuivat Jaalan koulu, Jokelan koulu, Elimäen Yhtenäiskoulu, Kymintehtaan koulu, Pilkanmaan koulu, Vahteron koulu, Saviniemen koulu, Anjalan koulu sekä Sippolan koulu.

Kasvua

Vilma Issakainen Suomen Metsäyhdistyksestä tiedusteli puiden kasvusta. Puu kasvaa alas juurien myötä, sivuille rungon lihoessa ja ylös ja sivuille oksien ja latvan kärkisilmuista. Hän kysyikin, että jos oksalle laitettaisin lakki, yltäisikö siihen kymmenen vuoden päästä.
Puussa on monia kerroksia kuoresta nilan ja jällen kautta aina ytimeen asti. Jällessä tapahtuu puun paksuuskasvu. Vuosirenkaat kertovat puun iän. Vaalea rengas kertoo keväästä, jolloin kasvu on nopeaa. Kesällä kasvu hidastuu ja rinkula on tumma. Syksyllä ja talvella kasvu ei edisty.
Emme selviäisi ilman hiilidioksidia. Kerros sitä ilmakehässä estää auringon lämpösäteilyn karkaamisen. Liika hiilidioksidi ilmassa kuitenkin lämmittää ilmastoa. Puut sitovat hiilidioksidin hiilen juuriin, runkoon ja oksiin. Kirja esimerkiksi on hiilivarasto, josta hiili ei sen elinikänä karkaa. Puut hengittävät, joten ne sitovat noin puolet hiilestä ja luovuttavat osan takaisin. Neljässä ryhmässä pohdittiin yhtä monen merkityn puun tilannetta hiilen sitoutumisen, varastoitumisen ja vapautumisen suhteen. Lahoaminenkin on eräänlaista palamista.

Vilma Issakainen kertoi puiden kasvusta.
Puiden äärellä pohdittiin erilaisia väittämiä.

Tuotteita

Iida-Liina Ärväs ja Teijo Suurpää UPM Metsästä sekä Eija-Leena Skyttä ja Petri Ryynänen UPM Kalson viilutehtaalta kertoivat puutuotteista.
Puutuotteisiin raaka-aine tulee talousmetsistä ja olimme noin 55 vuotta vanhassa mäntymetsässä, missä harvennushakkuita on tehty kaksi. Sen kertoi Teijo Suurpää.
Iida-Liina Ärväs mainitsi, että tehokkaalla metsänhoidolla metsä kasvaa todella hyvin. Metsäluontoa huomioiden säästetään puita keskelle ja lahopuu lisää metsän moninaisuutta.
Puun käyttö on monipuolista. Käsiteltynä puusta saadaan raaka-ainetta, joka pitää jäätelön pehmeänä ja viskoosikankaassa puu tuo vahvuutta. Iida-Liina mainitsi myös, miten monia metsät ja puutuotteet työllistävät.
Petri Ryynänen kertoi Vuohijärvellä sijaitsevan UPM Kalson viilutehtaan tuotantoprosessista ja toiminnasta, sekä kuinka esimerkiksi tuotantoprosessiin sivutuotteena syntyvä energiahake hyödynnetään.
Kalsolla on oma voimalaitos, missä energiahake ja kuori poltetaan ja näin saadaan höyryä ja lämpöä prosessiin. Petri mainitsi, että parempana aikana näytettäisiin mielellään paikallista toimintaa koululaisille myös paikan päällä tehtaalla, mutta nyt koronan takia se ei ole mahdollista.

Kalson viilutehtaalta oli esillä erilaisia sivutuotteita.
Pohdittavana on tuotteiden käyttöikä.

Riistanhoitoa

Parhaimpana vuonna oppilaita on riistanhoitoon tutustunut rastilla noin 3500. Pasi Omenainen tiedusteli riistanhoitorastilla matolla kuvatuista jäljistä. Orava on eläimistä yleisimpiä, joten sen jälki näkyy todennäköisesti.
Aarno Myllymäki kertoi näätäeläimistä. Venäjältä saapui Suomeen kiiltomusta minkki. Vieraslaji on hyödytön ja tappaa kissasta lähtien muita eläimiä. Kanatarhaan päästessään minkki tappaa kaikki kanat. Jos minkki pesiytyy mökkiin, sen hajua ei siedä kukaan. Rannoillakin minkki tekee tuhojaan.
Vesikko ja hilleri ovat kärsineet rajusti. Vesikon paluu Suomeen voisi arvioiden mukaan onnistua vain, jos minkki hävitettäisiin täältä. Ylipäätään vesikko on äärimmäisen uhanalainen. Suomen eläinpuistoista sitä voi nähdä ainakin Ähtärissä ja Ranualla.
Hilleri tunnetaan myös lemmikkieläimenä. Sen kesymuoto on fretti. Näädän nahoilla on saatu suolaa. Näätäeläimiä on käytetty esimerkiksi kuninkaallisten viittojen laahuksissa. Metsällä on eletty jo pitkään.
Jos petokanta nousee kovasti, se kertoo muun riistakannan nousseen. Pedot ja ruohonsyöjät kuolevat nälkään, jos eivät saa ruokaa. Riistanhoidon tarkoituksena on tasapainottaa tilannetta.
Jukka Junnola kertoi jäniseläimistä ja niiden uhasta. Rusakko on istutettu. Ilman passia salaa tullut supikoira oli vielä vuosikymmeniä sitten harvinainen. Supi on erittäin paha pieneläimille. Se hävittää lintujen pesiä ja on tuhoisa jäniksen poikasille. Supi on hyvin kaikkiruokainen.
Ossi Gardemeister kertoi linnuista. Pasi Omenainen mainitsi nähneensä metson tullessaan paikalle. Yleensä pedot pelkäävät ihmistä. Useita karhuja on siellä päin ammuttu, missä koululaiset kiersivät rasteilla. Karhun menemisestä ei voi erehtyä.

Erotatko toisistaan rusakon ja metsäjäniksen?
Jukka Junnola kertoi supikoirasta ja jäniseläimistä.

Tulevaisuuteen

Ampun 4H-yhdistyksen Mari Ceder toivotti koulujen väen tervetulleeksi ja neuvoi ensimmäistä rastia kohti. Laura Helviö ja Emmi Heikkinen opastivat taimien istutuksessa hakkuuaukealla. Sen jälkeen olikin jäljellä enää eväsrasti.
Taimen paikka on pohdittava. Kuopassa taimi kerää vettä. Taimien istuttamista ajatellen oli metsäkoneenkuljettaja tehnyt valmiiksi mättäitä. Täytyi katsoa, ettei istuta taimea liian lähelle toista, tilaa täytyy olla kasvuun. Puuntaimissa on torjunta-ainetta, joten omat hanskat olivat tarpeen. Pottiputket ja taimet mukana lähdettiin taimia istuttamaan. Elleivät korvani pettäneet oli taimien joukossa Torsti ja Tonttu Toljanteri.
Paikallisesta 4H-yhdistyksestä ei päästy paikalle, joten Ampu tuli apuun. Nimeä selittävät entiset AMPU -kunnat eli Artjärvi, Myrskylä ja Pukkila. Nykyään Ampun toiminta-alue on Myrskylä, Lapinjärvi, Orimattila ja Pukkila. Viikoittain toiminnassa on mukana yli sata lasta ja nuorta ympäri toiminta-aluetta.
Päätteeksi nautittiin eväitä ja paistettiin makkaroita omalla rastillaan. Paistoon sai käyttää tikkuja, jos halusi nopeammin valmista. Täytyi kuitenkin varoa, ettei käristänyt makkaraa liikaa.
Janne Kousa

Kuutosluokkalaiset pääsivät istuttamaan taimia.

Artikkelikuva: Makkarat paistuivat liekeissä.

Jaa artikkeli: