Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Pohdintaa: Kamppailua

Valkealassa on ainakin vieraillut veteraaneja jo vuosisatoja sitten. Vähintäänkin Kustaa III:n sodan taisteluista 1700-luvun loppupuolella selvinneitä voi pitää sotaveteraaneina. Heistä viimeisetkin toki poistuivat keskuudestamme jo pitkän aikaa sitten.


Ympäri maailmaa on tälläkin hetkellä eri-ikäisiä veteraaneja. Täällä Suomessa saamme olla onnekkaita, että sodista on jo aikaa ja siten sotaveteraanien keski-ikä on erittäin korkea. Mielestäni se kertoo osaltaan suomalaisesta sisusta.
Voidaan mieltää, että vähintäänkin henkistä kamppailua on ollut myöhemminkin. Nykyään voidaan keskustella esimerkiksi informaatiosodankäynnistä. Sitä ennen puhuttiin kylmästä sodasta. Uhkakuvia on luotu ties miten kauan ihmiskunnan historiassa. Siihen oheen on kuitenkin tärkeää luoda kestäviä, ihmiskuntaa rakastavia ratkaisuja.
Tulevaisuuteen kannattaa varautua, mutta pelko haittaa ajattelukykyä.


Sanotaan, että tieto lisää tuskaa. Mutta tieto voi oikeasti vahvistaa. Kun ei ruoki pelkoa, se hiipuu. Totuutta ei muuta mikään. Kyllä se piilottaa voidaan, mutta silti se säilyy muuttumattomana. Kun pelko väistyy, asiat saavat helpommin oikeat mittasuhteet. Samalla on helpompi pitää kiinni suhteellisuudentajustaan.


Ongelmien aiheuttaminen toisten pulmien ratkaisemiseksi laskee sitä pistettä, mihin kokonaistilanne voitaisiin saada. On siis perin erikoista, että tällaista menetelmää on kuitenkin ihmiskunnan historiassa käytetty.


Jos haluaa saavuttaa toisten ihmisten kunnioituksen ja luottamuksen, täytyy edistää niitä edustavien asioiden ilmaantuvuutta. Maailma ei aina ole oikeudenmukainen, joten arvostuksen määrä ei aina ole yhtäläinen sen ansaitsemiseen.


Mitä vapaampaa jokin on, sitä enemmän tarvitaan vastuuta. Mutta kyllä sama pätee rajoituksiinkin. Mitä rajoitetumpaa esimerkiksi kielenkäyttö on, sitä enemmän tarvitaan perusteita asialle.


Rajoittamisen tulee olla logiikkaan pohjautuvaa. Jos käpytikan sanominen käpytikuksi miellettäisiin loukkaavaksi, pitäisi myös pikkutiku muiden ohella liittää samaan luetteloon. Jos ministeri voisi sanoa pikkutiku, millä perusteella autonkorjaaja ei saisi nimitystä käyttää?


Toivon, että jokainen jolla on meneillään tai tulossa henkinen tai fyysinen kamppailu jonkin asian suhteen, selviytyy siitä voittajaksi. Ja vaikkei mitalia saisikaan, niin ainakin itse voi katsoa olevansa selviytyjä. Ja pidetään kaikki yhdessä huolta siitä, että veteraanipäivä säilyy jatkossakin ajankohtana, jolloin voi muistella menneitä tapahtumia.
Janne Kousa

Jaa artikkeli: