fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Rudolf Elving oli monessa mukana

Kouvolan kansalaisopistolla teki tietokirjailija, filosofian tohtori Seija Astrid Niemi tutuksi monille kiinnostuneille vuorineuvos Rudolf Elvingin sosiaalisia verkostoja.
Seija Niemi on kerännyt aineistoa sillä periaatteella, että kirjoittaa elämäkerran Rudolf Elvingistä. Se on kuitenkin jäänyt taka-alalle muiden projektien myötä. Kalle Pukkila tiesi kertoa runsaasti paikallishistoriasta. Hänet oli ilo tuntea yksityishenkilönä. Kalle kertoi niin hyviä juttuja, että ne saivat Seijan innostumaan paikallishistoriasta. Hänen täytyi saada lisää tietoa. Seija ryhtyi työhön jo 90-luvulla. Aineistoa ja tuntemusta on kertynyt paljon.
Kuudentena marraskuuta Seija Niemi esitteli Rudolf Bernhard Elvingistä puolia, jotka harva tietää. Rudolf syntyi 4. heinäkuuta 1849 Loviisassa ja kuoli 28.7.1927 Helsingissä. Välillä näkee käytettävän sukunimessä f-kirjainta. Sukunimi oli alkujaan Elfving. F kuitenkin jätettiin pois käytöstä jo ennen Rudolfia.
Äiti ja vaimo olivat Rudolf Elvingin elämän tärkeät naiset. Elvingin tornin ja sen ympäristön historiasta kertovaan teokseen Seija on kerännyt tietoa. Hyvin monista eri lähteistä joutuu tietoja keräämään. Tietoa hän on löytänyt arkistoista, lehdistä ja kirjoista. Aineiston kerääminen on Seijasta mukavaa, kuten kirjoittaminenkin. Keväällä on luvassa kaksi muutakin luentoa Elvingistä.

Sosiaaliset verkostot

Rudolf Elvingillä oli monipuoliset verkostot. Oma ja vaimon suku, oman asianajotoimiston asiakkaat, yrityselämä, politiikka, yhdistykset ja muu yhteiskunnallinen toiminta toivat tuttavapiiriin laajuutta.
Rudolf Elving oli Helsingin kaupunkinvaltuuston jäsen vuodesta 1882 lähtien. Kahta vuotta myöhemmin hän pääsi porvarissäädyn valtiopäivämieheksi. 1880-luvulta lähtien hän oli mukana myös monen yrityksen ja yhdistyksen toiminnassa. Tampereen Kattohuopatehdas Osakeyhtiön Rudolf Elving omisti vuosina 1889-1904.
Rudolfin äiti Jakobina Ulrika Mathilda af Forselles syntyi 2.12.1827 Elimäen Mustilan kartanossa ja kuoli 10.10.1893. Isä Anton Elving syntyi 7.8.1811 Turussa ja kuoli 26.5.1899. He elivät Helsingissä päiviensä loppuun asti.
Isän puolen suvusta löytyy lakimiehiä, raatimiehiä, kaupungin virkamiehiä, kuin myös lääkäreitä. Äidin puolen suvusta löytyy upseereita, valtion virkamiehiä ja tilanhoitajia. Yritteliäisyyttä ja rohkeutta edusti esi-isä Jakob Forsell ”Sissi-Jaakko” (1696-1768). Hän toimi Haminassa kauppiaana. Isovihan ajan tullessa hän pakeni pohjoiseen, Savoon ja joutui paikallisen sissijoukon mukaan. Siitä tuli lempinimi. Jakob teki palveluksia Ruotsin valtakunnalle.
Äidin sisaren Josefina Af Forsellesin kautta Tigerstedt-suku oli Rudolfille tuttua. Josefina eli vuosina 1826-1893. Aviomies, kenraalimajuri Gustaf Alexander Tigerstedt puolestaan eli vuosina 1820-1899. Heidän poikansa Axel Tigerstedt syntyi 1860 ja eli vuoteen 1931. Axel perusti Mustilan arboretumin.
Rudolfin vaimo Anna Charlotta, omaa sukua von Bonsdorff syntyi 17.3. 1857 ja kuoli 12.7.1948. Anna Elvingin vanhemmat olivat Hjalmar Erik Gabriel von Bonsdorff ja Ulrika ”Ulla”, omaa sukuaan Wasenius. Annan äidin kautta Rudolf Elvingillä oli suora yhteys Suomen yrityselämän ytimeen. Annan eno oli Adolf Fredrik Wasenius. Adolf oli kauppias, pääkonsuli, Suomen Yhdyspankin johtaja, valtiopäivämies, Helsingin kaupunginvaltuutettu ja Tervakoski Osakeyhtiön toinen omistaja 1856-1903.
Rudolf Elving oli vuonna 1884 sihteeri Suomen Yhdyspankin vuosikokouksessa. 1885 hänet valittiin Tampereen pellavatehtaan varajohtajaksi. Rudolfista tuli yksi Taalintehdas Osakeyhtiön omistajista. Hän toimi myös Suomen teollisuudenharjoittajien kokouksen sihteerinä. 1886 Rudolf Elving valittiin Tervakoski Osakeyhtiön hallituksen edustajaksi.
Pohjoismaiden Osakepankissa Rudolfille tutuiksi tulivat Verlan puuhiomon johtaja Wilhelm Dippell, tohtori Albert Palmberg sekä Kaukas Tehdasyhtiöstä eversti Hugo Standertskjöld, insinööri C. G. Standertskjöld, isännöitsijä Gösta Björkenheim ja insinöörikapteeni A.W. Lagerborg.
Rudolf osti yhdessä veljensä Antonin kanssa 1889 Tampereen Kattohuopatehdas Osakeyhtiön kaikki osakkeet. 1888 he olivat ostaneet Pohjoismaiden Osakepankin omistamat Walkiakoski Osakeyhtiön osakkeet.
Muita osakkaita TAKO:ssa olivat 1890-luvun alussa Anton Elving vanhempi, pormestari Fredrik Procopé, everstiluutnantti Fredrik af Forselles, varatuomari Axel af Forselles ja luutnantti Gustaf af Forselles.
(Toim. huom Procopé-sukuun kuuluva Ulrika (Ulla) Eleonora Matilda Procopé-Nyman suunnitteli esimerkiksi Ruska ja Valencia-sarjoja Arabialle. Avioliiton kautta sukuun liittyi Satu Charlotta Procopé, o.s. Östring, vuoden 1966 Miss Suomi. Ulla Procopén isä Aleksander Fredrik Procopé toimi Suomen valkoisen kaartin komentajana 1919–1928.)
TAKO:n kautta yhteyessä oleviin muihin yhteyksiin kuuluivat Julian Serlachius, Albert Snellman, August Ramsay, Uno Kurtén, Hugo Standertskjöld ja F. G. Björnberg.
(Toim. huom. Julian oli Gustaf Adolf Serlachiuksen serkun poika. G. A. Serlachius perusti vuonna 1868 G. A. Serlachius Osakeyhtiön. Sen ensimmäinen yksikkö oli Mänttään rakennettu puuhiomo. Metsäliiton Teollisuus Oy ja G. A. Serlachius Oy fuusioituivat 1986. Tässä on pohja Metsä Board Oyj:lle, joka kuuluu Metsä Groupiin, noin 30 maassa toimivaan metsäteollisuuskonserniin. Viralliselta nimeltään Metsäliitto Osuuuskunnalla oli vuonna 2017 noin 9400 henkeä töissä ja liikevaihtoa päälle viisi miljardia euroa.)(Luennotsijan huomio: Julian Serlachius oli myös Gerda Rytin, presidentti Risto Rytin vaimon isä.)
Jälkeläinen Henrik Anton ”Harry” Elving meni naimisiin Märtha von Troilin kanssa. Hänen isänsä oli Uno Werner Samuel von Troil ja isänisä Samuel Werner von Troil.
Annan isoäidin velipuoli oli Knut Felix von Willebrandt. Hän toimi Lääkintöhallituksen pääjohtajana vuonna 1878, jolloin Rudolfista tuli laitoksen sihteeri.

Anna Charlotta-vaimo oli Rudolf Elvingille elämän toinen tärkeä nainen.

Muuta toimintaa

Rudolf Elving oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen 1882-92 ja 1913-17. Hän pyrki Helsingin oikeuspormestariksi vuonna 1887, mutta hävisi Elias Öhmanille. Porvarisäätyä ja ruotsinkielistä puoluetta hän edusti valtiopäivillä useaan otteeseen. 1885 hän edusti Maarianhaminaa valtiopäivillä, vaikka oli pyrkinyt Helsingistä. 1888, -91, -97 ja -99 hän edusti Helsinkiä ja 1894 Loviisaa.
Theodor Wegelius oli Helsingin kaupungin sihteeri. Hän kutsui Rudolf Elvingin apulaisekseen keväällä 1877. Tämä kuitenkin pian erosi virasta.
(1850-1932 elänyt Theodor Wegelius oli töissä Vakuutusyhtiö Fenniassa, Taalintehtaan Osakeyhtiössä ja Valtiopäivillä. Hän oli senaattori, Suomen Pankin pääjohtaja ja Suomen Yhdyspankin johtokunnan jäsen.)
1882 Rudolf Elving oli perustamassa Nya Pressen lehteä ja 1891 Arbetets Vänner -yhdistystä. 1901 hän oli perustamassa Osuuskassojen-Keskuspankki-Osakeyhtiötä, 1902 Suomen teollisuudenharjoittajain keskinäistä paloapuyhtiötä, 1903 Suomen työnantajaliittoa ja 1913 Helsingin Osakepankkia.
1880-luvulta lähtien Rudolf Elving toimi vakuutusyhtiö Patrian ja Fennian hallintoelimissä.
1891 Rudolf järjesti karhujahdin Kirjokiven mailla. Hän järjesti Kirjokivellä myös hirvijahteja useana syksynä.
1893 hän pääsi Suomen Vientiyhdistyksen hallituksen jäseneksi ja seuraavana vuonna Helsingin reaalikoulun kouluneuvostoon. 1896 hän oli Osakeyhtiö Kouvolan Meijerin johtokunnan jäsen.
1895 Rudolf Elving lahjoitti kaksi kanahaukkaa Korkeasaaren eläintarhaan. 1904 hän antoi 8000 markkaa koululaisten kesäsiirtolatoimintaan ja seuraavana vuonna 4000.
1908 Rudolf palasi harjoittamaan asianajotoimintaa Helsinkiin. 1920-luvulla hän oli mukana Keskuslaboratorio Oy:n hallituksessa.
1924 Rudolf Elving palkittiin Suomen valkoisen ruusun komentajan mitalilla ja Suomen Talousseuran suurella hopeamitalilla.
Naisten aseman parantamiseen Rudolf pyrki Konkordia-liiton Viipurin osaston tilintarkastajana 1880- ja -90-luvuilla, neuvonantajana 1890-luvulla Naisasialiitto Unionissa. Naisen taloudellisen tasavertaisuuden puolesta hän puhui valtiopäivillä 1880- ja -90-luvuilla.
Rudolf Elving myi maita Valkealasta 1913.
Kirjokiven kartanolla kävi monia vieraita. Tiettävästi Marsalkka Mannerheim kävi Kirjokiven kartanolla metsästämässä.
Rudolf Elving tuki insinööri Daniel Fraserin ehdottamaa raitiotieverkostoa Helsinkiin.
Rudolf Elving oli hyvin aktiivinen ruotsalaisuuden kannattaja. Hänestä kirjoitettiin hänen elinaikanaan loistavia ja ylistäviä lehtiartikkeleita. Hän valmisteli esitykset huolella, puhui selkeästi ja kuuluvasti. Rudolf esiintyi mielellään ja otti puheenvuoroja. Valtiopäivillä koko sali hiljeni häntä kuulemaan.
Rudolf Elvingin täyttäessä 70 vuotta 1919 tiedetään, että juhliin osallistuivat esimerkiksi oikeuskansleri Axel Charpentier, kauppaneuvos Julius Tallberg ja pankinjohtaja Hans Estlander. Juhlat olivat Kirjokiven Kartanossa. Lahjaksi isäntä sai muun muassa hopeoidun juomahaarikan.

Rakentamista

Mustilan kartano on ollut mahdollinen esikuva Kirjokiven kartanolle.
Rudolf Elving lähetti maitoa ja maataloustuotteita Voikkaalle, Viipuriin ja Pietariin.
Perheen sisäisistä kirjeistä tulee sukulaisten mielipiteistä käsitys Rudolf Elvingistä oikein sydämellisenä ihmisenä. Toisenlaista käsitystä tulee talonrakennuksesta. Työmiehet olivat rakentamassa Helsingin Puistokatu 3:ssa Elvingille taloa. Vuorineuvos tuli paikalle katsomaan, miten työ edistyy. Eräs työmies ei tervehtinyt. Rudolf läimäytti häntä kasvoille. Se herätti pahennusta työmiesten joukossa. Rudolfille oli todella tärkeää, että ihmiset tervehtivät häntä. Työmieslehti kirjoitti tapahtumasta. Otsikkona oli: Vuorineuvoksen viimeinen urotyö.
Seija Niemi mainitsi kuuluisasta juna-asiastakin. Kiskot piti saada lähelle Kirjokiven kartanoa. Rudolfin piti päästä suoraan junaan siitä kohden, missä hän seisoi junaa odottamassa.
Vuonna 1883 Rudolf Elving osti 60 000 markalla kivitalon osoitteesta Vironkatu 11, Helsinki. 15 vuotta hän sen omisti. Komean kolmikerroksisen talon hän rakennutti Helsinkiin Puistokadulle 1905. Pääkerrokseen tuli kymmenen huonetta.
JK

Jaa artikkeli: