Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Suomen kielen juhlaa

 Mikael Agricolan päi­vänä, yhdeksäntenä huhtikuuta, liputet­tiin. Poikkeuksellisesti päivää vietetään kuolinpäivän mukaan. Päivää vietetään myös suomen kielen päivänä. Mikael Agricola syntyi noin 1510 ja kuoli 1557.

Mikael Agricolan päivä on ol­lut kalenterissa vuodesta 1960. Vuodesta 1980 lähtien se on ollut myös liputuspäivä. Li­sämääre suomen kielen päivä tuli vuonna 1978. Turun piispa ja uskonpuhdistaja loi raama­tunsuomennoksellaan suomen kirjakielen pohjan. Hän myös käänsi ja kirjoitti ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat.

Abckirian etulehdellä oleva runo antaa kuvaa Mikael Ag­ricolan käyttämästä kielestä: ”Oppe nyt wanha ia noori / joil­la ombi Sydhen toori. Jumalan keskyt / ia mielen / iotca taidhat Somen kielen. Laki / se Sielun Hirmutta / mutt Cristus sen taas lodhutta. Lue sijs hyue lapsi tes­te / Alcu oppi ilman este. Nijte muista Elemes aina / nin Jesus sinun Armons laina.

Nykysuomelle käännetty­nä runo kuuluu näin: ”Opi nyt, vanha ja nuori, / joilla ompi sy­dän tuore, Jumalan käskyt ja mielen, / jotta taidat suomen kielen. Laki se sielun hirmuttaa, / mutta Kristus sen taas lohdut­taa. Lue siis, hyvä lapsi, tästä / alkuoppi ilman estettä. Nii­tä muista elämässä aina, / niin Jeesus sinulle armonsa lainaa.”

Historiaa

Tässä on pohjana käytet­ty Minna Harmasen ja Gun Oker-Blomin artikkelia Ope­tushallituksen sivustolla. Pe­rustuslain ja kielilain mukaan suomi ja ruotsi ovat Suomen vi­ralliset kielet eli kansalliskielet.

Suomea puhui äidinkielenään vuoden 2013 lopussa 4 869 362 henkeä. Noin 0,6 miljoonalla suomen kieli oli toisena kielenä.

Äidinkieleltään ruotsinkielisiä oli 290 910. Suomen kielen tai­tajia löytyy myös etenkin Ruot­sista, jossa puhujia on noin 300 000.

Suomen kieli luokitellaan suomalais-ugrilaisiin ja laajem­paan uralilaisten kielten ryh­mään. Lähisukua ovat itäme­rensuomalaiset kielet eli viro, karjala, inkeroinen, lyydi, vep­sä, vatja ja liivi. Näiden joukos­sa on harvinaisuuksia, jotka uh­kaavat kadota kokonaan.

Ruotsissa meänkieli sai vuon­na 1999 vähemmistökielen aseman ja Norjassa kveeni eli kainun kieli vuonna 2005. Kie­litieteellisesti niistä puhutaan suomen murteina. Kielipoliit­tisesti ja kielisosiologisesti ne ovat kuitenkin omia kieliään.

Itämerensuomalaisilla kielil­lä on Novgorodin löydön pe­rusteella kirjoitettu jo ainakin 1200-luvulla. Saamelaiskielet ovat suomen etäsukukieliä.

Muita suomen etäsukukieliä ovat esimerkiksi unkari ja Ve­näjällä puhuttavat moksa, mari, komi, ersä, udmurtti, hanti, mansi ja samojedikielet.

Itämerensuomalaisten kiel­ten yhteisenä kantamuotona pi­detään myöhäiskantasuomea. Sitä puhuttiin Suomenlahden rannoilla noin pari vuosituhat­ta sitten. Ensimmäisen vuositu­hannen aikana suomen murteet erkanivat siitä.

Suomi oli noin 1100-luvulta alkaen aina vuoteen 1809 osa Ruotsia. Pitkälle autonomian aikaan, vuoteen 1902 hallinto käytti ruotsin kieltä. Kuitenkin 1300-luvun puoliväliin asti hal­linnon kieli oli enimmäkseen la­tina.

Kirjoitetun suomen kielen historia tavataan jakaa kolmeen aikakauteen. Vanhan kirjasuo­men kausi kesti noin 1540–1810. Varhaisnykysuomen kau­si oli vallalla noin 1820–1870.

Nykysuomen käyttö alkoi noin 1880. Suomen kielen käy­tön lisääntyessä se saavutti pik­kuhiljaa valtakielen aseman.

Kalevalan kieli toi paljolti länsimurteille perustuvaan kir­jakieleen itämurteisia ilmauksia. Vuonna 1841 suomi tuli ylimää­räiseksi oppiaineeksi kaikkiin poikakouluihin. Myöhemmin se saatiin oppiaineeksi oppikoului­hin ja koulukieleksi.

Vuoden 1863 kielimanifes­ti aloitti suomen kielen aseman virallistamisen prosessin. Se johti suomen kielen virallisen aseman toteutumiseen vuonna 1902. Vuoden 1919 hallitus­muodossa todettiin suomen ja ruotsin asema maan kansallis­kielinä. Myöhemmin asemaa on tarkennettu.

Peruskoulun myötä 1970-lu­vulla kaikille tuli pakolliseksi opiskella toista kotimaista kiel­tä, siis suomenkielisille ruotsia ja ruotsinkielisille suomea.

Aiemmin toisen kotimaisen kielenopiskelu ei ollut pakollista.

Artikkelin kuva:

Eldanka lyseosta. Suomen kielen tunnilla. Opettajana Erkki Tiesmaa, Köningsbergin yliopiston suomen ja eestin kielen lehtori. Sotamiehet, korpraalit, vänrikit ja rautaristin saanut luutnantti syventyneenä suurella harrastuksella äidinkielen hienouksiin. Uhtuan suunta 1943.04.10. Kuva: SA-kuva/Sot.virk. Uno Laukka.

  • Janne Kousa
Jaa artikkeli: