Mopoillen mökkiteillä

 Vuohijärvi-ajoon osallistui yli 100 mopoilijaa.

 Kouvolalainen 12-vuoti­as Pekka Laukkarinen vietti kesät perheensä kanssa Vuohijärvellä mökillä.

– Laitoin lehteen rivi-ilmoi­tuksen, että haluan ostaa mo­pon.

Kouvolan Viitakummusta löytyikin iäkkäämpi herra, ke­neltä lääkäri oli kieltänyt mo­poilun, ja näin hän oli myymäs­sä mopoaan.

– Ostin sen pappatunturin omilla säästöilläni mökkimo­poksi.

Nyt Pekka on jo 40-vuoden paremmalla puolella ja asuu perheensä kanssa Porvoossa.

Käytännössä he ovat perheen­sä kanssa jo monta vuotta asu­neet kesät Vuohijärvellä tuolla samaisella mökillä.

Työmatkoja ei mopolla men­nä, vaan niillä ajelu on puhdasta hupia.

– Vaimo pystyy tekemään hy­vin etähommia ja kun minä teen musiikkihommia, niin työt ovat aina jossain kaukana.

Kun Pekka täytti 15-vuotta, osti hän Kouvolaan toisen mo­pon. Pappatunturi jäi Vuohijär­velle. Jossain vaiheessa Pekka pisti pensselillä maalia mopon pintaan ja siitä olisi kuulemma voinut tulla parempikin.

Lopulta mopo jäi mökin liite­riin vuosikausiksi pölyttymään.

– Olin katsellut sitä ruosteis­ta kasaa ja haaveillut, miten sen saisi kasaan. Vähän ennen kuin täytin 40, sanoin ääneen, että aion laittaa mopon kuntoon it­selleni syntymäpäivälahjaksi.

Vaimo ja mökkinaapuri otti­vat tämän tosissaan ja yllätyk­senä Pekalle he entisöittivät sen täyteen loistoonsa. Mopo an­nettiin Pekalle 40-vuotislahjak­si.

– Siitä sain älyttömän innos­tuksen uudestaan. Tällä kysei­sellä mökkinaapurilla on itsel­läänkin mopoja, autoja ja ties mitä vempaimia. Kolme vuotta sitten alettiin hänen kanssaan pärräilemään mopoilla pitkin Vuohijärven teitä.

Löylyissä idea

Saunanlauteilla lähti myös idea Vuohijärven ympäriajosta.

– Päätimme laittaa Faceboo­kiin viestin, että olemme läh­dössä ajelulle, ja kiinnostaisiko ketään muita tulla mukaan.

Lähtijöitä oli reilusti yli 50 mopoa heti ensimmäisenä vuon­na. Ei toki kaikki läheskään ky­lältä olleet, vaan mopoilijoita saapui ympäri Kymenlaaksoa. Vuonna 2020 tehtiin sama hom­ma, ja silloin oli jo 74 osallis­tujaa.

Uusi reitti ja nimi

Kahden vuoden jälkeen her­rat tulivat siihen tulokseen, että Vuohijärvi on nyt ajettu ympä­ri. Jotain uutta olisi hyvä kek­siä. Tämä reitti oli jo nähty ja alueella on niin paljon kaikkea muutakin.

Nimi vaihdettiin Vuohijär­vi-ajoksi. Tänä vuonna ajettiin Vuohijärveltä Verlaan 102 mo­pon kulkueena.

– Ihmisten innostus tähän on yllättävän iso ja se on hellyttä­vää.

Aiempina vuosina liikkeelle lähdettiin Orilammen majalta. Tänä vuonna lähtöpaikkana oli Vuohijärven kylä.

Ilta päättyi Bar Illansuussa paikallisen bändin, Talonmie­hen vapaapäivän, keikkaan. Pekka hoiti äänitekniikan ja miksauksen.

– Tuntui hyvältä, että tällaise­na mökkiläisenä pystyin jollain tavalla tukemaan kylän toimin­taa.

Pekka kertoi, että reissussa kaikki sujui oikein hyvin. Kaksi tai kolme mopoa hyytyi, ensim­mäinen heti alkumetreillä.

Joku mopo oli sellainen, että viimeinen ylämäki oli sille lii­kaa.

Prosentuaalisesti hieno tulos, kun mopot ovat kymmeniä vuo­sia vanhoja ja matka oli kuiten­kin aika tarkalleen 60 kilomet­riä.

–Välissä oli kokoomatauko­ja kivoissa maisemapaikoissa, joissa saatiin porukka kasaan ja letka ei venynyt liian pitkäk­si. Kaksi tuntia oltiin Verlassa, jossa syötiin ja kävimme katso­massa tehdasmuseon kierrok­sen. J. Corazonissa Selänpäässä juotiin pullakahvit.

Kuntamarkkinointia

Pekka kehuu Valkealaa hie­noksi alueeksi, jossa on loputto­masti upeita paikkoja.

– Viime vuonna käytiin mat­kan varrella muun muassa El­vingin tornilla. Onhan se niin outo ja jännä torni keskellä metsää. Iso osa porukasta on muualta kuin Valkealasta, niin toispaikkakuntalaiset ovat aina ihastelleet Valkealan reittejä.

Ihmiset ovat olleet otettuja maisemista ja siitä, että on pääs­ty ajamaan hiekkateitä.

Aiempina vuosina monet aja­jista ovat myös panostaneet pu­keutumiseen. Tänäkin vuonna näkyi herrasmiehiä mustissa puvuissaan.

Luumäeltä on aiempina vuo­sina tullut mopotiimi, joilla on ollut todella outoja vanhoja asu­ja. Se on Pekan mielestä hienoa.

Mopot ovat monille elämän silmäteriä. Joukossa oli vain kuusi naispuolista mopoilijaa.

Yksi heistä oli Pekan vaimo, jolle hän oli oman syntymäpäi­vänsä jälkeen ostanut oman pu­naisen pappatunturin.

– Aivan liian vähän naisia mukana, sanoo Pekka.

Kaikki eivät ole todellakaan henkeen ja vereen mopoilijoita. Mukana oli mökkiläisiä, jotka ovat löytäneet mopon nurkis­taan ja rassasivat sen kuntoon.

–En minäkään tunne mukana olleista juuri ketään, mutta tau­oilla oli todella hauskaa. Tapah­tumassa oli todella hyvä yhteis­henki.

Ikivanhojen mökkimopojen seassa oli joitain todellisia ti­mantteja ja harvinaisuuksia.

Rantasalmelainen Mika Mynttinen lähti Vuohijärvi­ajoon vuoden -59 pappatunturil­la, jota on tehty sillä värityksellä vain 30 kappaletta. Hänellä on oma pappatunturimuseo Ranta­salmella.

– Minä en edes uskaltaisi kos­kea noin arvokkaaseen mopoon, Pekka huokaa.

• Laura Parkko