fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Pikkujuttuja

Kesäisiä juttuja

Mökkiläisen mietteitä
 

On paljon puhuttu siitä, onko vapaa-aikaa toisella asunnolla viettävä ihminen mökkiläinen, vapaa-ajan asukas, kausiasukas vai kesäasukas. Muitakin termejä löytyy. 

Mökiksi mielletään usein ilman mukavuuksia oleva suht’ vaatimaton kesäasunto. Vapaa-ajan asunnossa on jo mukavuuksia, joskus jopa täydet. Kausiasukas-termi on tullut käyttöön, kun yhä useammat vapaa-ajan asunnot ovat ympäri vuoden käytössä. Käytän alla enimmäkseen tätä ensimmäistä termiä eli ”mökkiläinen”, koska jutusta tulee muuten liian monimutkainen ja katson itse olevani nimenomaan mökkiläinen.

Kevään ensimmäisistä auringonsäteistä lähtien mökkiläisen ajatus on siirtynyt tulevaan kesään ja mökillä odottaviin erilaisiin projekteihin. Joku lähtee mökille rentoutumaan, joku lähtee mökille kuin työleirille ja joku yhdistelee näitä kahta. Yhä useampi nuoremman polven mökkeilijä haluaa nauttia mökillä lepäilemisestä, grillaamisesta, ystävien seurasta, eikä niinkään halua tehdä mökkeilystä työleiriä. Nykyisin löytyy tekijöitä eri projekteihin ja nurmikonkin voi leikkauttaa helposti mökkitalkkarilla, jos sellainen lähikyliltä löytyy. 

Monenlaisia asioita on sitten viime kesäkauden tapahtunut. On tullut uusia säädöksiä ja joissakin takaraja asettuu tälle vuodelle.
 Jätevesiasetuksen deadline on 29.10.2019. Minulla oli mahdollisuus OmaMökki –messuilla keväällä olla kattojärjestömme Vapaa-ajan asukkaiden Liitto ry:n esittelijänä. Viereisellä osastolla oli Omakotiliiton jätevesineuvontaa. Yllättävää, miten monella jätevesiasia on vielä auki, niin paljon neuvoa kysyviä riitti. Ja huomasin, että niin monta erilaista tarinaa on kuin on mökkiäkin. Kunnan viranomaiset viime kädessä ratkaisevat, miten kunkin kesä- tai kausiasunnon osalta pitää menetellä.

Yksityistielaki astui voimaan 1.1.2019. Siinä on paljon uudistuksia. Laissa on myös mökkiläiselle paljon pohdittavaa.
Nuohous vapautuu 1.6.2019. Nuohous siirtyy vapaaseen tarjontaan, mutta nuohoojalla täytyy olla nuohoojatutkinto. 10 vuotta mökillä käynyt tuttu nuohooja ei enää olekaan ehkä tavattavissa.

Ilmastonmuutos puhuttelee myös meitä mökkiläisiä. Suomi on harvaan asuttu maa, mutta tässä harvaan asutussa maassa on asutuksen lisäksi yli 500 000 mökkiä, joille ajellaan autoilla varsinkin kesäisin edestakaisin. Kouvolassakin mökkejä ja vapaa-ajan asuntoja on noin 7 700, joista noin 2 800 kuuluu Kouvolan ulkopuolella vakituisesti asuville mökkiläisille. Lisäksi kesäelämään kuuluu grillausta, takkatulta, iltanuotioita yms. ah niin ihania ”kesäjuttuja”.  Eli meidän hiilijalanjälkemme ei ole kovin pieni. Asia tulee varmasti tulevaisuudessa aina vain enemmän esille, kun ilmastonmuutoksesta puhutaan.

Asuntomessut ovat Kouvolassa 11.7. – 12.8.2019. Se tietää tosi suuria ihmisvirtoja tänä kesänä Kouvolaan. Asuntomessut on vuosittain Suomen eniten vierailtu yleisötapahtuma. Yhdistys esittelee siellä toimintaansa  sekä Kouvolan kaupungin että Omakotiliiton osastoilla. 
Yhdistyksemme tekee tiivistä yhteistyötä Kouvolan vapaa-ajan asukastoimikunnan kanssa, joka koostuu yhdeksästä mökkiläisedustajasta ja kolmesta kaupungin edustajasta. Lisäksi mukana on Jaalan kesäneuvoston sekä Valkeala klubin edustaja. Toimikunnan tehtävänä on edistää Kouvolan kaupungin päätöksentekoelinten ja vapaa-ajan asukkaiden välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua sekä antaa vapaa-ajan asukkaille mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. 

Me vapaa-ajan asukkaat tuomme huomattavaa lisäarvoa mökkipaikkakunnallemme. Elämä kylillä vilkastuu kesäkautena. Käytämme paikallisia palveluja runsaasti. Paikallisten yrittäjien ammattitaito on käden ulottuvilla, ja sitä myös hyödynnetään. Lähialueen marketit ja kyläkaupat ovat ahkerassa käytössä.  Aina ei jaksa mökkimaisemaa ihastella, vaan vierailemme paikkakunnan tapahtumissa ja erilaisissa tilaisuuksissa, koska haluamme oppia tuntemaan paikallista kulttuuria ja tulla tutuiksi paikallisten vakiasukkaiden ja muiden mökkiläisten kanssa.

Kouvolan vapaa-ajan 
asukkaat ry

Pirjo Piensalmi

Lukio taas uhattuna
 

Kouvolan tulevaa lukioverkkoa kartoitetaan. Kouvolan kaupunginhallitus on linjannut, että osana talouden tasapainottamista esitetään palveluverkkotarkastelua, johon sisältyy myös lukiot. Verkkotarkastelu tehdään elokuun loppuun mennessä.

Tiukan aikataulun vuoksi palveluverkkoselvitys tehdään virkamiestyönä, jossa mukana ovat lukiokoulutuksesta vastaava koulutuspalvelupäällikkö Timo Tiainen ja lukioiden rehtorit sekä kasvatus- ja opetusjohtaja Veikko Niemi.


Talouden tasapainottamiseksi tarvitaan pysyviä rakenteellisia ratkaisuja. Ratkaisuja haetaan selvittämällä palveluverkon nykytila ja kartoittamalla tulevaisuuden tarpeet. Myös nykyisiä käyttäjiä kuunnellaan, Veikko Niemi sanoo.

Selvityksessä käydään läpi lukiokoulutuksen nykytilanne Kouvolassa, päivitetään opiskelija- ja taloustiedot sekä toimitilat ja yhteistyö perusopetuksen kanssa. Myös lukiokoulutuksen kehittäminen ja laatu ovat selvityksen osa-alueita. Opiskelijoiden mielipiteitä opetuksen laatuun liittyen selvitetään erillisellä webropol-kyselyllä.

Kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Henna Hovi korostaa, että selvitys on vasta käynnissä, eikä mitään linjauksia tai päätöksiä ole vielä tehty.

Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti osana kaupungin talouden tasapainottamista esitetään palveluverkkotarkastelua lukioiden lisäksi kulttuuripalveluista, varhaiskasvatuksesta ja vuoropäivähoidosta, nuorisopalvelusta, liikuntapaikoista ja muista mahdollisista palveluista. Aiemmin verkkoselvitys on jo laadittu uimahalleista ja perusopetuksesta.


Matematiikkaa helpoksi
 

Heti koulujen päätyttyä pääsevät joutilaat valmistautumaan lukiovuoteen. LUMA-keskus Saimaa ja Lappeenrannan yliopiston opettajat tarjoavat Kouvolan kaupungin tukemana peruskoulun päättäville ja lukioon aikoville sekä lukion jo aloittaneille matematiikan valmistavan peruskurssin. Kurssi järjestetään Kouvolassa kolmatta kertaa. 

Seitsemän päivän pikakurssi löytyy hakusanalla lmvkk. Vähävaraiset voivat hakea tukistipendiä. Muille kurssi maksaa 90 euroa. Se sisältää kaikki oppimateriaalit, opiskelun tukidokumentit, lukion aloitusvinkit, vihot, kivoja kisapalkintoja ja laskukarnevaalit loppujuhlinensa.  
Aiheuttaa matematiikka sitten kotona harmaita hiuksia tai tavoitteena on kirjoittaa laudatur, kurssi soveltuu yhtälailla. Kurssilla luodaan perustus, jonka päälle on helppo rakentaa. 

Kurssin opettajat vakuuttavat, että luvassa on uusia kavereita, rentoa kisailua maukkaiden palkintojen merkeissä ja opettavaisia oikoteitä matematiikan saloihin. 

LMVKK-konsepti on tarjonnut yli 5 vuotta erittäin positiivista ja vahvasti matematiikan pelisilmää kähittävän kurssin.
Osa kurssin käyneistä on siirtynyt jo yliopisto-opintoihin. He ovat kertoneet pystyneensä käyttämään oppimateriaalia muun muassa kerratessaan ylioppilaskirjoituksiin. 

Kurssista saa innostavan ja viihdyttävän opin lisäksi hyväkseen lukion kurssisuorituksen.
Panostus kurssilla ja matematiikan opiskelussa voidaan palkita jopa LMVKK:n kesätöillä. 8 ällää keväällä 2018 kirjoittanut Ida Koskinen toimii nyt kurssiassistenttina.

Multamäestä maailmalle!

Multamäen kylällä kasvanut baritoni Sampo Elias Asikainen on valittu 14 muun nuoren yksinlaulajan tavoin osallistumaan Timo Mustakallio -laulukilpailuun. Savonlinnan oopperajuhlien yhteydessä 14. heinäkuuta järjestettävä kilpailu on tarkoitettu nuorille  klassisen musiikin laulajille. 
Sampo on yhdessä sisarensa Venla Vanamo Asikaisen kanssa esiintynyt nuorempana monet kerrat niin omalla kuin muilla Valkealan kylillä. Yhdessä he ovat esittäneet lähinnä kansanmusiikkia niin soittaen kuin laulaen.

Mattopyykille pääsee jo
 

Matonpesupaikat on avattu viikon 20 aikana. Kouvolassa on 19 matonpesupaikkaa, joissa on pääsääntöisesti pesupöydät ja juokseva vesi, mankeli sekä kuivaustelineet. 

Päivisin veden tulo useimmilla matonpesupaikoilla alkaa klo 6 ja päättyy klo 22. Pesupaikoista huolehtii Kouvolan kaupungin kiinteistönhoito- ja kunnossapitopalvelut. 

Kouvolan kaupunki ei korvaa vahinkoja joita voi aiheutua mahdollisesta pesuveden epäpuhtaudesta ja pesulaitteiden rakenteista sekä mankelin asiattomasta käytöstä.

Ajoneuvojen pesu ranta-alueella on ehdottomasti kielletty! Koskee myös mökkirantoja. Pese matotkin pesupaikalla!
Ohjeita pesupaikkojen käyttäjille:
Käytä vain luontoystävällisiä pesuaineita. Parhaat ovat aidot, kiinteät marseille- ja mäntysaippua. Nestemäisissä on säilöntäaineita.

• Ethän varaa altaita liottamiseen ruuhka-aikoina, yksi allas / pesijä.
• Puhdista altaat pesun jälkeen
• Pidä ympäristö siistinä, vie roskasi pois
• Mankelin teloihin saattaa jäädä väriä, käytä vaaleilla matoilla suojakangasta
• Valutusorret on tarkoitettu vain veden ensivaluttamiseen, loppukuivaus kotona


Seikkailija lapsena
 

Pikku Piko seikkailee 17: Paisuttelua on Tomen & Janryn sarjakuvahupailu. Kun aikuisten maailmaa katsotaan lasten silmin, se aiheuttaa monia humoristisia tilanteita. Liioittelusta kertoo se, kun maailmanpyöräkierroksen taustalla näytetään yhdessä ruudussa avaruutta. Ei ihmekään siis, kun Pikku Pikoa pyörryttää laitteessa. 

Perinteiseen tapaan alussa on tiettyyn hahmoon syventyvä monisivuinen tarina ja sitten sivun vitsisarjoja. Pikku Piko on uteliaana poikana jonkinlainen Pikku Kallen sukulaissielu. Jos miettii tuhmia Pikku Kalle -vitsejä, niin Pikku Piko on niihin verrattuna mielestäni melko lapsenomainen. Hänellä on uteliaisuutta aikuisten elämään, mutta hän ei toimi kuin aikuiset.  
         

• JK  


Musiikillinen teatterikesä!
 

Musiikki tuntuu olevan pop, olkoon se sitten lajityyli tai ei. Neljä lähiseudun kesäteatteria panostaa täysillä musiikkinäytelmään. Valkealan näytelmässä on paikallinen käsikirjoitus. Muut ovat muualta löydettyjä kesähittejä.

Pölösellä Tirvalla
 

Tirvan Nuorisoseura välillä huilaa kesän. Nyt on taas näytelmän vuoro. Tämä kesä onkin Tirvalla yhteisöllisyyttä täynnä, kun se on myös Elovalkeat-kylä.
Tirvan Nuorisoseura esittää lavan maisemissa Markku Pölösen tangokomedian Onnen maa. Ohjaajaksi saatiin kylällä kasvanut Minna Pasi. Lauluja ohjaa Riikka Pelkonen, tansseja Anu Toivola, ääniä ja puhetekniikkaa Heini Nikander ja orkesteria Anu Vilamaa.
Mukaan saatiin muun muassa The Voice of Finland -ohjelmaan osallistunut Roni Leppä, joka valloittaa teatterilavan ensimmäistä kertaa, samantien viidessä roolissa.

Näytelmässä on mukana 29 teatterinharrastajaa. 12 heistä on alle täysi-ikäisyysrajan. Nuorin ehtii ennen ensi-iltaa täyttää vuoden. Seuraavaksi nuorimpien kanssa katsotaan, josko osuu sellainen tuuri, että näyttämölle huvittaa mennä tahi tarvitaanko ensin päiväunet. Seitsemästä perheestä on väkeä joko osittain tai sitten koko perhe. 

Näytelmässä Tenho palaa kylälle mukanaan isot puheet, laukullinen levyjä, grammari, lakeerikengät ja ilman pennin hyrrää. Edessä on kyläläisten, veljen ja tämän perheen, äidin ja isän kohtaaminen. Yhteisö ottaa vastaan tuhlaajapoikansa kukin tavallaan – kuin kuninkaan tai pahaisen kutaleen. Kuinka tavallinen tangomies tilanteesta selviää, varsinkin kun kohtaa haaveidensa naisen, josta näkee jo kaukaa, ettei hän ole maalta kotoisin.

Ukko-Antti elää uudelleen nuoruuttaan ja ihmettelee kotinsa tuntemattomia henkilöitä. 
Hahmottamista helpottamaan on luotu kuvallisia yhteisön suhdekarttoja, rooli- ja lavastekuvia.

Laila Kinnusella Valkealassa
 

Jos osallistui viime kesän Elovalkeiden avajaisiin, ei varmasti ihmettele, että Virve Mattila käsikirjoittaa, ohjaa sekä näyttelee pääosaa, kun Valkealan kesän näytelmä kertoo Laila Kinnusesta. Ohjaajana hänellä lienee eniten haastetta, koska kokemusta on vähiten. Muu on vankasti hyppysissä.

Muistojen bulevardi syntyi helposti, sillä Virve tuntee sekä musiikin että henkilön poikkeuksellisen hyvin.
– Olen lukenut kaiken, mitä Lailasta on kirjoitettu. Taustatietoa oli todella paljon. Hain siitä sen, miten Laila minua puhutteli, Virve kertoo. Se tarkoittaa inhimillisyyttä, ihmistä kaikkine virheineen.

Laila oli mukana jo Tähtitaivaassa. 2015 vahvistui ajatus, että hänestä täytyy kirjoittaa.
Virve sujahtaa siihen hahmoon, jonka ihmiset muistavat. Nuori Laila on enemmän esillä. Hänen osaansa istuu Riina Mattila.
Perheen naiskolmikon täydentää Salla Vainio, joka on vetänyt nuorisoseuralle laulukurssia ja jatkanut tiiviimmin näytelmän laulajien kanssa. Heitä on paljon.

Miehiä tuli mukaan niin paljon, että osa jäi odottamaan ensi vuoden roolia. Muutenkin roolit täyttyivät nopeasti ja luontevasti.
Jo viime vuosi osoitti Valkealan Kirkonkylän Nuorisoseuran tehneen kannattavan ratkaisun. Nyt sopii odottaa vielä parempaa.

Randelinilla Mäntyharjulla
 

Mäntyharjulla sijoitutaan kesällä paikallisesti Lähtöruutuun. Pääroolin ottaa Kake Randelin. 
Keke on päättänyt palata lähtöruutuun. Etelä-Savolaisessa idyllissä rauha rikkoutuu, kun naapuriin muuttaa kaksi perhettä. 
Missä on ihmisen hyvä olla? Mitä minä elämältä haen? Tämä kysymys heitetään ilmoille niin näyttämöllä kuin katsomossakin ja vastauksia siihen antavat näytelmän mummo Siiri, Keke ja myös nuori lukiota käyvä Valma, johon Keke tutustuu. 

Keke on remonttitaitoinen, hän hallitsee laulamisen, musiikinteon, ja ennen kaikkea hän osaa myös toimia mentorina nuorelle uraansa ja elämäänsä etsivälle lahjakkuudelle. 

Etelä-Savoon, Mäntyharjuun sijoittuva tarina avautuu katsojille Kake Randelinin musiikin ja laulamien kappaleiden kautta.

Jaa artikkeli: