fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Saamelaiset juhlivat

Saamelaisten kansallispäivää vietetään kuudentena helmikuuta. Koltansaameksi päivän nimi on Saa´mi meersažpei´vv.

Pohjoismaiden saamelaiset aloittivat 6.2.1917 valtionrajat ylittävän keskinäisen yhteistyön. Tuolloin pidettiin ensimmäistä kertaa saamelaiskokous Norjan Trondheimissä.
Maailmalla levinneestä kansallisuusaatteesta oli saatu virikettä. Ensisijainen pyrkimys oli, että saamelaiset säilyttävät mahdollisuuden perinteisiin elinkeinoihinsa.
Helsingin yliopiston julkaisemiin almanakkoihin kansallispäivä otettiin mukaan vuodesta 2004 alkaen. Saamen lipun hyväksymispäivä on 15. elokuuta.
Lippua on käytetty vuodesta 1986 lähtien. Lippu nousee salkoihin 15. marraskuuta Isak Saban syntymäpäivän kunniaksi. Muitakin liputuspäiviä on.
Isak Saban kirjoittama on Sámi soga lávlla, eli Saamen suvun laulu. Runo julkaistiin vuonna 1906. Saamelaiskonferenssissa vuonna 1986 päätettiin, että runoa käytetään saamelaisten kansallislauluna.
”Tuimat tääl’ on talven viimat, tuulet, tuiskut määrättömät, Saamen suku sieluin, mielin silti rakastavi maitaan; kulkijalle kuudan hohtaa, roihuavat pohjanpalot, poro pärskyy koivikossa, melu täyttää järvet, jängät, pulkankolke talvitiet.”, kerrotaan Otto Mannisen suomennoksessa.

SA-kuva/Sot.virk. M.Volanen: Pesunkestäviä Inarin lappalaisia. Rovaniemi 1944.09.17. (Samat tiedot koskevat artikkelikuvaa.)


Kielet
Kotimaisten kielten keskuksesta selviää, että saamen kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä ja itämerensuomalaisten kielten lähimpiä sukulaisia.
Kieliä on yhteensä yhdeksän. Länsisaamelaiseen ryhmään kuuluvat etelä-, uumajan-, piitimen-, luulajan- ja pohjoissaame. Itäsaamelaiseen ryhmään kuuluu inarin-, koltan-, kildinin- ja turjansaame.
Jos erityisesti uumajan-, piitimen- ja turjansaame kuulostavat niminä vierailta, sitä selittää, että äidinkielisiä puhujia on vain muutamia kymmeniä.
Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä puhutaan saamelaiskieliä. Akkalansaame on jo elävänä kielenä sammunut. Sillä oli alle kymmenen puhujaa 1990-luvulla.
Laskutavasta riippuen saamelaisia on 60 000–100 000 henkeä. Heistä noin 10 000 asuu Suomessa. Inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea puhutaan Suomessa. Kaikilla niistä on oma kirjakielensä ja oikeinkirjoituksensa.
Vuodesta 1992 lähtien saamen kielillä on ollut Suomessa virallinen asema saamelaisten kotiseutualueella, eli Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa, sekä Sodankylän pohjoisosassa. Saamelaisilla on oikeus asioida äidinkielellään virastoissa ja sairaalassa.
Pohjoissaame on saamen kielistä levinnein ja tunnetuin. Sen puhujia on peräti noin 75 % kaikista saamenkielisistä Norjan, Ruotsin ja Suomen valtioiden alueilla.
Utsjoki on maamme ainoa saamelaisenemmistöinen kunta, ja samalla yksi pohjoissaamen kielen alueista.
Suomessa vain Inari on nelikielinen. Viralliset ilmoitukset annetaan aina suomeksi, inarinsaameksi, koltansaameksi ja pohjoissaameksi. Inarinsaamelaisten yhdistys Anarâškielâ servi ry pyrkii aktiivisesti inarinsaamen elvyttämiseen.
Kielipesätoiminta on lisännyt nuorten kielenpuhujien määrää. Koltansaamelaiset, joita on noin 600 henkeä, asuivat aiemmin Petsamon alueella.
Sodan jälkeen heidät asutettiin Sevettijärven ja Nellimin seuduille. Suuri osa saamelaisista asuu muualla, kuin virallisella kotiseutualueellaan.
Yli puolet Suomen saamelaisväestöstä, sekä huomattava enemmistö saamelaislapsista ja nuorista asuu nykyisin saamelaisalueen ulkopuolella. Alle 10-vuotiaista saamelaislapsista yli 70 prosenttia asuu kotiseutualueen ulkopuolella.
Suomen suurin saamelaiskylä on Lapin maakunnan pääkaupunki Rovaniemi. Siellä asuu 800–900 saamelaista vuoden 2011 tietojen mukaan. Noin 1 000 saamelaista asuu pääkaupunkiseudulla usean kunnan alueella.
Monet ovat valtakielten puristuksessa menettäneet äidinkielensä. Noin puolet puhuvat jo äidinkielenään muuta, kuin saamea.
Saamen kielten elvytys ja tuki onkin hyvin tärkeä tehtävä.

• Janne Kousa

SA-kuva: Evakuoitu lappalainen. 1940.02.08. Lisätietoja: Sama kuin talvisodan kuva 10431.
Jaa artikkeli: