fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Nuohous talon turvaksi

Vaikka itsellä ei nuohousta tarvitsevia tulisijoja olisikaan, on ammatti varmasti tuttu. Immi Hellénin sanoittama Pieni nokikolari/Pieni nokipoika sekä Maija Poppasesta tuttu Chim Chim Cheree ovat tehneet ammattia laulun voimalla tunnetuksi.

Kautta aikain nuohousala on työllistänyt enimmäkseen miehiä ja ennen vanhaan paljon poikiakin. Yhä vielä nainen alalla on poikkeus, vaikka Valkeala on tässä erityisen tasa-arvoinen alue.

Nuohous kuuluu rakennuksen paloturvallisuuteen. Pelastuslain mukaan rakennuksen omistajan täytyy huolehtia, että tulisijat ja savuhormit nuohotaan säännöllisesti. Paloturvallisuus ei suinkaan ole ainoa syy nuohoukseen. Tärkeää on myös hormin vetäminen ja tulisijan toimiminen hyvällä lämmitysteholla.

Tulisijojen ja hormien kunnon laiminlyönti kostautuu. Tilastojen mukaan rakennuspaloista ja rakennuspalovaaroista noin 15 prosenttia kytkeytyy savuhormeihin ja tulisijoihin. Tulisijojen ja savuhormien paloista nokipaloja on noin kolmannes.

Nuohottavia kiinteistöjä Suomessa on yhteensä noin 1,27 miljoonaa. Niistä 74 % on asuinrakennuksia ja 25 % vapaa-ajan asuntoja. Nuohottavia tulisijoja arvioidaan olevan noin 3,5 miljoonaa. Suurimmalla osalla nuohousvelvollisuus on vuosittainen.

Muutos

Viime vuonna Pelastuslaitoksilta poistui velvoite huolehtia nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Osassa maata nuohouspalvelut vapautuivat kilpailulle vuoden 2019 alussa. Siirtymäkauden päätyttyä kesäkuun lopussa, raukesivat loputkin alueelliset piirinuohoussopimukset. Entinen piirinuohousjärjestelmä jäi historiaan.

Pelastuslaissa säädetään nuohousyrityksenä toimimiselle yksi vaatimus. Nuohoustyötä voi tehdä vain nuohoojan ammattitutkinnon suorittanut nuohooja. Vapaan tarjonnan myötä nuohousyrittäjillä ei ole maantieteellisiä rajoituksia, eikä hintoja säädellä. Rakennuksen omistaja tai haltija päättää, keneltä palvelun tilaa. Nuohousyritys määrittää palvelun hinnan.

Jos tulisija tai hormi on käyttämättömänä, ei nuohousta tarvita. Jos hormi on ollut kolme vuotta käyttämättä, täytyy se kuitenkin nuohota, jotta sitä voidaan taas käyttää. Käytössä olevissa vapaa-ajan asunnoissa nuohous on tehtävä vähintään kolmen vuoden välein, vakituisissa vuosittain.

Nuohooja puhdistaa tulisijan ja hormin. Hän myös tarkastaa niiden kunnon silmämääräisesti paloturvallisuuden näkökulmasta. Asiakas saa todistuksen suoritetusta nuohoustyöstä. Siinä nuohooja yksilöi myös havaitsemansa viat ja puutteet. Tulipalon vaaraa aiheuttavat vakavat viat ja puutteet nuohooja ilmoittaa myös pelastuslaitokselle.

Sisäministeriö asetti nuohousuudistuksen seurantaryhmän edistämään säädösmuutosten toimeenpanoa. Ryhmä seuraa ja arvioi muutosten vaikutuksia nuohouspalveluihin ja rakennusten paloturvallisuuteen.

Keväällä sisäministeriö suositti nuohouksen siirtämistä myöhemmäksi, jos vain mahdollista. Käynti oli kuitenkin välttämätön, mikäli hormi tai tulisija ei vetänyt tai muuten oli toiminnassa ongelmia. Nuohoojia ohjeistettiin tehostetusta hygieniasta ja lähikontaktien välttämisestä. Nuohoojan ja asiakkaan tuli sopia nuohouksen suorittamisesta turvallisesti.

Jos sisällä on voimakas savun haju, on vaarana tulla häkää. Mikäli savuhormin tai tulisijan ympärillä olevat rakenteet kuumenevat normaalista poikkeavasti tai niihin ilmestyy käytön myötä näkyviä vaurioita, on nämä syytä tarkastuttaa. Tulisijan käyttö on lopetettava välittömästi. Nokipalon syttyessä soitetaan hätäkeskukseen.

Historiaa

Roomalaiset käyttivät seinissä olevia putkia, joita myöten savu pääsi pois leipomoista. Conisbrough’n linnassa, Yorkshiressä on savupiippu vuodelta 1185. Etenkin Englannissa tiedetään käytetyn lapsityövoimaa, enimmäkseen poikia. Ilmeisesti myös Ranskassa, Belgiassa ja Sveitsissä oli poikia työssä. Englannissa kerrotaan nuorimpien nuohoojien olleen vain nelivuotiaita. Oppipoikaa tuskin voi pitää oikeana nimityksenä, kun työ oli pikemmin orjuutusta. Päivät saattoivat kestää aamuvarhaisesta iltamyöhään.

Pojat kiipesivät likaiseen piippuun. Kohtelu oli huonoa. Jotkut työtä valvovat pitivät jopa palavaa soihtua jalkojen alla, kun eivät olleet tyytyväisiä vauhtiin. Epämuodostuneet nilkat, syöpä ja muut ongelmat seurasivat poikia. Osa heistä kuoli työtä tehdessään. Lontoon palo vuonna 1666 muutti rakennussäädöksiä. Savupiippujen tuli olla aiempaa kapeampia. Vasta 1875 kiellettiin Englannissa lapsityövoiman käyttö nuohouksessa.

Suomessakin on lapsityövoimaa ollut. Nuohouksen osalta en löytänyt tietoa. Nykyään lailla säädetään joka tapauksessa alan kuin alan työntekoa Suomessa. Paljon on muuttunut parempaan suuntaan, mutta katolle kiipeämisessä on edelleen riskinsä.

JK

Taiteilija Lydia Field Emmet eli 1866-1952. Tässä paimenen ja nokikolarin yhdistävässä kortissa lapset nähdään työntekijöinä. Kuva on Yhdysvalloissa sijaitsevan Library of Congressin kokoelmista.

Jaa artikkeli: