fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Perinteikäs tunnus

Taideruukissa tuli vastaan UPM-konsernin aarnikotkan historian esittely. Noin 120 vuoden aikana tunnusta ovat muokanneet useat taiteilijat.
Aarnikotkan eli griipin kerrotaan olevan tarueläin, joka on puoliksi leijona ja puoliksi kotka. Ikivanhassa uskomuksessa sillä on täten myös lintujen ja eläinten kuninkaan voimat ja nopeus. Elamin ja Egyptin taiteessa esiintyivät lähes samanaikaisesti varhaisimmat griipit, noin 3000 vuotta eKr. Elamin kuningaskunta sijaitsi Persian lahden luoteispuolella Mesopotamiassa.
Antiikin Kreikan kautta aarnikotkat liihottivat Eurooppaan. Muinaiset kreikkalaiset uskoivat aarnikotkien asustavan Altain vuoristossa, Keski-Aasiassa. Griipit olivat erityisesti kullan vartijoita. 1100-luvulla Euroopassa syntynyt heraldiikka liittää nykyihmisellä aarnikotkan helpommin vaakunoihin kuin antiikin ajan eläinornamentteihin. Ilmeisesti griippi on esimerkiksi vaakunoissa vanhin fantasiaeläin. Kautta aikojen suosituin heraldinen eläin on kuitenkin leijona.

Tunnus on saanut niin ääriviivoja kuin täyttä väritystäkin.

Historiaa

Erityisesti Venäjän kaupassa tarvittiin omaleimaista tavaramerkkiä. Konsernin kantayhtiöihin kuulunut Kymmene Aktiebolag eli Kymiyhtiö pyysi ehdotukset Hugo Simbergiltä ja Louis Sparrelta. Teollisuushallituksen hyväksyttyä merkin 1901 viralliseen käyttöön, se saattoi levitä.
Todennäköisesti Hugo Simbergiä kiinnosti tarueläimen vertauskuvallisuus. Pohjolan oloihin siirrettynä se vartioi metsän vihreää kultaa. Suomalaisessa kansantarustossa on aarnikotkan vastine, vaakalintu. Aarni tarkoittaa vanhassa suomenkielessä haltijaa, joka vartioi maahan kätkettyjä aarteita.
Simbergin versiot olivat vuosilta 1899 ja 1901. Tunnus säilyi samanlaisena vuosikymmenet. Kymiyhtiön teknillisellä osastolla piirtäjänä toiminut Dagmar Kärnä pelkisti tunnuksen vuonna 1942. Sen jälkeen siinä on näkynyt Topi Valkosen, Erik Bruunin ja Esa Ojalan kädenjälki. Välillä useammankin taiteilijan versiot olivat käytössä samaan aikaan.
Vuonna 1996 Kymmene Oy ja Repola Oy, sekä sen tytäryhtiö Yhtyneet Paperitehtaat Oy fuusioituivat. Konsernin johto päätti ottaa Kymmeneltä aarnikotkan ja Yhtyneiltä nimilogoksi muodostuneen lyhenteen UPM. Lyhenne tulee englanninkielisestä nimestä United Paper Mills. Uuden liikemerkkikokonaisuuden visualisoi Esa Ojala.
Kymiyhtiön vanhan pääkonttorin julkisivua koristaa aarnikotkareliefi, jolla on korkeutta kaksi metriä. Kupariin pakotettu reliefi on käsitelty 23 karaatin lehtikullalla. Aarnikotka näkyy laajalti muuallakin konsernilla.
Janne Kousa

Tunnus on kokenut useaan otteeseen muutoksia, mutta aihe on pysynyt samana läpi historian.
Jaa artikkeli: