Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Pohojalaasia valamistuu

Pohjois-Kymen musiikkiopisto tuottaa oopperan Pohjalaisia. Musiikkiopisto on tehnyt yli kolmekymmentä vuotta töitä oopperan parissa. Leevi Madetojan väkevä teos soi marraskuun alussa Simelius-salissa Kouvola-talolla viiden esityksen verran.

Pohjalaisia paneutuu vahvasti eteläpohjalaiseen kansanelämään ja tavallisen ihmisen taisteluun sortovaltaa vastaan. Mukana on myös vahvoja rakkaustarinoita. Libreton laati säveltäjä Leevi Madetoja. Se pohjautuu samannimiseen Artturi Järviluoman kansannäytelmään.

Solisteissa on tälläkin seudulla tutuiksi tulleita laulajia. Emilia Vesalainen-Pellas ja Heikki Aalto esiintyvät esimerkiksi Kansallisoopperassa. Marika Hölttä menestyi vastikään Lappeenrannan laulukilpailuissa. Anne Korpelainen on yksi solisteista ja hän työskentelee myös oopperan tuottajana. Muita solisteja ovat esimerkiksi pääroolissa Jussia tulkitseva Jussi Ziegler.

Ohjaaja Juulia Tapola (selin) on liikkeessä mukana.

Ammattilaisia ja harrastajia

Oopperan ohjaa Juulia Tapola. Kapellimestarina työskentelee Esa Heikkilä ja korrepetiittorina Kirsi Saari. Koreografia on Piia Koskelan luoma.

Taina Relander vastaa oopperan visualisoinnista ja puvustuksesta, Patrik Engström puolestaan valosuunnittelusta.

Ammattilaulajien lisäksi mukana on paljon talkoolaisia. Monilla musiikkiopiston oopperakuorolaisilla on kokemusta useista eri tuotannoista. Oopperakuoroa vahvistaa ryhmä Kouvolan mieskuoron laulajia. Heitä harjoittaa Tapio Lehtinen.

Musiikkiopistolle satsaus on mittava. Oopperan budjetti on kuusinumeroinen. On ainutlaatuista, että suomalainen musiikkiopisto tuottaa näin suuren projektin.

PKMO ooppera pyrkii edistämään monipuolista taidealan osaamista ja kulttuuriyhteistyötä käyttämällä yhteistyökumppaneina eri alojen ammattiopistoja ja ammattikorkeakouluja.

Yhteistyötä Pohjalaisia-oopperassa tekevät muiden muassa Kouvolan mieskuoro, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, Kouvolan seudun ammattiopisto Ksao, Itä-Savon ammattiopisto SAMIedu ja Kouvolan Seudun Oopperayhdistys ry.

Oopperaan on saatu tukea Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiöltä sekä Suomen kulttuurirahaston Kymenlaakson rahastolta.

Häjyjen luonto taipuu tappeluun.

Valkealasta esiintyjiä

Korrepetiittori Kirsi Saari, solisti Heikki Aalto sekä kuorolaiset Outi Väkevä, Erja Sillanpää, Eliina Aho ja Ritva Kaunisto ovat Valkealasta.

Kaikki he saivat halutessaan vastata samoihin kysymyksiin joko suullisesti tai kirjallisesti.

Millainen rooli sinulla on oopperassa?

Outi Väkevä: – Olen mukana kuorossa.

Eliina Aho: – Olen mukana oopperakuorossa ja roolini on yksi neljästä Kylän naisesta.

Erja Sillanpää: – Olen kylän väkeä.

Kirsi Saari: – Toimin siinä korrepetiittorina eli harjoituspianistina. Harjoitutan siis teoksen musiikin solistien ja kuoron kanssa, ja toimin harjoituksissa orkesterina siihen asti kunnes varsinaiset orkesteriharjoitukset alkavat. Soitan mukana myös esityksissä osana orkesteria.

Heikki Aalto: – Olen oopperan pahis jälleen kerran, sieluton ja paha ihminen. Vallesmanni on ylivoimaisesti oopperan inhottavin jätkä..

Miten olet rooliin valmistautunut?

Heikki: – Täytyy kaivaa sisäinen pahuus ja harjoitella hyvin. Vahvat karaktäärit, koomiset hahmot ja pahikset ovat mukavia tehdä.

Erja: – Kuoron kanssa aloitimme harjoitukset jo viime keväänä, tansseja ja näyttämökohtauksia olemme harjoitelleet nyt syksyllä.

Outi: – Olen harjoitellut muiden kanssa kuoron osuudet ja tanssit.

Eliina: – Valmistautuminen on tapahtunut enimmäkseen harjoituksissa, myös kotona omia stemmoja on tullut harjoiteltua.

Viime helmikuussa oli ensimmäiset lauluharjoitukset ja kevään aikana saimme lauluosuudet valmiiksi. Elokuussa aloitimme lavaharjoitukset ohjaajan ja tanssikoreografin kanssa.

Kirsi: – Opettelemalla teoksen mahdollisimman hyvin soittamalla, laulamalla, lukemalla ja kuuntelemalla.

Millainen käsitys sinulla oli pohjalaisuudesta ennen projektia?

Eliina: – Ajattelin pohjalaisten olevan ylpiöitä ja hyvin rehvakkaita ihmisiä. Halutaan olla vähän enemmän ja parempia kuin muut. Voi olla, että ovatkin 😉 Eikä siinäkään mitään vikaa ole, että itteensä luottaa.

Kirsi: – Elin 25 vuotta samassa taloudessa appiukkoni kanssa, joka oli kotoisin Ylistarosta, aito Pohjan poika siis. Kyllä tuossa ajassa pohjalaisuuden tunnuspiirteet tulivat hyvinkin tutuiksi. Ne kaikki löytyvät tuosta oopperasta.

Erja: – Pohjalaiset ovat yritteliästä ja suoraa väkeä.

Outi: – Ei oikeastaan mitään, ensin mieleen tulevat Häjyt, kuten Isontalon Antti ja Rannanjärvi.

Heikki: – Pohjalaiset ovat sanansa mittaisia rehtiä heimoa. Käsitys pohjautuu siihen, että olin viisi kertaa kesätöissä Pohjanmaalla Ilmajoen musiikkijuhlilla. Karjalaisena tunnen kiitollisuutta siitä. että pohjalaiset ottivat avosylin siirtokarjalaiset vastaan. Pohjanmaalle meni paljon evakkoja. Kaikkialle heitä ei otettu ollenkaan. Pohjanmaalla on kollektiivisuutta.

Onko käsitys jotenkin muuttunut?

Eliina: – Oopperaharjoituksia seuranneena olen huomannut uuden piirteen pohjalaisissa: He ovat kyllä oman arvonsa tuntevia, mutta osaavat kunnioittaa ja antaa arvon toisille, kun parempansa kohtaavat. Ei nöyristellä, mutta rehdisti ja rehellisesti hävitään, kun tilanne niin vaatii.

Erja: – Ei mitenkään.

Heikki: – Ooppera kuvaa pohjalaista luonnetta tosi hyvin. Kattava teema on yksilön vapaus. Koetaan tärkeimpänä asiana, että ihminen on vapaa tekemään mitä haluaa.

Kirsi: – Ei ole, vaan pohjalaisuus on oopperassa aivan tutulla tavalla esillä.

Outi: – Ei ole.

Mikä on ollut suurin haaste tämän oopperan tekemisessä?

Erja: – Ehkä kokonaisuuden hahmottaminen, kun kohtauksia harjoitellaan paloina.

Outi: – Suurin haaste on tanssit.

Kirsi: – Lauluosuuksien rytmiikka on rikasta ja vaihtelevaa, eikä partituuri ole aivan selkeimmästä päästä, joten välillä on suurinpiirtein suurennuslasilla saanut tarkistaa nuottikuvaa. Lopputuloksena on kuitenkin luontevan ja eloisan kuuloista musiikkia sitten kun kaikki on kohdallaan.

Heikki: – Resitoiva puhelaulu on erittäin hankalaa oppia. Synkopoitu rytmiikka on hankalaa. Musiikin omaksuminen on haaste. Se ei ole ihan helppoa ja haasteita on paljon. Saa harjoitella paljon, ennen kuin laulut ovat niin sanotusti kovalevyllä.

Eliina: – Madetoja on säveltänyt oopperan hiukan haastavaksi rytmiikan suhteen. Välillä joutuu salaa käyttämään sekä sormia että varpaita laskiessaan iskuja.

Mikä taas mieluisinta?

Kirsi: – En osaa nimetä mieluisinta asiaa, koska mieluisaa on niin moni asia! Mutta on ollut ihanaa saada kokea jo tässä harjoitusvaiheessa suuria liikutuksen tunteita, joita esim. pääsolistien luonteva näyttämötoiminta yhdistettynä teoksen tunteikkaaseen musiikkiin on aiheuttanut. Mieluisaa on myös havaita kuorolaisten suuri paneutuneisuus ja se into, jolla he tähän produktioon talkoolaisina osallistuvat. Mieluisaa on loistava ja nopea tekijätiimi, joiden kanssa tässä vaiheessa työskentelen eli tuottaja, ohjaaja ja kapellimestari.

Eliina: – Kaikki on ollut oikein mieluisaa, on päässyt seuraamaan ammattilaisten laulua ja näyttelemistä. Mukavat ja välillä hengästyttävät tanssikoreografiat nostattavat kivasti kuntoa ja mukavalla porukalla on kiva viettää viikonloppuharjoituksia.

Outi: – Kaikki tekeminen on mieleistä. On todella mielenkiintoista nähdä, kuinka tällainen esitys saadaan kasaan.

Erja: – Tanssit, ne ovat tosi kivoja ja näyttäviä.

Heikki: – Mieluisinta on vahvan karaktäärin tekeminen. Se on ihan hauskaa. Työilmapiiri ja työryhmä on poikkeuksellisen miellyttävä.

Mitä tämä ooppera mielestäsi antaa katsojalle?

Erja: – Upeaa musiikkia ja katsauksen yhteen Suomen historian vaiheeseen. Nyt jo voi tästä produktiosta luvata katsojille niin visuaalisesti kuin musiikillisesti hienon kokemuksen.

Outi: – Suomalaisena oopperana teos on helppoa seurattavaa katsojalle ja sopii varmasti myös ensimmäiseksi oopperakokemukseksi.

Heikki: – Ihmisyyden yleisiä teemoja. Edustettuna ovat kaikki inhimilliset tunteet. Vaikka aikakausi on toinen ja heimo eri, samat ihmisyyden teemat ovat löydettävissä: Vapaus, viha, rakkaus, kateus. Teemat ovat isoja. Tarina ei ole helppo. Se on aika rankkakin, hetkittäin jopa synkkä. Ooppera ei kuitenkaan ole raskaussoutuinen.

Kirsi: – Katsoja pääsee osaksi suurta talonpoikaisdraamaa, jonka pääaiheina ovat vapaus ja valta. Mukana on tietenkin myös rakkaus (onko oopperaa, jossa tätä ei olisi…). Melodinen musiikki kuvastaa tunteita luonnollisesti, ja mukana on myös tuttuja kansansävelmiä sekä tansseja. Dramaattisuus ja eloisuus vuorottelevat sopivasti, ja katsoja saa monipuolista silmänruokaa ja kuultavaa.

Eliina: – Ooppera sisältää suuria suomalaisia kansallisia tuntoja, maalaisromantiikkaa, komediaakin. Ohjaus on hyvin viihdyttävää ja yksityiskohdat hienosti hiottuja. Solistit ovat ammattilaisia, ja sekä musiikillinen että näyttämöllinen nautinto on todella upeaa kuultavaa ja katsottavaa.

Mitä tämä ooppera ja musiikki ylipäätään antaa sinulle?

Kirsi: – Olen ylpeä Pohjois-Kymen musiikkiopistosta, joka on mahdollistanut tällaisen produktion toteuttamisen Kouvolassa. Pohjalaisia-ooppera on suomalaisen oopperan merkkiteos, ja on huippujuttu, että se pystytään täällä toteuttamaan. Se on suuri ponnistus, joka saattaa yhteen suuren joukon tekijöitä ja yleisöä.

Leevi Madetojan musiikki on väkevää ja tunteikasta. Pohjalaisia on taitavasti sävelletty, ja on hienoa saada tuottaa ulos sormista tätä taideteosta upeiden laulajien kanssa. Oopperassa yhdistyvät kaikki taidelajit, ja on suuri rikkaus, että voi olla tällaisessa mukana.

Kyllä tämä syrämmehen menöö täysillä!

Eliina: – Tämä ooppera on itselläni viides PKMO:n oopperaprojekti, jossa olen mukana. Tästä on muodostunut rakas harrastus. Joka projektissa on sekä vanhoja että uusia laulukavereita, ja harjoituksista on tullut mukavia tapaamisia, jolloin viikon arkityöt pistetään hyllylle. Musiikilla on valtavan upea henkisesti rentouttava ja ravitseva voima.

Outi: – Tämä ooppera antaa paljon hyvää mieltä ja yhdessä tekemisen iloa. Musiikki merkitsee minulle paljon. Kaikkiin tunnetiloihin löytyy aina joku melodia päähän soimaan. Elämää ilman musiikkia en voi edes kuvitella.

Erja: – Oopperan ystävälle tämä on hieno kokemus. On kivaa olla mukana pienenä rattaana isossa koneistossa, oppia uutta ja elää mukana. Musiikki on jokapäiväinen osa elämääni.

Heikki: – Musiikki on ollut aina yksi tärkeimmistä asioista elämässäni. Musiikki on taidemuotona hyvin rikastuttavaa. Joku filosofi on sanonut, että taiteesta musiikki vie lähimmäs Jumalaa. Musiikki on vienyt paljon elämästäni, mutta toki se on myös paljon antanut.

• JK

Valkealasta ovat Pohjalaisia-oopperan kuorossa mukana Erja Sillanpää, Ritva Kaunisto, Eliina Aho ja Outi Väkevä.

Artikkelikuva: Häjyjen näkeminen aiheuttaa varmasti reaktioita.

Runo: Lakeuksien maassa

Kuohuu vereni välillä koskien lailla. Yli äyräiden nousee kuin keväinen vuo.

Tilaa antakaa olla ja tehdä, mi täytyy. Luonto kesken ei jättää saata.

Lakeuden tuuli ja taivas vahvistavat. Mua ei murskaa myrskykään.

Seison pystyssä päin, suorana selkä, vaikka vahvempi tahtoisi lannistaa.

Vain luonto ja haltija säiden minut nöyräksi, polvilleen saa.

Minä viljelen, varjelen tätä maata. Olen tiukasti juurtunut paikallein.

Auli Sinikka

Jaa artikkeli: