fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Musiikin etuja

Filosofian tohtori Johanna Hasu työskentelee pianonsoiton lehtorina Pohjois-Kymen musiikkiopistolla. Hän luennoi pääkirjastolla 2. huhtikuuta haasteista musiikin oppimisessa.

Johanna Hasu työsti väitöskirjan aiheenaan: Kun siihen pystyy kuitenkin -oppimisen vaikeuksia ja opetuksen keinoja. Väitöskirja valmistui noin vuosi sitten. Lukivaikeudesta soiton opiskelussa Johanna teki Pro Gradun. 
Tutkimukseen osallistui 27 oppilasta, joista kahdeksaa myös haastateltiin.

Oppilaat tekivät lukemisen vaikeutta, nopeaa nimeämistä ja matematiikan oppimista mittaavat testit. Testien tuloksia verrattiin soittamisessa ilmeneviin vaikeuksiin. Yhteneväisyyksiä testien tulosten ja soitonoppimisen vaikeuksien välillä löytyi, mutta tuloksia ei voi yleistää. Jos näitä yhtäläisyksiä haluaisi tutkia tarkemmin, tarvittaisiin enemmän tutkittavia. Tutkimuksessa löytyi kuitenkin paljon erilaisia opetuksen keinoja. Jotta oppilasta voidaan auttaa, ei tarvita tarkkaa tietoa siitä, mistä oppimisen vaikeus johtuu. Tutkimuksessa löydetyt keinot käyvät kaikenlaisten oppijoiden opettamiseen.  

Haastatteluilla Johanna halusi selvittää, mitä oppilaat itse ajattelivat soittamisestaan: mikä heille oli helppoa ja mikä vaikeaa. Motivaatio on todella tärkeä asia. Kaikki oppilaat olivat musiikkiopiston aloittaessaan halunneet oppia soittamaan. Heillä oli sisäinen motivaatio soittamiseen.  

Motivaation tärkeys
 

Erityisesti silloin, kun oppimisessa on hitautta, tarvitaan motivaatiota. Harjoitteluun motivoivat tietynlainen kappale ja ilmapiiri tunnilla. Näyttää olevan todella tärkeää, millaista tunneilla on. Varsinkin nuorimmille on hyvin tärkeää, että opettaja on lämmin ja ottaa huomioon. 

Lähes kaikki haastatellut oppilaat tykkäsivät esiintymisestä. Se saattoi olla jännittävää. On mukava soittaa jollekin, että hän kuulee mitä on oppinut. Klassisessa musiikissa on ollut perinteenä soittaa kappaleita ulkoa. Onkin pohdittava, miten saadaan kappaleen osaaminen niin varmaksi, ettei muisti petä. 

Nuoretkin erottivat soittelun ja harjoittelun eri asioiksi. Soittotaitoon päästäkseen tarvitsee harjoittelua. Monille on tärkeää, että musiikilla voi ilmaista jotakin. Musiikki herättää tunteita. Erilaisia tunteita saa musiikin kautta käsitellä. Nuorin Johannan haastattelemista oli kahdeksan ja vanhin haastatteluhetkellä seitsemäntoista. 8-vuotias ajatteli ensin, että tunteet ovat vain hempeilyä. Keskustelun myötä aukeni, että hänkin haluaa käyttää musiikkia tunneilmaisuun. 

Tietyn aikakauden musiikkia soitetaan tietyllä tavalla. Eräs oppilas soitti Bachia romanttisesti, omalla tavallaan. Kun tulkintaa suitsittiin, tuntui oppilas kokevansa nollaamista. Ikään kuin hänen tapansa tehdä musiikkia olisi väärin. Havaittiin, että on parempi antaa oppilaan tulkita kappaletta omalla tavallaan kuin että hän soittaisi mekaanisesti.

Lukemisen vaikeutta ei välttämättä havaita koulussa. Seulan läpi voi mennä esimerkiksi nokkelia ja hyvämuistisia oppilaita. Oppilas voi kompensoida vaikeuksia muulla osaamisella niin, että joskus ongelma löytyy vasta lukiossa. Yksi tutkittavista sai lausunnon lukivaikeudesta vasta lukion kolmannella luokalla, vaikka tämä vaikeus oli ollut hänellä koko ajan. Johanna kertoi myös tutusta nuoresta, joka lukivaikeudesta huolimatta kirjoitti eräästä aineesta ylioppilaskirjoituksissa eximian. Hän olisi saattanut lukivaikeuslausunnon avulla saada lisäaikaa kokeeseen, joten arvosana olisi voinut olla jopa laudatur. 

Soitonopiskelussa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Saattaa näyttää siltä, että oppilaalla olisi jokin oppimisvaikeus, mutta hänellä saattaakin olla esimerkiksi hankala elämäntilanne. Joskus koulutehtävät vievät niin paljon aikaa, ettei vaativaan harjoitteluun riitä kapasiteettia. 

Länsimaisen taidemusiikin perinteessä on vallinnut pitkään huippusuoritusten perinne, jossa opetuksen tasoa on mitattu oppilaiden soiton laadulla. Tällöin hitaammin etenevä oppilas ei ehkä ole saanut yhtä paljon mahdollisuuksia esiintymiseen kuin nopeammin etenevä. Mestari-kisälli -perinteeseen perustuva kahdenkeskinen opetustilanne on paras siltä kannalta, että siinä voidaan ottaa oppilaat yksilöllisesti huomioon. Ryhmäopetus on yhteisöllistä, mutta jos jollakin oppilaalla on hitautta ja ongelmia oppimisessa, heitä ei pysty ottamaan samalla tavalla huomioon kuin yksilöopetuksessa. 

Tapoja oppia
 

Hyvin tärkeänä opetuksessa nousee halu ymmärtää oppilasta hänen omassa elämäntilanteessaan. Siihen sisältyy myös oppilaan persoonallinen tapa oppia. Oppilaiden motivaatio notkahtelee. Jos on tottunut siihen, että oppii heti, eikä sitten opikaan, voi se vaikuttaa motivaatioon. Soittotaito on abstrakti käsite ja vaatii paljon harjoittelua ennen kuin oppilas voi kokea, että osaa soittaa jotain soitinta. 

Pianossa on niin laaja ohjelmisto, että voidaan valita kappale aika pitkälti soittajan mukaan. Tunneilla Johanna Hasu kävi kappaleita läpi aika paljon yhdessä oppilaiden kanssa, jotta niihin oli kotona helpompi tarttua. Yksi keino oli tehdä kappaleesta mahdollisimman helppo. Pitkä ja vaikean näköinen kappale on voitu rakentaa viidestä palasta ja sitten opetellaan ne yksi kerrallaan.

Opetteluvaihe on pianistille haastava. Kaksi kättä ja pedaalia tai jopa kahta voidaan kappaleessa käyttää. Pieniä Johanna motivoi tarroilla. Improvisoinnin lisääminen saattoi olla mukavaa. Tarrojen antamisen Johanna sijoitti siihen kohtaan, kun harjoitteleminen tuntui tosi vaikealta. Yleensä lapset nauttivat osatessaan kappaleen. 

Kun oppilas saa soittajan taidot, hän pystyy käyttämään taitojaan siihen, mitä haluaa musiikilla tehdä. Ei voida tietää pienistä oppilaista, mitä he haluavat musiikilla isoina tehdä. Siksi heille opetetaan monipuoliset taidot.  
Nokkela ja hyväkorvainen oppilas oppii helposti matkimalla opettajan soittoa. Hän saattaa osata soittaa jo paljon, mutta ei välttämättä osaa opetella kappaletta itse nuoteista. Nuotista soittamista kannattaa siis opettaa alusta asti. Jos oppilas meinaa tuskastua nuotteihin, sitten soitetaan enemmän kuulolla. 

Oppilaan on hyvä osata myös soittaa kuulonvaraisesti, samalla nuotinlukutaitoa kannattaa harjoitella. Esimerkiksi orkesterissa on hyvä pystyä soittamaan nuoteista.

Opetusmenetelmiä on erilaisia. Johanna Hasun tutkimuksen mukaan nuotinlukua opetellessa kannattaa käyttää sekä nuottien nimiä että niiden etäisyyttä toisistaan eli intervalleja. Jousi- ja puhallinsoittimissa voidaan ajatella esimerkiksi otteita. Tehtäviä kannattaa antaa erilaisia. Joskus läksynä on uuden opettelua. 

Tehtävän pitää olla sen verran helppo, että se on mahdollista opetella, mutta ei kuitenkaan niin helppo, että sen suoraan osaa.  Vaikeampi kappale kannattaa saada äkkiä siihen kuntoon, että oppilas pääsee pian hiomaan tulkintaa. Silloin opettajan kannattaa auttaa enemmän opettelussa. 

Opetuksen täytyy olla monikanavaista: näkemällä, kuulemalla ja tuntemalla. Opetuksessa voidaan käyttää sekä oppilaan omaa vahvuutta että vahvistaa niitä taitoja, joita tarvitsee kehittää. Voidaan käyttää myös muistisääntöjä oppimisen apuna. Nekin voivat kuitenkin rasittaa muistikapasiteettia. 
 

Hyväksi monesta syystä
 

Useiden tutkimusten mukaan musiikin opiskelu voi vaikuttaa muuhun oppimiseen positiivisella tavalla. Esimerkiksi aivopuoliskoja yhdistävä aivokurkiainen on varhain soittamisen aloittaneilla suurempi kuin muilla. 
Näyttäisi siltä, että soittamisella on yhteyttä siihen, että menestyy koulussa keskivertoa paremmin, mutta syyt eivät välttämättä ole musiikissa. On myös mahdollista, että sinnikkyys kuuluu pitkään soittamista jaksavien lasten luonteenpiirteisiin, ja se vaikuttaa myös muuhun oppimiseen. 

– Musiikki on ihanaa ja sillä on hyviä vaikutuksia. Olisi ihanaa, jos kaikilla olisi mahdollisuus musiikkileikkikouluun. 

Johanna ei soisi kenenkään jättävän laulamatta siksi, ettei ääni ole hyvä. Hän kannattaa sitä, että kaikki, joita vähänkään kiinnostaa, pääsisivät laulu- tai soittotunneille. Lapselle on hyväksi jo se pelkästään, että hän saa aikuisen huomion. 

Soittotunneilla voidaan mennä oppilaan mukaisesti. Johanna lisäisi kouluun musiikinopetusta. Varhaiset ulkoa opetellut laulut ovat tärkeitä monelle. Johanna kertoi senioreista, jotka muistavat vielä vanhoja virsiä, mutta eivät pysty puhumaan. Mitä ikääntyneenä muistelee, jos ei nyt opi lauluja?

Mielimusiikilla on todettu olevan rauhoittavia vaikutuksia. Musiikkimakuaan voi laajentaa. Sosiaali-terveys -sektorissa Johanna näkisi musiikin tärkeänä osana. Hoitotilanteet ovat helpompia, jos otetaan hyräily mukaan. Moni sanoo, ettei päässyt soittamaan mitään ollessaan lapsi. 

Iästä ja taidoista riippumatta musiikki kuuluukin kaikille. Johanna toivoo, että kaikilla olisi joku paikka, missä pääsee tekemään ja kuulemaan musiikkia. 
 JK

Jaa artikkeli: