Heinäkuun kuudentena vietetään Eino Leinon päivää eli runon ja suven päivää. Siinäpä siis oiva syy laittaa runoratsu laukkaamaan ja nauttia kesästä.
Suomalaiseen kalenteriin lisätään vuonna 2023 kaksi uutta vakiintunutta liputuspäivää. Suomen luonnon päivää vietetään elokuun viimeisenä lauantaina.
Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivää vietetään 1.10. Kumpikin on tällä hetkellä niin sanottuja suositeltuja liputuspäiviä.
Uudistuksen myötä suomalaisessa kalenterissa on seitsemän virallista, liputusasetuksessa mainittua jokavuotista liputuspäivää ja viisitoista vakiintunutta liputuspäivää. Näihin jälkimmäisiin siis Eino Leinon päiväkin kuuluu.
Suomen luonnon päivää on vietetty vuodesta 2013 alkaen. Päivää esittivät jo vuonna 2016 kalenteriin Suomen ympäristökeskus SYKE, Suomen luonnonsuojeluliitto, Metsähallitus sekä Biologian ja maantieteen opettajien liitto.
Sisäministeriö suositteli Suomen luonnon päivälle yleistä liputusta ensimmäisen kerran 2017. Sisäministeriö antoi vuonna 2016 ensi kerran Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivälle 1.10. liputussuosituksen.
Miina syntyi 4.6., joka on jo puolustusvoimain lippujuhlan päivä. Liputuspäiväksi valittiinkin 1.10., jolloin valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki tulivat voimaan vuonna 1906 Suomen suuriruhtinaskunnassa. Päivää vietetään Suomessa myös Järjestöjen päivänä.
Runoilija
Armas Einar Leopold Lönnbohm syntyi Paltamon Paltaniemessä Hövelön talossa 6.7.1878. Vanhemmat olivat komissionimaanmittari Anders Lönnbohm ja hänen vaimonsa Anna Emilia, omaa sukua Kyrenius. Kaikkiaan perheessä oli kymmenen lasta.
Paremmin Eino Leinona tunnettu runoilija julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa 18-vuotiaana 1896. Hän sai muun muassa valtion kirjallisuuspalkinnon kahdeksan kertaa kirjailijauransa aikana.
Leinon elämänasenteeseen ja tuotantoon vaikutti syvästi isän varhainen kuolema 1890. Se johti syvään yksinäisyyden ja orpouden tunteeseen. Isä kuoli 1890 ja äiti 1895.
Katsotaan, että äidin kuolema jätti Einoon emotionaalisen repeämän, jota mikään myöhempi rakkaussuhde ei pystynyt täyttämään.
Täytettyään juuri 20 vuotta Eino perusti kirjallisessa elämässä näkyvästi vaikuttavan veljensä, runoilijan, kriitikon ja teatterinjohtajan Kasimir Leinon kanssa aikakauslehden nimeltä Nykyaika.
Lehden päämäärä oli olla kansainvälinen, kaikkea kulttuuri- ja taide-elämää esittelevä, analysoiva ja kommentoiva lehti. Lehti ei kuitenkaan ilmestynyt kuin vuoden.
Eino Leinosta tuli 21-vuotiaana 1899 Päivälehden kulttuuriavustaja ja 1904 lehden seuraajan Helsingin Sanomien vakinainen teatterikriitikko.
Työuraan kuului myös esimerkiksi kääntämistöitä. Kalevala ja suomalainen myyttinen runous innoittivat Eino Leinon runouden varhaistuotantoa suuresti.
Leino oli rakastunut 1902 eksoottisen kauniiseen ja verevään vuokraemäntänsä tyttäreen Freya Schoultziin. Freya oli kielenkääntäjä ja kauppakirjeenvaihtaja.
Häitä vietettiin 10.9.1905. Einon ainoa lapsi oli tytär Eya Helka. Leino ei tottunut porvarilliseen elämään, ja jo keväällä 1908 puolisoiden tiet erosivat. Lapsenlapsia ei syntynyt koskaan.
Eino Leinon suhde L. Onervaan kesti loppuelämän. Onervan ja Leinon yhteinen Rooman-vuosi 1908 – 1909 oli kuohuttava skandaali.
He eivät salanneet suhdettaan, vaikka molempien avioliitto oli vielä voimassa. He eivät kuitenkaan koskaan menneet keskenään naimisiin.
Kumpikin vietti häitä vuonna 1913, Leino kapellimestari Robert Kajanuksen harpputaiteilijatyttären Aino Kajanuksen kanssa ja L. Onerva nuoren säveltäjän Leevi Madetojan kanssa. Leino solmi vielä 1921 lyhyeksi jääneen avioliiton.
Eino Leino kuoli Tuusulan Nuppulinnan Riitahuhdassa 10.1.1926, vasta 47-vuotiaana. Ensimmäisen runo oli ilmestynyt jo 12-vuotiaana Hämeen Sanomissa.
Runoja
Tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta kirjailijan ja kääntäjän kuolinvuoden päättymisestä. Aina on kuitenkin syytä ottaa selville, onko kuva, teksti tai muu materiaali käytettävissä. Esimerkiksi Eino Leinon runot ovat tekijänoikeusvapaita.
Runostosta niitä löytyykin hyvin. Lauluinakin tunnettuja ovat esimerkiksi Elegia ja Nocturne. Nämä muistetaan erityisesti vuosia sitten Niinirannassa Olli Ahvenlahden säestämänä esiintyneen Vesa-Matti Loirin esittäminä.
Juhannus
Minä avaan syömeni selälleen ja annan päivän paistaa, minä tahdon kylpeä joka veen ja joka marjan maistaa.
Minun mielessäni on juhannus ja juhla ja mittumaari, ja jos minä illoin itkenkin, niin siellä on sateenkaari.
Eino Leino
Juhannus v. 1918
Kaikki palas: Suomen linnut, Suomen kesä, kukkaset, taas kuin ennen kirkkahina kisaa järven lainehet.
Jälleen yössä valkeassa saaret, salmet uneksii, jälleen päällä metsänpuiden punapilvi purjehtii.
Kaikk’ on niinkuin ennen: eipä mieleni mun tuiretun. Mikä sorti äänen sorjan? Miks on sydän synkkä mun?
Kadotin ma kerran naisen, jota raukka rakastin, silloin saman tunnon tunsin, silloin samoin aattelin:
Tulee kesä, tulee talvi, eipä hetket autuaat jolloin käsi kättä vasten unhotimme taivaat, maat.
Taas on sama tuntu mulla: kadotin nyt kallihin uskon kansaan, isänmaahan, jota raukka rakastin.
Tulee kesä, tulee talvi, eipä enää milloinkaan mieleheni haave heljä hengen, laulun kotimaan.
Siks ei elon juhlat mulla, vaikka juhlii juhannus, syän ei syttä valkeampi. Mistä silloin pelastus?
Taas kuin ennen tuosta yksin: täytyy kestää yksinään, yksin nousta Suomen suosta korkealle kärsimään.
Yksin surra, yksin käydä käsin työhön totuttuun, löytää ilo itsestänsä, murhettuen kaiken muun.
Eino Leino
Nocturne
Ruislinnun laulu korvissani, tähkäpäiden päällä täysi kuu; kesä-yön on onni omanani, kaskisavuun laaksot verhouu. En ma iloitse, en sure, huokaa; mutta metsän tummuus mulle tuokaa, puunto pilven, johon päivä hukkuu, siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu, tuoksut vanamon ja varjot veen; niistä sydämeni laulun teen. Sulle laulan neiti, kesäheinä, sydämeni suuri hiljaisuus, uskontoni, soipa säveleinä, tammenlehvä-seppel vehryt, uus. En ma enää aja virvatulta, onpa kädessäni onnen kulta; pienentyy mun ympär’ elon piiri; aika seisoo, nukkuu tuuliviiri; edessäni hämäräinen tie tuntemattomahan tupaan vie.
Eino Leino
Kuvateksti:
Eino Leino vuonna 1917 ystävänsä Akseli Gallen-Kallelan maalaamassa muotokuvassa. Wikipedia, käyttäjä Amanuenssi, Public Domain.
