fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Pohjoinen kaipaa lisää liittyjiä – Utti on tarkentumassa

Kymijoen Kyläkuitu Osuuskunta etenee tällä hetkellä Valkealan alueella kahdella suunnalla. Hillosensalmen ja Vuohijärven alueella on lyöty lukkoon määräpäivä ja liittyjien minimimäärä. Utti on vielä tukihakuvaiheessa, mutta myyntiä jo aloitellaan.

Tukiaikataulua on Hillosensalmen alueella venytetty, mutta hanke pyritään saamaan nopeasti liikkeelle, mikäli kiinteistönomistajat valokuituverkon alueelle haluavat.

Hankevastaava Aulikki Kylliäinen, hankekoordinaattori Atte Korpaeus ja myyntiedustaja Marja Viikki kävivät kertomassa tämän hetken tilanteesta.

Pohjoinen alue

Hillosensalmen hakualueen liittymämyyntiä on tähän asti pidetty kevyesti vireillä. Liittyjiä on kertynyt 71. Mukaan ovat ilman muuta lähdössä Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalo sekä Orilammen Maja ja Lomakeskus ja muidenkin yrittäjien kanssa vielä keskustellaan. Yrittäjien toivotaan myös houkuttelevan asukkaita mukaan, että rakentaminen pystytään toteuttamaan.

Moni tuntuu haluavan jättää liittymisen siihen, kun varmistuu, toteutuuko rakentaminen ja mille alueelle. Jos liian moni jää odottamaan, rakentamista ei voida käynnistää nyt, hankkeen määräajat umpeutuvat ja pohjoinen Valkeala jää ilman valokuituverkkoa. Kymijoen Kyläkuitu on laskenut, että mikäli Pohjois-Valkealan pääreitin varrelta saadaan 15.8. mennessä 123 liittyjää, rakentaminen käynnistyy varmasti. Pienemmällä tilaajamäärällä joudutaan udelleenarvioimaan mahdollisuus rakentamiseen. Tavoitteena on päästä investoinnissa 15 vuoden takaisinmaksuaikaan.

Kaapelisijoituslupa ELY-keskukselta alueen pääteiden varteen edellyttää rakentamisen aloittamista ennen syyskuuta. Kaupunki on sitoutunut väliaikaisrahoitukseen. Kilpailutus on rakentajista tehty, joten työhön päästään nopeasti, jos alueella niin halutaan.

Vuohijärven taajamasta ei oleteta saatavan sellaista liittyjien määrää, että edes pääosa tuosta määrästä olisi vakituisia asukkaita. Enemmän luotetaan siihen, että pohjoisempaa liittyy riittävästi vapaa-ajan asukkaita, jotka haluavat tehdä huvilaltaan etätöitä tai saada sinne muuten kunnon yhteyden. Huhdasjärvellä oli osakohde, jossa oli 10 vapaa-ajan asuntoa. Rakentamisen rajaksi linjattiin puolet kiinteistöistä. 7 liittyi ja valokuituyhteys kiinteistöille toteutettiin.

Vaikka vakituisia asukkaita on pohjoisessa kaikkineenkin vähän, katsoo kaupunkikin, että lisääntyvä vapaa-ajan asuntojen käyttö tuo elinvoimaisuutta alueelle.

Tukiehdot ovat kuten ennenkin, tukea saa vain runkoverkkoon ja vetoihin vakiasukkaille 2 kilometrin päähän kiinteistöstä. Liittyjiä pitäisi olla keskimäärin kaksi kilometriä kohden. Vapaa-ajan asukkaat ovat osaltaan mahdollistamassa rakentamista. Tuki runkoverkolle mahdollistaa heidän mukaan ottamisensa samoin ehdoin kuin vakituiset asukkaat.

Liittymän rakentaminen maksaa keskimäärin 6 000 euroa, josta asiakkaan osuus on noin yksi kolmasosa. Julkisen tuen osuus on 35 prosenttia ja kolmasosa rakentamiskustannuksista katetaan vähitellen palvelumaksuilla. Aulikki huomauttaa, että osuuskunnan säännötkin edellyttävät, että voittoa ei kerätä, vaan tavoitteena on tuottaa luotettavat ja nopeat yhteydet alueen asukkaille ja yrittäjille.

Tavoittamista

Merja Viikki vastaa pohjoisen alueen myynnistä. Hän on ensisijaisesti yhteydessä puhelimitse alueen kiinteistönomistajiin, mikäli yhteystiedot löytyvät. Jos ei tietoja löydy tai hän ei omistajia tavoita, hän käy sovittujen asiakaskäyntien ohessa katselemassa, jos tavoittaisi asukkaita paikan päältä.

Mikäli kiinteistön omistajia ei tavoiteta, pyritään jättämään esitteitä.

Harva vapaa-ajan asukas pitää yllätysvieraista, joten Merja toivookin, että asukkaat ottaisivat itse yhteyttä Kyläkuituun. Näin voidaan järjestää sopiva tapaamisaika ja valokuituliittymän hankinta-asia voidaan keskustella oikeilla tiedoilla läpi. Sovittu tapaaminen ei sido liittymän hankintaan, mutta Kyläkuidun tavoitteena on mahdollisimman kattavasti saada vastaus valokuituliittymän tarpeeseen.

On siis ystävällistä ilmoittaa, jos on varma, ettei omistamallaan kiinteistöllä ole tarvetta valokuituliittymälle nyt eikä tulevaisuudessa. Nyt kannattaa kuitenkin sopia tapaaminen ja ottaa selvää mistä oikein on kysymys.

Tulevaisuudessa yhä enemmän asioita ja palveluita toimii tietoliikenneyhteyksien varassa. Mökinkin mahdollinen ostaja todennäköisesti kysyy, onko yhteyttä ja minkälainen. Myös kiinteistönvälittäjät ovat aktivoituneet kysymään kiinteistöjen valokuituliittymien saatavuudesta.

Merja piti alkukaudesta vähän lomaa pois, koska hän tietää, että kesästä tulee kiireinen. Hän muistuttaa, että tämä on ainutlaatuinen tilaisuus saada Hillosensalmen alueelle valokuitu.

Liittymähinta ennallaan

Kyläkuidun osakkaille hinta on sama riippumatta siitä, miten paljon kullekin täytyy linjaa vetää. Tässä tosin käytetään harkintaa, eikä kohtuuttoman pitkiä tilaajavetoja toteuteta muiden osakkaiden kustannuksella.

Liittymän hankinta on alueen kiinteistönomistajille edullisinta hankeaikana, kun kuituverkkoa rakennetaan. Jälkikäteen liittyjille tulee liittymäosuuden lisäksi lisäkustannuksia esimerkiksi koneiden siirrosta ja kytkennöistä.

Suunnitelmat on nyt sekä aiemmin tehty pääosin tielinjausten mukaan ja vain poikkeustapauksissa on oikaistu tai kierretty metsien, vesistöjen tai peltojen halki.

Hankeaikana liittymähinta on 1990 euroa. Perusliittymän kuukausihinta on 47,70 euroa, ja sillä saa sadan megatavun nopeuden molempiin suuntiin. Aulikki kertoo, että noin 50 megatavun nopeus riittää HD-laatuisen videon katsomiseen, kunhan nopeus on tasainen. Langallisissa yhteyksissä vauhti on vakaa eikä yhteyskatkoja yleensä ole.

Perushintaa edullisemmin tarjotaan mökkiliittymää, jossa voi valita sata käyttöpäivää vuodessa, jolloin nopeus on sata megaa molempiin suuntiin. Muina päivinä liittymä on auki rajoitetulla nopeu­della, joka mahdollistaa mökin valvonnan ja laitteiden etäohjauksen.

Vaihtoehtoisesti voi valita kuuden ja kymmenen kuukauden väliltä määräajan, jolloin liittymä on toiminnassa valitulla nopeudella ja palvelutasolla.

Tiedonsiirron suurkuluttajilla löytyy myös viisinkertainen nopeus (500M/500M) ja kaikkiin nopeuksiin on saatavilla myös viihdepalveluja.

Utin alue alkuun

Utin kylien alueella aloitetaan liittymämyynti heinäkuun aikana. Tarvekartoitusta alueesta on tehty vuosien 2017 ja 2018 aikana, ja ELY:ltä on saatu alustava rahoituspäätös.

Tarvekartoituksessa saatiin noin 50 kiinnostunutta. Liittyjiksi tavoitellaan noin 170 kiinteistöä eli noin puolet vakituisista ja 10 prosenttia vapaa-ajan kiinteistöistä.

Utin alueen esisuunnitelma on tehty, ja kaapelinsijoitusluvat ELY-keskukselta ovat haussa. Niissä määritellään rakentamisehtoja reiteistä ja selvitetään myös olemassa olevia infrarakenteita alueella.

Atte Korpaeus ottaa vastuulleen Utin alueen myynnin.

Yhä jää väliin

Aulikki vakuuttaa, että Kyläkuidun liittymä on toiminut todella hyvin. Jäseniä osuuskunnassa on tällä hetkellä noin 2 300 ja täysin valmiiksi rakennettuja liittymiä 2339.

Jaalan Huhdasjärvelläkin on vielä vähän rakentamista jäljellä. Sielläkin tämän kauden rakentamisen aloitus menee samoihin aikoihin Hillosensalmen kanssa.
Haminan kyläverkko Kannusjärvelle, Kitulaan ja Metsäkylään on valmistunut, ja Pyhältöön on vielä suunnitelmia rakentaa.

Uusia suunnitelmia Kouvolassa on valokuituyhteys Korialta Anjalaan. Sitä pidettiin aiemmin tukikelvottomana alueena, vaikka se on selvää maaseutua. Kun laskettiin alueet sen mukaan, että vain 5 prosenttia suomalaisista asuu niillä, alueet Kymijoen kahta puolen eivät kelvanneet tukikelpoisiksi.

Yhtään vastausta ei saatu Kyläkuidun julkiseen kuulutukseen, jossa tiedusteltiin, onko joku valtakunnallisista verkkoyhtiöistä kiinnostunut vastaavaa valokuituverkkoa Kymijoen länsipuolelle rakentamaan seuraavan kolmen vuoden aikana.

Eipä ole Kyläkuidulla kilpailijoita muutenkaan ollut langallisten yhteyksien toimittajina.

Trafi on julkaissut nopean verkon saatavuuskarttaa. Kouvolan keskustaajamakin on edelleen takapajulaa. Markkinaehtoiset alueet jäävät nyt heikommiksi kuin kohtuullisen kattavasti valokuituyhteyksien piiriin hankerahoituksella rakennettu Kouvolan maaseutu.

Tyytyväisiä osakkaita

Atte kertoo, että heidän tekemänsä asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan 84 prosenttia vastaajista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä verkon luotettavuuteen ja nopeuteen. 91 prosenttia suosittelisi liittymistä myös ystävilleen.

Nopean liittymän täysi hyöty edellyttää tietysti myös sitä, että asiakkaan laitteet kykenevät hyödyntämään nopeuden. Sen vähän, mitä valituksia on tullut, on todettu johtuvan pääosin siitä, että kuluttajalaitteet eivät ole pystyneet haluttuun nopeuteen tai kiinteistön sisäverkko ei toimi oikein. Pikaväylä ei auta, jos ajetaan mopolla.

Käyttöopastusta on jonkin verran tarvittu. Useimmiten toimimattomuus korjaantuu, kun käynnistetään laitteet uudelleen – varsinaisia vikatilanteita on varsin vähän.

Digitalisaation etenemisen suurin haaste on yleisestikin osaaminen ja luottamus digitaalisten mahdollisuuksien käyttöön.

Aulikki kertoo, että nyt jo voi saada lapsen korvatulehdukseen diagnoosin ja lääkityksen lähettämällä lääkärille kuvan. Näin ei sairasta lasta tarvitse viedä jonottamaan poliklinikalle. Atte kertoo erään ystävän saaneen silmätulehdukseen reseptin kahdessa minuutissa, kun tämä sai vihjeen käyttää nettipäivystystä. Tavalliseen päivystykseen hän ei ollut onnistunut saamaan edes aikaa.
• AK

Merja Viikki vastaa Pohjois-Valkealan alueen myynnistä. Atte Korpaeus aloittelee Utin uuden hankealueen myyntiä. Heihin kannattaa ottaa suoraan yhteyttä, jos asuu tai omistaa kiinteistön kyseisellä hankealueella.
Artikkelikuvassa on Utti-alue ja tässä Hillosensalmi.
Jaa artikkeli: