fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Perinteitä mäellä

Kuusankosken Kotiseututalon historia on itse kaupunkia vanhempi. Silloin Kuusankosken alue jakautui Iittiin ja Valkealaan. Arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema rakennus valmistui Pienten lasten kouluksi eli Kymintehtaan kansakoulutaloksi 1897. Samoilla tietämillä näki päivänvalon kookkaampi koulu.

Olkikatos henkii luonnonläheisyyttä.

Kotiseututalo

Lars Sonckin edustava perintö on parhaiten säilynyt kansallisromanttinen pyöröhirsinen rakennus Suomessa. Erityisen vaikuttavaa on puuntyöstön vaatima monipuolinen osaaminen. Kukaan ei ole puuseppä syntyessään. Taitojen lisäksi on tekijöillä täytynyt olla sitkeyttä, sillä talon koristekuvioihin pelkästään on jo käytetty lukuisia tunteja.

Koulu sijoitettiin Kymintehtaalle pystysuoran kalliokielekkeen päälle. Siksi sen nimenä kaikuikin kylillä Mäki- tai Norjalaiskoulu.

Aika vierähti 1950-luvulle. Kuusankoski vietti pian kolmikymppisiään. Olihan se itsenäistynyt 1921. Itsenäistymisen kynnyksellä Iitissä ja Valkealassa punnittiin tilanteen vaikutusta. Jos keskustelu olisi käyty 300 vuotta aiemmin, olisi toisena osapuolena ollut vain Iitti. Olihan Valkeala osa sitä vuoden 1631 itsenäistymiseen asti.

Koulua uhkasi purkutuomio. Uudet tiejärjestelyt pakottivat koulun alla olevan kallion louhimiseen. Kuusankosken kunnan kotiseutu- ja museolautakunnan puheenjohtaja Veikko Talvi teki kunnalle ehdotuksen, josta kunta ei voinut kieltäytyä. Hän esitti toiveensa, että kunta pyytäisi Kymiyhtiötä lahjoittamaan rakennuksen kotiseututaloksi. Kymiyhtiö ajatteli kauaskantoisesti ja lahjoitti talon Kuusankosken kunnalle vuonna 1955.

Purkaminen oli kuitenkin vääjäämättömästi edessä. Niille sijoilleen ei rakennus voinut jäädä. 24.9.1956 rakennuksen koko hiipui. Siirrossa Kettumäen Kansanpuistoon kotiseututaloksi ei aikailtu. Ulkoisesti talo valmistui keskikesällä 1957. Hirsien laskeutumista saatiin odotella. Sisätöitä päästiinkin tekemään vasta seuraavana vuonna. Kotiseututalo avattiin juhlallisesti 14.9.1958.

Kotiseututalolla on perinteisesti nähty taidetta, juhlittu ja tutustuttu historiaan. Kouvolan museotoimi vei osan näyttelyesineistä pois syksyllä 2012. Paikalle jäi edelleen muun muassa Kuusankosken kouluhistoriaa.

Kotiseututalon kaiverruksia kelpaa esitellä kauempaakin tuleville
vieraille.
Ovien avautumista sai vielä odotella.
Paikoin puut peittävät näkymiä, mutta etäälle pystyy kotiseututalon portaikolta kuitenkin puiden välistä tähyämään.
Kotiseututalo on tutustumisen arvoinen niin sisältä kuin ulkoakin. Sisältä oli juttua taannoin lehdessämme.

Kansanpuisto

Kettumäki on 18 hehtaarin metsäinen puistoalue. Mäen kipuaminen kävellen tai pyörällä käy kuntohaasteesta. Laella sijaitsee Kotiseututalo sekä Kettumäen kansanpuisto ry:n 2,6 hehtaarin käyttöoikeusalue rakennuksineen.

Yhdistys heräsi aatteesta todellisuuteen 26.1.2016. Yleishyödyllisen yhdistyksen tavoitteena ei ole voitonjakelu. Paljon yhteistyötä eri tahojen kanssa tekevä yhdistys on laskenut tuottaneensa miljoonan edestä yhteistä hyvää. Tämän ovat mahdollistaneet vapaaehtoistyö sekä haetut hankkeet ja avustukset.

Kääriäisen perheen tupa on 1890-luvulta. Se siirrettiin Pajamäeltä Kettumäelle. Työväenasuntomuseona se muistutti 1930-luvun tyylistä.

– Lapset vietti paljo aikaa ulkoon, siel ne viiletti murhaa lekuu kavereittesa kaa. Läksyt tehtii kamarin pöyän ääres, kerrotaan tuvasta. (Murhaa lekuu tarkoittaa kovaa vauhtia.)

Pihalla on useita rakennuksia menneiltä vuosikymmeniltä.
Pihakeinussakin on hyödynnetty olkiosaamista.
Työvälineiden kerrallaan käyttäminen jäänee haaveiluksi. Osuva nimitys siis.
Pienessä huvikatoksessa on värikkäät asukit.

JK

Artikkelikuva: Kartasta selviää, mitä rakennuksia alueella on.

Jaa artikkeli: