Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Sushia suuhun

Kesäkuun 18. päivänä vietettiin kansainvälistä sushipäivää. Sushin suo­siosta Suomessa kertoo jotakin se, että pelkästään yksi kauppa­ketju myi vuoden aikana miljoo­na kiloa sushia. Kouvolastakin sushia saa useista eri ravintolois­ta ja kaupoista.

Sushi on japanilainen ruoka. Siinä käytetään etikalla maus­tettua riisiä. Kala on oleellinen osa sushia. Kaikissa sushilajeis­sa sitä ei kuitenkaan ole.

Täytteenä tai päällysteenä voi olla myös kasviksia, äyriäisiä tai kananmunaa. Täyte voi olla raa­kaa tai kypsennettyä. Riisi voi olla esimerkiksi merilevään rul­lattuna. Makizushi tarkoittaa no­ri-levään käärittyjä rullia ja nigi­rizushi kämmenessä puristeltuja palleroita. Sushilajin jälkimmäi­senä osana japaninkielinen sana sushi vaihtuu muotoon zushi.

Sushiriisi on japaniksi su­meshi. Se on tahmeampaa kuin muut riisilajit. Sen kiillotetut jy­vät ovat pyöreitä ja lyhyitä. Sus­hiriisiä saa monista hyvin varus­telluista kaupoista.

Myös puuroriisiä voi koti­kokki kokeilla. Sushin kera tar­joillaan usein soijakastiketta ja wasabia. Mikä tahansa kala ei raakana käy, koska joissakin on loisriski.

Angelito Araneta Jr. on en­nätyksellisen kalliin sushian­noksen takana. Syötävä kulta ja timanttikoristelut vaikuttavat huomattavasti annoksen hintaan. Kalliimpi on kuitenkin ihan jo salaa kalastettu Saimaan järvi­lohi.

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi vuonna 1980 syntyneen miehen kalastusrikkomuksesta sakkoihin. Hänen täytyi korvata pyydystämänsä Saimaan järvi­lohi.

Hintaa kalalle tuli 7 510 euroa. Sammen mäti tunnetaan kalliina raaka-aineena ja jotkut käyttä­vätkin sitä sushissa. Kiertovesi­järjestelmällä kasvatettu sampi ja sen mäti on vihreänä WWF:n kalaoppaassa.

Sen sijaan vastuuttomampi va­linta on ennätyskallis tonnikala. Ylen tietojen mukaan 278-kiloi­nen tonnikala maksoi 2,7 mil­joonaa euroa 2019. Japanilaisen sushiketjun johtaja osti uhan­alaisen sinievätonnikalan ennä­tyshintaan. Sinievätonnikalaa kutsutaan mustaksi timantiksi harvinaisuutensa vuoksi.

Historiaa

Sushista löytyy kirjallisia viittauksia jo 700-luvun alusta. 900-luvun alussa lueteltiin teks­tissä toistakymmentä eri aluei­den sushilajia ja kuvattiin niiden valmistusta.

Japanilainen legenda kertoo, että misago-lintu keksi sushin. Lintu kerää pyydystämänsä kalat kalliolle rakentamaansa pesään, jota kasteleva suolainen merive­si saa kalat käymään.

1500-luvulla kehittyi nare­zushi. Siinä riisi ja kala säilöttiin kerroksittain puuastiaan. Astia suljettiin tiiviiksi kivellä.

Edo-kauden alussa 1600-lu­vulla alkoi Japanin kaupunki­kulttuurin kukoistus.

Syntyi pikasushi, eli haya­zushi. 1800-luvulla Edossa, ny­kyisessä Tokiossa, Matsumoto Yoshiichi otti ensimmäisenä sus­hin valmistuksessa käyttöön eti­kan. Sushi muuttui säilykkeestä tuoreruoaksi.

Hanaya Yohein katsotaan 1820-luvulla keksineen nyky­aikaisen sushin. Hän kauppasi kalaa ja muita mereneläviä eti­koidun riisin kera nykymallisina suupaloina. Hanaya myi sushia pikaruokana mahdollisimman tuoreena ja nopeasti suoraan asi­akkaalle. Työläiset kaipasivat pikaruokaa lounaakseen ja tuot­teesta tuli menestys.

Yhdysvalloissa avautui en­simmäinen sushipaikka vuonna 1906. Suomessa sushia sai Hel­singissä vuonna 1986 ensi ker­ran. Sushibaari saatiin vuonna 1993.

Tonnikala ja Tyynenmeren pallas ovat perinteisiä sushika­loja. Lohesta tuli 2010-luvulla Japanissa sushin suosituin kala. 1990-luvulla norjalaiset ryhtyi­vät markkinoimaan Atlantin loh­ta Japaniin.

Sushia syödään perinteisesti joko paljain käsin tai japanilai­silla syömäpuikoilla. Suun puh­distamiseksi edellisestä maus­ta voidaan syödä happamia inkiväärin paloja etikassa. Sus­hikokilta voidaan vaatia vuosien koulutus veitsenkäytössä ja ka­lankäsittelyssä.

• Teksti Janne Kousa

• Kuvat: Pixabay

Jaa artikkeli: