fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Sotalauluja Veteraanien pojilta

Sotahistoriapiirin marraskuinen kokoontuminen kirjastolla oli erittäin suosittu. Kustaan galleriassa oli ympäriinsä väkeä.

Elissa Soikkeli toi kirjaston tervehdyksen. Hän kertoi asiakaskyselystä, johon toivottiin aktiivisesti kommentteja ja mielipiteitä monitoimitalon kirjastoon liittyen.
Veteraanien poikien laulu aloitti ohjelman 19. marraskuuta. Heli Taipaluksen johtama kuoro tulkitsee paljon sota-ajan lauluja. Sillä kunnioitetaan isiä, joiden täytyi astua sotatielle.
Lauluilla vietiin tarinaa eteenpäin. Välillä kuultiin lukuotteita Tuntemattomasta sotilaasta. Paloaukealta alkavat kirjan tapahtumat. Kirjassa kuvataan moneen kertaan päähenkilöiden suhdetta lauluun.

Lauluja aikain takaa

– Koska nämä miehet eivät tunteneet minkäänlaista hartautta, osoittivat he kunnioitusta Jumalalleen, olemalla synkän ja vihaisen näköisiä. Hietanenkin äännähteli otsa rypyssä, vaikka hänen laulutaitonsa laita olikin vähän niin ja näin, mainittiin Jumala ompi linnamme-virteen viitaten.
Tällä Martti Lutherin virrellä Veteraanien pojat aloitti.
Kun syksyllä 1939 neuvottelijat lähtivät vaikealle matkalle Moskovaan, Helsingin asemalle kokoontunut väkijoukko viritti tuon virren. Se on esitetty monissa muissakin yhteyksissä vuosisatojen aikana.
Punakaartin marssi kertoi, että vanhat vihat oli haudattu. Se kirvoitti vänrikki Koskelan muistelemaan sukunsa kokemuksia.
Eldankajärven jää syntyi kesällä 1942 kun Suomen ja Saksan suhde oli huipussaan. Kappaleen sanojen avautuminen vaatii historiantuntemusta.
Horst Wessel liedissä näkyy musiikin voima. Sekä sanat, että sävel ovat Saksassa edelleen esityskiellossa. Tässä päästiin jo näyttelemään. Rati riti rallaa laulanut Eero Nokkala mukaili kirjan tapahtumia ja oli käyvinään saksalaista kappaletta laulaneen Raimo Hovin kimppuun. Hyvin oli osio järjestetty. Löytyi uskottavuutta, mutta pystyi olemaan varma, ettei ketään sattunut.
Elämää juoksuhaudoissa alkaa tavanomaisen sotilaselämän kuvauksella korsussa. Kappale päättyy sotamies Hauhian keskelle otsaa juoksuhautaan kaataneeseen laukaukseen.
Kalinka vaihtui taiteellista vapautta käyttäen Katjusaksi. Väinö Linna ei avannut kirjastaan, mitä kappaletta hän tarkoittaa. Elokuvantekijät ovat tulkinneet kyseessä olevan Kalinka.
Veteraanien iltahuuto päätti hienosti laulullisen osuuden.
• JK

Elissa Soikkeli toi historiapiiriin kirjaston tervehdyksen.
Jaa artikkeli: