fbpx

Nox Cantores kultakauden äärellä

Kuusankosken kirkossa koettiin 19. syyskuuta monitaiteellinen elämys Suomalaisia sävelkuvia -konsertin myötä.
Nox Cantores, johtajanaan Terhi Paukku, tulkitsi kotimaista tuotantoa. Samalla sivuseinälle heijastuivat kultakauden maalaukset. Kannatti mennä suhteellisen eteen nähdäkseen varmasti teokset hyvin. Mukana oli niin luonto- kuin ihmisaiheitakin, iloisen kepeää ja vakavan surullista.
Terhi Paukun lisäksi Kristiina Juutilainen, Teija Kapiainen, Tiina Kinnunen, Jenni Vesalainen, Jaana Piira, Kauko Lukkarinen, Jukka Mörsky ja Juha Piira toivat kirkkoon kaunista tunnelmaa.

Nox Cantores vei Terhi Paukun johdolla taiteelliselle musiikkimatkalle.

Aikaa taiteelle

Kun kunkin kappaleen aikana heijastettiin yksi teos, oli aikaa teoksen tutkimiseen useita minuutteja. Niin tuli helposti kiinnitettyä huomiota yksityiskohtiin. Useamman teoksen ja taiteilijan tuntemisen voidaan katsoa kuuluvan yleissivistykseen. Suuri on tiedon taso, jos kaikki konsertin taideteokset ovat tuttuja. Samoin on toki sävelienkin laita. Suuri on ollut se työ, millä teokset on valittu ja kappaleet harjoiteltu.
Ilkka Kuusiston säveltämään ja Oiva Paloheimon sanoittamaan Hiljaiseen iltaan sovitettiin Sigfrid August Keinäsen Kesämaisema. Kaksinkertaisesti oli Kesäyötä kerralla, sillä Heino Kasken säveltämä ja Lauri Pohjanpään sanoittama teos on Elin Danielson-Gambodin maalauksen kaima.
Eläinsuojeluyhdistyksessä ja raittiusliikkeessä toiminut Ingeborg Hellén on tullut paljon paremmin tunnetuksi kirjailijanimellään Immi Hellén. Yli tuhat runoa kirjoittaneelta Immiltä kuultiin sanoja Eino Linnalan säveliin. Hiljaa lipuu venho toi näkyviin Albert Edelfeltin teoksen Kesäiltana.
Suvisia tunnelmia jatkoi Otto Kotilaisen ja Eino Leinon Näin unta kesästä kerran. Siihen oli valittu Fanny Churbergin Maisema Kemiöstä.
Oskar Merikannon Kesäillan idylliin Terhi Paukku istahti pianon äärelle ja kuorolaiset pääsivät tauolle. Albert Edelfeltin Leikkiviä poikia rannalla maalautuu varmasti monen mieleen jo nimen kuulemalla.
Eero Ojasen ja Jaakko Rugojevin Silmät armaat sinisen harmaat sai ääreensä Pekka Halosen teoksen Veden noutaja. Maija ja Pekka Halosen vanhin tytär Anni oli teoksen mallina.
Amelie Lundahl suoritti opintoja esimerkiksi Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Yksi hänen opettajistaan oli Hjalmar Munsterhjelm. Tyttö lehtimetsässä on yksi Amelien monista tyttö-aiheisista maalauksistaan. Kuvan näkyessä kuultiin Ahti Sonnisen ja Eino Leinon Erotessa.
Auringonlaskuun on oman näkemyksensä antanut Hjalmar Munsterhjelm. Selim Palmgrenin ja Valter Juvan Luonterin rannalla -kappaleen nimi viittaa erämaiseen ja sokkeloiseen Saimaan vesialueeseen.

Kesämaisemaan kuuluu perinteistä aitaa, vehreyttä ja vesistöä.
Leikkiviä poikia rannalla on varmasti yksi tunnetuimmista suomalaisista taideteoksista.
Amelie Lundahl muistetaan etenkin tyttöjen ja naisten kuvaajana.
Auringonlaskussa illan punaiset sävyt ovat pienessä roolissa.

Juhlien aikaan

Toivo Kuulan häämarssiin oli valittu taideteokseksi Gunnar Berndtsonin Morsiamen laulu. Taiteilijansa tunnetuin teos on lavastettu. Morsiamen mallina oli pariisilainen Antonia Bonjean.
Erkki Melartinin Valssia taustoitti Albert Edelfeltin Kuningatar Blanka, jonka malleina olivat nuori elsassilaisnainen ja vaalea italialaispoika. Blanka eli 1300-luvulla. Hän oli Maunu Eerikinpojan puoliso sekä Ruotsin ja Norjan kuningatar. Aihe on Zacharias Topeliuksen sadusta Blankan ratsastaja, jossa kuningatar Blanka Namurilainen laulaa pojalleen prinssi Haakonille pojan tulevasta morsiamesta.
Vakavampaan suuntaan konserttia ajoi Martti Pokelan säveltämä ja Reijo Kekkosen sovittama Tuuti, tuuti. Sanat ovat kansanrunosta. Taideteoksena oli Helene Schjerfbeckin rakastettu Toipilas.
Aarre Merikannon ja Aleksis Kiven Sydämeni laulu sai lisää vakavuutta Albert Edelfeltin teoksesta Lapsen ruumissaatto, joka vetää katsojansa helposti hiljaiseksi tarkkailijaksi.
Heino Kasken Yötä meren rannalla kuvitti illan toinen Kesäyö, tällä kertaa Hjalmar Munsterhjelmin käsialaa.
Suomalaisen kansansävelmän On suuri sun rantas autius sovituksen teki Matti Hyökki. Sanat ovat Veikko Antero Koskenniemen pohdinnan tulosta. Kaukolanharju auringonlaskun aikaan oli illan taiteilijoista tiheimmin käytetyltä.
Väinämöisen rukouksen sovitus on Heino Kasken, sävel Suomen kansalta ja sanat Kalevalasta. Lemminkäisen äiti kertoo Lemminkäisen kovasta kohtalosta Akseli Gallen-Kallelan luomistyön tuloksena.
Isä meidän -rukoukseen oli tehnyt sävelen Kari Tikka. Teoksena nähtiin Albert Edelfeltin Kristus ja Mataleena.
Eero Järnefeltin Tähtitaivas sai konsertin uudempaan osastoon kuuluvaa sanoitusta lähelleen. Illalla -kappaleen sävel on Heino Kasken ja sanat Kirsi Kunnaksen.
Yksi kappaleista Täällä Pohjantähden alla on Lasse Heikkilän teos. Hän on tunnettu etenkin Suomalaisesta messustaan. Saman nimisiä ovat myös Petri Laaksosen ja Turkka Malin sekä Juhana Fredrik Granlundin runoon Koto-maamme sävelletty laulu. Sivussa nähtiin toinen yöllinen aihe Eero Järnefeltiltä, Hopeinen kuu.
JK

Morsiamen laulua voisi luulla oikeiden häiden kuvaukseksi.
Jos pyydettäisiin nimeämään taideteos, jossa äiti on poikansa kanssa, nousisi monella mieleen Kuningatar Blanka.
Toipilaan aihe on herkkä.
Hjalmar Munsterhjelmin Kesäyö on sininen.
Kaukolanharju auringonlaskun aikaan oli yksi monista ilta-aiheisista teoksista.
Raamatusta tutut henkilöt sijoittuvat suomalaisen näköiseen maastoon teoksessa Kristus ja Mataleena.
Eero Järnefeltin teoksia saatiin odottaa illan loppuun. Tässä on niistä Tähtitaivas.

Artikkelikuva: Albert Edelfeltin teokseen Kesäiltana sopi erittäin hyvin sen aikana laulettu kappale.

Jaa artikkeli: