fbpx

Puu kaatuu

Luonnonvoimat voivat pysäyttää joko ihastelemaan tai vaaraa välttääkseen. Kannattaa olla tarkkana liikkuessaan, kesälläkin voivat tuulet yllättää.

Pyöräillessäni Ravikylän kautta Kouvolan keskustaan matkan pysäytti vaaran tiedostaminen. Syysmyrskyjen voima puunkaatajana on nähty ennenkin, mutta kesätuulelta en metsurinvirkaa osannut odottaa. Tuulen navakkuus oli yllättävän suuri, kun keskelle pyörätietä kaatui koivu. Sen oksisto ulottui ajotien puolelle.

13. kesäkuuta oli onneksi torstai, joten minkäänlainen taikausko ei ehtinyt virota. Kuten kuvasta näkyy, ei puu ollut sieltä massiivisimmasta päästä lajissaan. Pysäyttävä se oli ihan kirjaimellisestikin. Pyöräillessäni kuulostelin äänestä, että puuhan siinä päättää kaatua. Sitten oli vain katsottava, mikä puu on kyseessä.

Nopeasti huolehdin, etten jää linjalle ja ehdin väistämään. Puu ei hiponut pyörää, mutta välimatkaa oli kuitenkin melko vähän. Adrenaliini lähti virtaamaan. Ihan suoraan sanottuna voin myöntää, että jonkinlainen shokkitila iski ja olon rauhoittuminen vei aikaa. Tämä kun ei ollut edes ensimmäinen kerta kun eteeni kaatuu puu. Aiemmalla kerralla olin sentään sisällä, mutta ulkona oli pimeää ja myrskyistä. Nyt en voinut kuvitellakaan, että pyöräily saisi moisen keskeytyksen.

Puu ei myöskään kaatunut minkään auton päälle. Jonkun aikaa vallitsi toisella puolella tietä pakollisen pysähtymisen olotila. Lähtiessäni kotiin oli koivun kohtalona jo polttopuuksi muuttuminen.

– JK

Jaa artikkeli: