fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Mikä ihmeen Tihvet?

Moni Pohjois-Valkealan kulkija on varmaan ihmetellyt Tihvetjärven eli Tihvetin nimeä. Mikä kumma on tuo tihvet? Mitä se tarkoittaa?


Arvoituksen ratkaisu löytyy vuosilta 1740-42, jolloin järveä kutsutaan asiakirjoissa nimellä Tichväsi (äännettiin Tihvesi). Nimen loppuosana on siis järveä tarkoittava sana vesi. Seuraavalla vuosisadalla (1828-29) löytyy asiakirjoista Tichwenniemi eli nykyaikaisesti kirjoitettuna Tihveenniemi (nyk. Tihvetniemi). Tuossa nimessä on murremuotoinen taivutus sana vesi:veen.

Mutta mikä on tuo tih? Se on lyhentymä sanasta tihiä (yleiskielessä tiheä). Se tarkoitti tuohon aikaan myös ahdasta. Jollakin lailla nimenantajat kokivat järven olevan ahtaan, vaikeakulkuisen tai sokkeloisen. Nimen alkumuoto Tihiävesi tarkoittaa siis suunnilleen samaa kuin viereisen Kapiaveden nimi.

Tihiä-alkuisia paikannimiä on vain Itä-Suomessa, Savossa ja Karjalassa. Näin ollen voidaan ajatella, että tuolle Valkealan järvelle antoivat nimen karjalaiset eränkävijät. He tulivat Saimaalta Lovasjärven, Pesäntäjärven ja Luujärven vesireittiä länteen. Siellä he nimesivät sitten tapansa mukaan järvet Tihiävedeksi, Kapiavedeksi ja Repovedeksi.

Mutta vielä täytyy selvittää, kuinka Tihiävesi muuttui Tihvetiksi. Sanoilla ja nimillä on taipumus lyhentyä eli ”kulua” kansan suussa. Viisitavuinen Ti-hi-ä-ve-si oli käytössä paljon hankalampi kuin vain kaksitavuinen Tih-vet.

Ensin kuluivat pois määritteen (tihiä) loppuvokaalit (-iä) ja nimestä tuli Tihvesi. Nimi taipui genetiivissä Tihveen. Tästä muodosta saatiin sitten perusmuoto Tihvet, koska sekin taipuu Tihveen. Samalla hämärtyi tieto siitä, että järven nimeen sisältyy sana vesi.

Viime vaiheessa Tihvetin nimeen liitettiin vielä selittävä perusosa -järvi, koska sitä ei muuten tunnistaisi järven nimeksi. Kansan suussa järvi toki edelleenkin kulkee pelkän Tihvetin nimellä. Karjalaisen Tihiäveden kuluneena jälkeläisenä.

Petri Hiltunen 
Valkeala

Jaa artikkeli: