fbpx

Riskejä ja mahdollisuuksia

Jari Lyytimäki Suomen ympäristökeskukselta, eli SYKE:stä kertoi ilmastoriskeistä ja -mahdollisuuksista.
Ainakin joidenkin mielestä ilmastokeskustelu on mennyt vähän yli. Puhutaan ilmastohysteriasta, ongelmia liioittelevasta puheesta.
-Media tahtoo otsikoida aika raflaavasti juttuja. Puhutaan klikkijournalismista, jolla halutaan houkutella maksavia asiakkaita. Halutaan, että ihmiset kiinnostuvat tietystä aiheesta, jolloinka ei ole aina ihan niin tarkkaa, kuvaako otsikko itse asiassa jutun aihetta.

Epäilyä

Ongelmallisena teemana ilmastokeskustelussa tai -uutisoinnissa Jari Lyytimäki mainitsi skeptikkosiiven. Edelleen on ihmisiä, jotka syystä tai toisesta suhtautuvat epäillen siihen, onko ihmisen vaikuttama ilmastonmuutos todellinen ilmiö. Vielä isompi joukko ajattelee, ettei ilmastopolitiikassa ole syytä tehdä kovin radikaaleja toimia, jotka mahdollisesti vaikka heikentävät talouskasvua.
Epäilevää keskustelua on käyty jo vuosikymmeniä. Mikään määrä tieteellistä tutkimusta ei tunnu tätä keskustelu pystyvän vaimentamaan. Pienikin joukko toisinajattelija pystyy sosiaalisessa mediassa aika tehokkaasti saamaan paljon huomiota kommenteillaan.
Journalismi on joutunut kohtaamaan isoja muutoksia viimeisten vuosikymmenien aikana. Kaupalliset paineet ovat johtaneet siihen, ettei ole enää kovinkaan monta ympäristöasioihin keskittyvää toimittajaa.
Näppituntuma Jari Lyytimäellä on sellainen, että ilmastohuolien noustessa myös ilmastoskeptikoiden aktiivisuus on jossakin määrin lisääntynyt. On kuitenkin monia, joiden mielestä media jopa vähättelee tai vaikenee ilmastoriskeistä.

Muutostarvetta

Ilmasto muuttuu hitaasti. Vastatoimet vaikuttavat vasta pitkän viiveen kuluttua ilmakehässä. Toimenpiteet ovat olleet aika heiveröisiä ongelman laajuuteen nähden.
Pienikin määrä hiilidioksidia ilmakehässä voi vaikuttaa radikaalisti siihen, miten ilmakehä toimii. Siten vähäiseltä näyttävä muutos voi johtaa suuriin muutoksiin.
Tekniikka, kaupungit, kaikki ihmisen järjestelmät ruoantuotannosta liikenteeseen on pystytty rakentamaan, koska ilmasto on ollut suhteellisen vakaa.
Ilmasto-ongelma on kansainvälinen. Suomen alueella tuotettujen päästöjen määrä on selvästi pienempi kuin suomalaisten kulutuksen aiheuttama päästökäyrä. Siinä huomioidaan esimerkiksi se, miten paljon maahan tuodaan tavaroita.
Kun lähdettiin rakentamaan hyvinvointiyhteiskuntaa, hiilidioksidipäästöt suorastaan räjähtivät kasvuun. Jyrkän nousun jälkeen on päästöjen määrää saatu laskettua. Viimeisinä vuosina päästöjen määrän lasku on kuitenkin heikentynyt. Jos tutkimustieto olisi otettu todesta aiemmin, olisivat tarvittavat päästövähennykset pienemmät.
Myönteisiä merkkejä on näkyvissä. Energiantuotannon päästöt täytyy kuitenkin saada rajusti alas. Hiilinielut pitää turvata ja suurentaa aika lyhyellä aikavälillä. On tiedettävä, mikä on hiilinielujen määrä ja paljonko hiiltä varastoon päätyy.
Mahdollisuuksia muutokseen on sekä kansainvälisellä että Suomen tasolla. Koko liikennejärjestelmä pitäisi uusia. Suomessa pystytään näyttämään mallia muulle maailmalle. Samalla mahdollisesti voidaan ajaa omaakin etua, esimerkiksi teknologian kehittämisen kautta.
JK

Jaa artikkeli: