Vuohijärvi-ajoon osallistui yli 100 mopoilijaa.
Kouvolalainen 12-vuotias Pekka Laukkarinen vietti kesät perheensä kanssa Vuohijärvellä mökillä.
– Laitoin lehteen rivi-ilmoituksen, että haluan ostaa mopon.
Kouvolan Viitakummusta löytyikin iäkkäämpi herra, keneltä lääkäri oli kieltänyt mopoilun, ja näin hän oli myymässä mopoaan.
– Ostin sen pappatunturin omilla säästöilläni mökkimopoksi.

Nyt Pekka on jo 40-vuoden paremmalla puolella ja asuu perheensä kanssa Porvoossa.
Käytännössä he ovat perheensä kanssa jo monta vuotta asuneet kesät Vuohijärvellä tuolla samaisella mökillä.
Työmatkoja ei mopolla mennä, vaan niillä ajelu on puhdasta hupia.
– Vaimo pystyy tekemään hyvin etähommia ja kun minä teen musiikkihommia, niin työt ovat aina jossain kaukana.
Kun Pekka täytti 15-vuotta, osti hän Kouvolaan toisen mopon. Pappatunturi jäi Vuohijärvelle. Jossain vaiheessa Pekka pisti pensselillä maalia mopon pintaan ja siitä olisi kuulemma voinut tulla parempikin.
Lopulta mopo jäi mökin liiteriin vuosikausiksi pölyttymään.
– Olin katsellut sitä ruosteista kasaa ja haaveillut, miten sen saisi kasaan. Vähän ennen kuin täytin 40, sanoin ääneen, että aion laittaa mopon kuntoon itselleni syntymäpäivälahjaksi.
Vaimo ja mökkinaapuri ottivat tämän tosissaan ja yllätyksenä Pekalle he entisöittivät sen täyteen loistoonsa. Mopo annettiin Pekalle 40-vuotislahjaksi.
– Siitä sain älyttömän innostuksen uudestaan. Tällä kyseisellä mökkinaapurilla on itselläänkin mopoja, autoja ja ties mitä vempaimia. Kolme vuotta sitten alettiin hänen kanssaan pärräilemään mopoilla pitkin Vuohijärven teitä.
Löylyissä idea
Saunanlauteilla lähti myös idea Vuohijärven ympäriajosta.
– Päätimme laittaa Facebookiin viestin, että olemme lähdössä ajelulle, ja kiinnostaisiko ketään muita tulla mukaan.
Lähtijöitä oli reilusti yli 50 mopoa heti ensimmäisenä vuonna. Ei toki kaikki läheskään kylältä olleet, vaan mopoilijoita saapui ympäri Kymenlaaksoa. Vuonna 2020 tehtiin sama homma, ja silloin oli jo 74 osallistujaa.
Uusi reitti ja nimi
Kahden vuoden jälkeen herrat tulivat siihen tulokseen, että Vuohijärvi on nyt ajettu ympäri. Jotain uutta olisi hyvä keksiä. Tämä reitti oli jo nähty ja alueella on niin paljon kaikkea muutakin.
Nimi vaihdettiin Vuohijärvi-ajoksi. Tänä vuonna ajettiin Vuohijärveltä Verlaan 102 mopon kulkueena.

– Ihmisten innostus tähän on yllättävän iso ja se on hellyttävää.
Aiempina vuosina liikkeelle lähdettiin Orilammen majalta. Tänä vuonna lähtöpaikkana oli Vuohijärven kylä.
Ilta päättyi Bar Illansuussa paikallisen bändin, Talonmiehen vapaapäivän, keikkaan. Pekka hoiti äänitekniikan ja miksauksen.
– Tuntui hyvältä, että tällaisena mökkiläisenä pystyin jollain tavalla tukemaan kylän toimintaa.
Pekka kertoi, että reissussa kaikki sujui oikein hyvin. Kaksi tai kolme mopoa hyytyi, ensimmäinen heti alkumetreillä.
Joku mopo oli sellainen, että viimeinen ylämäki oli sille liikaa.
Prosentuaalisesti hieno tulos, kun mopot ovat kymmeniä vuosia vanhoja ja matka oli kuitenkin aika tarkalleen 60 kilometriä.
–Välissä oli kokoomataukoja kivoissa maisemapaikoissa, joissa saatiin porukka kasaan ja letka ei venynyt liian pitkäksi. Kaksi tuntia oltiin Verlassa, jossa syötiin ja kävimme katsomassa tehdasmuseon kierroksen. J. Corazonissa Selänpäässä juotiin pullakahvit.
Kuntamarkkinointia
Pekka kehuu Valkealaa hienoksi alueeksi, jossa on loputtomasti upeita paikkoja.
– Viime vuonna käytiin matkan varrella muun muassa Elvingin tornilla. Onhan se niin outo ja jännä torni keskellä metsää. Iso osa porukasta on muualta kuin Valkealasta, niin toispaikkakuntalaiset ovat aina ihastelleet Valkealan reittejä.
Ihmiset ovat olleet otettuja maisemista ja siitä, että on päästy ajamaan hiekkateitä.
Aiempina vuosina monet ajajista ovat myös panostaneet pukeutumiseen. Tänäkin vuonna näkyi herrasmiehiä mustissa puvuissaan.
Luumäeltä on aiempina vuosina tullut mopotiimi, joilla on ollut todella outoja vanhoja asuja. Se on Pekan mielestä hienoa.
Mopot ovat monille elämän silmäteriä. Joukossa oli vain kuusi naispuolista mopoilijaa.
Yksi heistä oli Pekan vaimo, jolle hän oli oman syntymäpäivänsä jälkeen ostanut oman punaisen pappatunturin.
– Aivan liian vähän naisia mukana, sanoo Pekka.
Kaikki eivät ole todellakaan henkeen ja vereen mopoilijoita. Mukana oli mökkiläisiä, jotka ovat löytäneet mopon nurkistaan ja rassasivat sen kuntoon.
–En minäkään tunne mukana olleista juuri ketään, mutta tauoilla oli todella hauskaa. Tapahtumassa oli todella hyvä yhteishenki.
Ikivanhojen mökkimopojen seassa oli joitain todellisia timantteja ja harvinaisuuksia.
Rantasalmelainen Mika Mynttinen lähti Vuohijärviajoon vuoden -59 pappatunturilla, jota on tehty sillä värityksellä vain 30 kappaletta. Hänellä on oma pappatunturimuseo Rantasalmella.

– Minä en edes uskaltaisi koskea noin arvokkaaseen mopoon, Pekka huokaa.
- Laura Parkko