Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Sotahistoriaa kirjastoissa

Valkealan ja Myllykosken kirjastoissa järjestetään maaliskuulle asti sotahistoriapiirin kokoontumisia. Keskusteluihin saadaan pohja sotahistorian asiantuntijoiden pitämistä alustuksista sekä piiriläisten lukemista kirjoista.

Kustaan Galleriassa oli 8. lokakuuta useita kymmeniä osallistujia, joten tarvetta tilaisuuksille selvästi löytyy. Suomen ja Saksan suhteiden kehityksestä vuosien 1939 – 1945 aikana alusti useita kertoja kirjastossa esiintynyt professori (emer.), tietokirjailija Martti Turtola.

Martti Turtolan sukua on elellyt jo pitkään Kouvolankylällä. Ainakin 1600 -luvulla hänen sukuaan on ollut Valkealan alueella. Valkeala on hänelle monella tavalla tuttu. Martti Turtola oli mukana kirjoittamassa ja suunnittelemassa Valkealan historian kolmatta osaa.

Marraskuussa päästiin Valkealan kirjastossa keskustelemaan siitä, vastasivatko kirjan Tuntematon sotilas henkilökuvat todellisuutta. Veteraanien pojat -lauluryhmä esitti sota-ajan lauluja Heli Taipaluksen johdolla. Tammikuussa 2020 aiheena on Mannerheim ja helmikuussa sodan 1941-1944 sotavangit Neuvostoliitossa ja Suomessa.

Saksan juurilla

Martti Turtola kertoi Saksan taustasta. Napoleon lakkautti Saksan, joka oli jakautunut ruhtinaskuntiin. Sitten Saksa hieman enemmän yhtenäistyi. Vasta vuonna 1870 Saksasta voi puhua kokonaisena valtiona. Saksa muodostui ensin Preussina ja sitten Saksan keisarikuntana.

Saksalaisen kulttuuri on levinnyt. Tapakulttuurissa näkyy Suomessa vieläkin saksalaista vaikutusta. Saksan kieli on vaikuttanut Viron kieleen. Siellä ei sinutella, vaan teititellään niin kuin Saksassa.

Viipurista puhutaan hansakaupunkina. Kiinteässä yhteistyössä olivat myös lähimmät hansakaupungit Narva, Tartto ja Tallinna. Hansakaupunkien myötä kulttuurivaikutukset levisivät.

Uskonpuhdistus toi saksalaista vaikutusta Suomeen. Martti Turtola mainitsi harvan vaikuttaneen niin paljon Suomen historiaan kuin Martti Luther. Luterilainen kirkko saapui osittain Ruotsin kautta, mutta myös suoraan Saksasta. Esimerkiksi Mikael Agricola opiskeli saksalaisissa yliopistoissa ja toi luterilaisuutta Suomeen. Venäjällä luterilaisia kirkkoja kutsutaankin saksalaisiksi.

Saksalaisia oli runsaasti Venäjällä. Viipurin läänissä, vanhassa Suomessa oli erittäin paljon saksalaisperäistä aatelistoa. Monet Baltian paronit olivat Katariina II:n rakastajia. Samaan aikaan kannakselaiset elivät lähes maaorjuudessa. Ylempi kulttuuri oli saksalainen.

Jääkäriliikkeen synty

Saksa ja Venäjä joutuivat keskenään sotaan. Se antoi mahdollisuuden nuorille aktivistiylioppilaille. He saivat sotilaskoulutusta Saksasta. He olivat enimmäkseen ruotsinkielisiä. Osa puhui suomea. Joukko kasvoi lähes 2000 mieheen. He tulivat monenlaisista oloista. Ensimmäiset olivat sivistysperheiden poikia. Myöhemmin mukaan liittyi esimerkiksi metsätyö- ja merimiehiä.

Nuorukaiset saivat saksalaisen koulutuksen. He saapuivat helmikuussa 1918 Suomeen. Mukanaan he toivat saksalaisen, preussilaisen, sotilaskulttuurin. Aiemmin oli totuttu venäläiseen toimintaan.

Poliittisessa mielessä Suomi ajautui saksalaissuuntaukseen. Mannerheimista tuli ylipäällikkö. Hän ei kuulemma tykännyt saksalaisista. Carl Gustaf Emil oli aatelinen, jonka suvun juuret ovat Saksassa. Venäjän keisarissakin oli saksalaisten verta. Oli pelkkää politiikkaa, että Mannerheim olisi vastustanut saksalaisia.

Saksan keisarikunta romahti 1918. Suomi joutui muuttamaan ulkopoliittista suuntaustaan. Saksan armeija oli silloin maailman modernein armeija.

Martti Turtola on luennoinut kirjastolla sodista ja Sibeliuksesta.

Hitlerin Saksa

1930 -luvulla kansalaissosialistit kasvoivat. Hitlerin Saksaan eivät välit olleet mitenkään hyvät. Sotilasasiamiehet haluttiin Saksasta pois poliittisena eleenä. Suomessa haluttiin ostaa Saksasta aseita. Saksa halusi varustautua itse. Saksa ei myynyt Messerchmittejä 30-luvulla.

Poliittisesti Suomi oli täysin eri linjalla Hitlerin kanssa. Ulkoministeri Rudolf Holsti vihasi julkisesti Hitleriä. Saksan painostuksesta Holsti joutui eroamaan ministeritehtävistä. Suhteet Saksaan olivat ”kiikunkaakun”.

Hollywood tuli Suomeen kovalla voimalla. Tuulen Viemää ilmestyi 1939. Amerikkalainen tanssimusiikki alkoi tulla ja ohittaa suosiossa saksalaiset schlagerit. Ilman toista maailmansotaa olisi Suomi amerikkalaistunut jo aiemmin.

Suomessa oli saksalaisuuden ihailijoita. Veikko Antero Koskenniemi oli saksalaisuuden kannalla. 1930-luvulla käsitykseen saksalaisuudesta tuli pitkän upean saksalaiskulttuurin rinnalle kansallissosialismi. Mikään ei horjuttanut Beethovenin ihailua. Ero on hyvä pitää mielessä. Täytyy ajatella, että kahden kauppa on kolmannen korvapuusti. Saksan taloudellista nousua ihailtiin, mutta ei kansallissosialismia. Neuvostoliiton uhan takia Suomessa katsottiin, että kannattaa tukeutua pikemmin Saksaan. Suhde Saksaan oli osittain ristiriitainen. Kovan iskun antoi talvisota.

Baltia ja Suomi oli luovutettu Neuvostoliiton etupiiriin. Suomessa toimittiin sen mukaan. Armeijan lomat peruutettiin. Siviiliin päässyt saapumiserä otettiin takaisin. Suomi ryhtyi nopeasti valmisteluihin. Saksasta ei saatu tukea. Pehr Svinhufvud pyrki taivuttelemaan Saksaa suopeammaksi.

Konkreettisia vaikutuksia huonoilla suhteilla oli se, että Saksa ei myynyt Suomelle aseita, eikä sallinut kauttakulkua. Italia oli lähettämässä Fiat g 50 -hävittäjäkoneita Suomeen. Ne olivat silloin huippuja. Ruotsin lehdistö paljasti tapahtuman ja koneet vietiin takaisin italiaan. Koneet saatiin lopulta Suomeen, vaikka Saksa hankaloitti asiaa.

1940

Hermann Göring pyrki vakuuttamaan talvella 1940 Suomelle, että kannattaisi mennä vaikka vaikeaan rauhaan; kaikki saataisiin takaisin. Sodan aikana puhutaan sitä ja tätä. Martti Turtola mainitsi Ilkka Seppisen tuoneen hyvin esille sen, kuinka Suomi pyrki integroitumaan brittiläiseen kansanyhteisöön.

Ruija oli pitkään vähän ei kenenkään maa. Saksa onnistui miehittämään sen.

Leningradissa oli sähkönsaannissa haasteita. Vuoksen vesistöstä haluttiin sähköä, joko ostamalla tai ottamalla. Kaatuneilla ei ollut merkitystä, kunhan saatiin sähköä.

Kesällä 1940 Suomen rajan takana oli liikehdintää. Suuren sodan jälkeen syntyi radikaaleja liikkeitä. Kommunistinen liike nousi maan alta. Hyvin uhkaavasti kommunistit kokoontuivat. Heidän johtajiaan vietiin kylmänrauhallisesti turvasäilöön.

Vaasan satamaan tuli pari isoa höyrylaivaa täynnä saksalaisia sotilaita. Kukaan ei ollut ilmoittanut viranomaisille. He katsoivat kauhuissaan ja pohtivat, kuka antoi saksalaisille luvan tulla. He eivät voineet tietää asiasta. Nopeasti maaherra soitti pääministerille. Asia oli sovittu ja sotilaat saattoivat astua maihin. Myöhemmin saksalaisia kulki myös Oulun kautta. Alunperin kysymys oli lomalaisten kuljetuksista.

Saksalaiset laivat saapuivat Norjaan. Suomen vaihtoehtona oli liittoutua Ruotsin kanssa tai saada tukea Saksasta. Kesällä 1940 Suomella syntyi edullinen kauppasopimus Saksan kanssa. Urheilun saralla järjestettiin Suomi-Ruotsi-Saksa -maaottelu.

JK

Jaa artikkeli: