Kylähullu ja maakunnan yhdistävä virta näyttäytyivät yhdessä Kymijokipäivässä.
Kymijokipäivää on vietetty 20 vuotta elokuun ensimmäisenä viikonloppuna. Keskiaikatapahtuma Wiipurintien markkinat sai siirtämään tapahtuman viikkoa eteenpäin. Tänä vuonna se oli silti aikaisin, lauantaina 8.8.
Alkuvuosina Kymijokipäivässä oli tapahtumia pitkin virran vartta. Nyt sitä pitää yllä Riitta Noriola-Eskola, jolle tapahtuma on tärkeä muutenkin kuin oman yrityksen vuoksi.
KymiSun järjestää tapahtumassa joka vuosi vähintään risteilyjä Kymijoella.
Riitta kuvaa Kymijokea suurena voiman, kulttuurin, elämän ja ihmisten virtana. Menneinä aikoina myös sen taloudellinen merkitys on ollut suuri. Virta voisi yhä yhdistää ihmisiä ja alueita.
Hän näkee, että tapahtumaa ja Kymijokea muutenkin kannattaisi markkinoida myös oman alueen ulkopuolelle, jopa ulkomaille. Moni risteilyllä mukana ollut on hämmästynyt virran kauneutta. Nyt edes kaupunki ei osallistu tapahtumaan, johon kaivattaisiin mukaan myös muita yrityksiä.




Leppoisa tunnelma
Tämän vuoden Kymijokipäivä kasattiin parissa viikossa.
Leena Borg lähti mukaan Kymenlaakson Kylistä ja piti Kylähullun kyydin lähtöselvitystä pellon laidassa. Hän houkutteli väkeä verryttelemään, kehumaan itseään ja lähettämään terveisiä ”kuninkaalle” eli ideoimaan kylätoimintaa ja vaikuttamaan politiikkaan.
Valtakunnan virallinen XV kylähullu Jukka Naukkarinen lähetti sellaisia terveisiä ”kuninkaalle”, että hänen olisi hyvä kuunnella alamaisiaan ja sieltä kautta hakea helpotusta alamaisten elämään. Hänen kolme toivomustaan ovat: 1. entinen Ruotsin ja Venäjän rajajoki saataisiin parempaan hyötykäyttöön. 2. Saataisiin Ihmiset elämään ja asumaan Kouvolaan, nekin jotka eivät vielä ymmärrä sitä että täällä voi asua. 3. päättäjille ja viranhaltijoille järkeä, että homma mahdollistuisi.
Kolmesta toivomuksesta suosituimpien hän kertoo olleen terveys, onnellisuus ja lettukahvit. Kaikkia kolmea toivomusta pystyi Kouvolankylän maisemissa, KymiSunin Jokituvilla ja Kymijoella toteuttamaan viiden tunnin ajan. Lettukanttiinin organisoi Kymenlaakson Steinerkoulu.
Pellon laidan polku kaartoi lähtöpisteen jälkeen rantaan, jossa saattoi rauhassa ihailla jokimaisemaa. Parhaan tuntuman jokeen sai, jos lähti mukaan joen menneisyyteen vievälle risteilylle.
Kymijoen vesi ja ympäristö ry toi paikalle tietopaketin vesien tilasta. Aamulla Kymijoesta pyydystetyt ravut olivat elävä todiste Kymijoen vedenlaadun paranemisesta. Ravut eivät huonolaatuisessa vedessä pysty elämään.
Aurinko kruunasi päivän leppoisan ja luonnonläheisen tunnelman. Turvallisuusohjeet oli huolella huomioitu. Raikas maalaisilma ja rauhallinen ympäristö saivat mausteeksi pientä jännitystä ja suuria tarinoita veneretkellä. Kaiken ikäistä väkeä osallistui tapahtumaan sopivan tasaisesti.
• Teksti: Auli Kousa
• Kuvat: KymiSun




Artikkelikuva: Liivit ylle turvallisesti. Kohta on vuoro lähteä joelle.