fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Pikkukaupungin valot

Keskustassa oli syyskuun kuudentenatoista malttia ihailla valaistuksia. Manskilla valoa on eri kerroksissa. Mutta toki kannattaa kulkeutua kauemmaskin.
Ratamokeskus etenee ja saa yöksi valaistuksen. Utin rakennuksen työmaan yllä paloasemalla kajotti taivas kultaisena.
Hyppyrimäellä ja sen läheisyydessäkin oli hyvin valoa. Portailla liikkumisesta moni hakee kuntoonsa ytyä. Vastaan tulleista nuorilla yhdellä oli kypärä, joka toi mieleen armeija-ajat. Olikohan kyseessä treenaus tulevaa varten? Ei tullut kysyttyä. Taivas alkoi antaa pisaroitaan. Sade yltyi sellaiseksi, että voi meitä, joilla ei ollut sateenvarjoa.

Ratamon valmistumista saadaan vielä odotella, joten rakentamisessa riittää seurattavaa.

Miekkaleijona

Dramaattisimmasta päästä keskustan valaistuksesta on Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen pääpoliisiaseman leijona. Miekkaleijona on ihan virallinenkin nimitys tuolle virkavallan tunnuskuvalle.
Syntyhistoria ulottuu vuoden 1935 lopulle. Sisäasiainministeriön poliisiosaston päällikkö M. E. Koskimies esitti, että poliiseilla tulisi olla yhtenäinen ammatillinen tunnuskuva. Näin oli keskieurooppalaisilla kollegoillakin.
Ammatillisesti itsenäisen Suomen poliisiorganisaatio oli varsin epäyhtenäinen. Armeijan univormut innoittivat poliisivoimiakin. Eri lääneissä tuli vastaan poliiseja erilaisilla virkamerkeillä. Koskimiehen esityksen mukaan symbolin tuli sopia niin maalais- kuin kaupunkipoliisin univormuun. Sen piti myös soveltua rikos- ja järjestyspoliiseille.
1920- ja 1930-luvun oikeiston ja vasemmiston poliittisissa levottomuuksissa poliisien puolueettomuus kyseenalaistettiin. Yhteisen tunnuksen haluttiin kertovan puolueettomuudesta.
Koko poliisikunnalle suunnattiin Sisäasiainministeriön vuonna 1935 järjestämä suunnittelukilpailu. Lähes kolmenkymmenen erilaisen symbolivaihtoehdon myötä ei kuitenkaan löydetty voittajaa. Saapuneita ehdotuksia käytti pohjana taiteilija Antti Salmenlinna. Hän eli vuosina 1897 – 1968.
Poliisin tunnuskuva virallistettiin presidentti Pehr Evind Svinhufvudin esittelyssä 2.10.1936. Symbolin varsi, suora miekka, kertoo esivallan voimasta. Miekka on kuulunut hallitsijalle, alamaisten suojelijalle ajatuksella ”pahoja vastaan hyvien suojaksi”. Leijonan pää tuli valtion vaakunasta. Se korostaa valtiovallan auktoriteettia. Näin univormussa ja virkamerkissä esiintyvänä symboli muistuttaisi poliisia uskollisuudesta valtiovaltaa kohtaan.
Suomen poliisilehden kannessa marraskuussa 1936 nähtiin ensi kerran miekkaleijona virallisessa muodossaan. Virkamerkkejä yhtenäistettäessä ne nähtiin ensin järjestyspoliisin tehtävissä olevilla nuoremmilla ja vanhemmilla konstaapeleilla. Vuonna 1941 miekkaleijona kiinnitettiin virkapuvun olkapäille.
Virka-autoissa ja kuljetuskalustossa tunnuskuva alkoi esiintyä 1950-luvun puolella. Nykyinen nimitys ”miekkaleijona” ei ole alkuperäinen. Symboli tunnettiin aiemmin ”esivallan miekkana”.
Janne Kousa

Miekkaleijona korostuu valaistuna illan pimeydessä.
Valaistusta on monien metrien korkeudessakin.
Aivan oikeaa värisävyä on vaikea taltioida kameralla. Hienosti valo kajastui paloaseman luona.
Jaa artikkeli: