Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Säihkettä menuun

Kymin Huvilalla on uutuuksien joukossa Lapin kulta. Ei juotava, ei lemmitty, vaan aito, syötävä kulta Suomen Lapista.
Huvilan säihkyvä kultamenu kertoo edellä käymisen mallista. Kymin Huvilan kilpijuhlassa nautittiin Lapin jokikullasta valmistettua 24 karaatin lehtikultaa ensimmäistä kertaa maailmassa. Menussa tarjoillaan ensin tomaatti- ja parmesankeittoa, kaksi keittoa yhdessä. Pääruokana on Poro chimichurri, perunat & kasviksia ja jälkiruokana appelsiinimoussekakkua. Ruokalajeja koristaa 24 karaatin syötävä kulta. Odotettavissa on, että esimerkiksi kultahääpäiviin ja häihin tilataan kultamenua.
Ravintoloitsija Susanna Kurvinen pohti, mistä syötävää kultaa löytyisi. Hän otti kultaajamestari Raimo Snellmaniin yhteyttä. Aikataulu uhkasi venyä, mutta Raimo hoiti asian kuntoon ja kultaa saatiin sopivasti kilpijuhlaan. Raimo Snellman tietää tarkalleen mistä joesta kulta on tullut ja tieto voidaan asiakkaille jakaa. Kultaajamestari oli itsekin juhlassa mukana ja liikuttui kyyneliin.
Rotissöörit lukivat tarkkaan menua ja katsoivat viinien perässä mainittua Lapin kultaa. Ilahduttavasti kyseessä olikin jotakin ennenkokematonta.

Kultaajamestari

Raimo Snellmanin opissa kisällinä on sukulaispoika Mikko Snellman. Kotielämää rikastuttavat vaimo, kolme lasta ja lastenlapset. Kesäisin kutsuu Saarenmaa.
Kultaajamestari Raimo Snellman on tehnyt restaurointitöiden lisäksi yhteistyötä esimerkiksi tekstiilitaiteilijoiden ja kuvataiteilijoiden kanssa. Suurelle yleisölle Raimon työskentely lienee tutuinta takavuosina esitetystä Juhla Mokka-mainoksesta. Huolellista kädenjälkeä seuraamalla on helppo päätellä ammatinvalinnan olevan sydämen asia.
Raimo Snellman opiskeli englantia 1970- ja 1980-luvuilla Walesin yliopistossa. Vapaa-ajalla tutuiksi tulivat esimerkiksi Sothebys’in ja Christies’in huutokaupat. Kullatut huonekalut ja esineet tekivät vaikutuksen. Otettuaan yhteyttä Suomen ainoaan kultaajamestariin Reino Savolaiseen, Raimo sai selville, että alaa voi opiskella Venäjällä.
Opinnot Isossa-Britanniassa saivat jäädä. Raimo Snellmanin yhteydenotto Opetushallitukseen tuotti tulosta. Hän ehdotti kultaaja-ammattitutkinnon perustamista Suomeen ja ideasta innostuttiin. Opetushallitus päätti, että kultaajakisällin ammattiin voi valmistua oppisopimuksella. Kultaajamestarin pätevyys vaatii vähintään kolmen vuoden työskentelyn jonkun kultaajamestarin alaisuudessa ja yhteensä viiden vuoden työkokemuksen.
Kiitos Alfred Kordelinin säätiön, Snellman sai apurahan kultaajaopintoihin. Pietarin Venäläinen museo, Russki muzei, kutsui hänet oppiin. Opettajina oli arvostettu ja tunnettu kultaajamestari Petrovitš Slezin, sekä hänen poikansa, kultaajamestari Viktor Slezin. Venäjän hallinnon keskuksen Kremlin, sekä taidemuseo Eremitaašin kultaustekniikat tulivat Raimo Snellmanille tutuiksi. Nelivuotinen opiskelu Venäjällä jaksottui muutamien kuukausien opiskeluun ja aikaan kotona.
Ilomantsin ortodoksisen kirkon ikonostaasin konservointi ja ulkopuolisten ristien kultaus oli Snellmanin ensimmäinen suuri työ. Työtä teki myös pietarilainen mestari.
1990-luvulla Raimo Snellman aloitti kisällien koulutuksen. Hänen yrityksensä Kultaus Oy Snellman muutti Kulttuurikeskus Sofiaan vuonna 2007.
Raimo Snellmanin työnjälkeä pääsee ihailemaan esimerkiksi Mauno Koiviston muistomerkissä. Hän on työstänyt Uspenskin katedraalin kupolien kultausreseptiä. Hyvänä työnäytteenä on myös Helsingin kauppatorilla sijaitsevan Keisarinnankiven päällä olevan kaksipäisen kotkan kultaus.
Raimo Snellman voitti vuonna 2002 Opetusministeriön järjestämän opetuksen laatukilpailun. Vanhoihin lehtikultausmetodeihin erikoistunut kultaustyöhuone on ensimmäisenä maailmassa valmistanut 100 % ekologisen lehtikullan. Kullan alkuperä on Lapin Tankavaaran lähijoet. Kulta on valmistettu myös hygieenisesti ja eettisesti.
-Ammatti sopii hyvin myös ikääntyvälle. Koska työ on samalla harrastus, työ varmaan jatkuu niin kauan kuin kädet sen sallivat. Eläkkeellä ja varsinkin täydellä valtion taiteilijaeläkkeellä onkin erivapauksia, ja talvet kuluvat vaimon kanssa Portugalissa golfia harrastaessa. Joogaohjaajana vetreytyy vielä ihan kohtalaiseen swingiin, Raimo Snellman kertoo.
Janne Kousa
Poron filee chimichurria koristaa 24 k suomalainen jokikulta. Kuva: Kymin Huvila.

Jaa artikkeli: