fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Nunnakuoron ilottelua

Seitsemäntenä syyskuuta Nunnia ja Konnia -musikaalin näytöksessä Lahden Kaupunginteatterissa oli korkea täyttöaste. Useampi näytös on syksyn mittaan varattu loppuun. Vuoden 1992 Touchtonen elokuvaan verraten musikaali on hyvin erilainen, joten yllätyksiä riittää, romantiikkaakin.
Ensi-ilta oli 4. syyskuuta Juhani-näyttämöllä. Esitystä ei auttanut tallentaa, koska sitä olisi pidetty kerettiläisyytenä. Kiitoksiin annettiin kuitenkin lupa kaivaa kamerat esille.
Lavasteet ovat upeat ja niiden vaihdokset ovat sujuvia. Suuret ovet kirkkotaiteineen luovat todenmukaista kuvaa. Lavalla on hyvin tilaa musikaalille, lavasteiden vaihtuessa monet kerrat. Paavin eli Aarre Reijulan saapuminen on yllättävä ja loistelias ja omalta osaltaan kertoo ammattimaisesta työskentelystä.

Lauluja on moneen otteeseen.
Musikaalissa näkyvät discovaikutteet.

Harmoniaa kohti

Omaa hupia on kuulijoille siitä, että laulavat nunnat esittivät huonompia kuin oikeasti ovat. Senkin jälkeen, kun heidän oli jo kuultu laulavan hyvin. Vahvistuksena on Lahden Gospelkuoron laulajia, joten laulutaidon juhlaa sopii musikaalilta odottaa.
Suurimmaksi miinukseksi asetan konnat. Pääpukarin laulu on puistattavan allekirjoittava väkivaltaisuudessaan. Roolisuoritukset ovat ansiokkaat, mutta elokuvassakaan eivät roistot tuntuneet niin karmivilta ihmisen jäänteiltä kuin lavalla. On roistoilla sentään oma hurmaavakin puolensa. Eikä heidänkään osansa aina kivuton ole.
Sitä taustaa vasten asettuvat nunnat kauniisti harmonisuutta luomaan. Vieraileva Ushma Karnani paistattelee valokeilassa, mutta huomion varastaa vuorollaan moni muukin. Teemu Palosaaren vaatteenvaihto lavalla on showmaisen räväkkää tahdiltaan, mutta säilyy poliisimaisen asiallisena. Monsignor O’ Haran hahmoon tuo vakavuutta ja hilpeyttä sopivin annoksin Aki Raiskio.
JK
Kuvat: Aki Loponen

Aleksi Kyrö kuoripoikana ja Anni Kajos Sisar Maria Robertina huolehtivat, ettei Timo Välisaaren esittämästä Joye’sta ole haittaa.
Liisa Vuori, Anni Kajos, Laura Huhtamaa ja Eleonoora Martikainen paljastavat, ettei Teemu Palosaaren esittämän Ricky-poliisin tarvitse pukeutua pelkkään virkapukuun.
Aki Raiskion versioon Monsignor O’Harasta on ujutettu elokuvansa esikuvaa enemmän hilpeyttä.


Artikkelikuva: Deloris Van Cartier vaihtoi yökerhot nunnaluostariin todistettuaan entisen poikaystävänsä rikoksen. Keskellä Ushma Karnani.




Jaa artikkeli: