fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Monipuolinen Lappalanjärvi

Järven rannoilla viihtyvät niin ihmiset, linnut, kuin eläimetkin.

Kaulushaikaran puhaltelu kuuluu järven keväiseen äänimaisemaan. Kuva: Petri Parkko

Lappalanjärvi on pinta-alaltaan 12,857 km². Se on Kymenlaakson 8. suurin järvi ja Kouvolan 6. suurin järvi pinta-alan perusteella (Järviwikin tilastot). Lisäksi Lappalanjärvi on Kouvolan 11. syvin järvi. Lappalanjärvi on suuri ja karu. Monet sen lahdista ja lahdenpohjukoista ovat kuitenkin reheväkasvuisia.


Sen rannoilla on monilla kesäasunto ja kalastajat viihtyvät sen laineilla. Saaliiksi voi saada haukea, kuhaa, ahventa, madetta, muikkua, lahnaa särkeä ja kiiskiä. Lappalanjärvellä Särkkien uimaranta on yksi Kouvolan suosituimmista uimapaikoista. Sekä Särkkien, että Valkealan Kirkonkylän uimarannat ovat lapsiystävällisiä, niiden loivasti syvenevien hiekkarantojen vuoksi.

Järven rannalla seisoo myös uljas Valkealan kartano, jonka nykyinen päärakennus on valmistunut vuonna 1856.
Kartanoa ympäröi kirkolta alkava, järveen rajautuva puisto. Yksityisomistuksessa oleva Valkealan kartano syntyi 1640-luvulla, kun valtaneuvos Erik Gyllenstierna perusti talonpoikaisen kylän paikalle säterin.

Piurukuoriainen on Suomen kansainvälinen vastuulaji. Kuva: Petri Parkko


Arvokas lintualue
Lappalanjärvellä voi kuulla kaulushaikaran puhaltelua ja nähdä ruskosuohaukan lentävän. Sen pesimälinnustoon kuuluu myös sisämaassa hyvin harvinainen lapintiira. Lappalanjärvi-Haukkajärvi on valittu Suomen tärkeäksi lintualueeksi eli FINIBA-alueeksi. Vuonna 2015 Lappalanjärvi nimettiin Kymenlaakson Maakunnallisesti arvokkaaksi lintualueeksi (MAALI). Kriteerilajeina MAALI-alueelle olivat kevätmuuton aikaisten levähtäjien osalta kalatiira, pesimälajien osalta kaulushaikara, heinätavi, silkkiuikku, luhtahuitti, luhtakana ja naurulokki, sekä syyslevähtäjien osalta valkoposkihanhi, lapasotka, kaakkuri, silkkiuikku ja harmaalokki.

Monipuoliset metsät
Lappalanjärven luoteiskulmassa, Pessanlahden pohjukassa, esiintyy kapeana kaistaleen uhanalaista luontotyyppiä, metsäluhtaa. Valkealan kartanon rantametsissä on edelleen merkittäviä luontoarvoja ja alueelta rajattiin kesällä 2018 luonnonsuojelulakikohteiksi sopivia vaahterametsiä. Lammassaaressa, joka on yksi järven yhdestätoista saaresta, on edustavaa, runsaslahopuustoista sekametsää.


Järven rannoilla elää monin paikoin liito-orava, jonka suloinen olemus on harvinainen näky ahkerillekin luonnossa liikkujille. Lehtipuuvaltaisissa metsissä tavataan säännöllisesti valkoselkätikkaa. Yhtenä arvokkaana erikoisuutena on Nisoksella kasvava hentonäkinruoho. Laji on maailmanlaajuisesti arvioiden harvinaisimpia maassamme esiintyviä putkilokasveja.

Pulputtava viitasammakko
Lappalanjärvellä elävän viitasammakon ilahduttava ääni muistuttaa veden alle painetun pullon pulputusta. Järvellä lentelee täplälampikorento, joka viihtyy ruovikon sisään jäävissä, suojaisissa allikoissa. Siellä elää myös vesisiippa, lummelampikorento ja jättisukeltaja.

  • Laura Parkko
Jaa artikkeli: