fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Suunnittelun moniosaaja

”Anu Pentik – Nainen, joka loi savesta maailman” on Kouvolan Teatterin syksyn uutuus. Kantaesityksen kirjoitti Eppu Nuotio.
Marraskuussa ensi-iltansa saavan näytelmän ohjaa Tiina Luhtaniemi. Dramaturgina on Inke Dahl, lavastajana ja valosuunnittelijana vierailee Kalle Ropponen ja pukusuunnittelijana Sari Suominen. Eri ikäisiä Anuja esittävät Nina Petelius-Lehto ja Satu Lemola ja aviomies Topeja puolestaan Panu Poutanen ja Juha Hippi. Muissa rooleissa ovat Raimo Räty, Annina Rubinstein ja Satu Taalikainen. Lisäksi avustajina ovat Herra Tossavaisena Kouvolan Teatterilla esiintynyt ja Laila-musikaalissa Valkealassa esiintynyt Oona Sailio sekä monissa teatteriesityksissä mukana ollut Ari Teräväinen. Lisäksi avustajina toimivat Aija Kajama, Heidi Koskinen-Järvisalo, Jenni Rautiainen ja Matias Husgafvel.

Tiina Luhtaniemi haastatteli näytöskauden avajaisissa 23. elokuuta Nina Petelius-Lehtoa ja Panu Poutasta. Nina kävi Posiolla kesälomallaan. Nina näki keramiikkatehtaan ja Anun kädet savessa.
– Anu Pentik on aina kädet savessa. Kun hänellä on pitkiä lentomatkoja Aasiaan tai minne hän nyt Intiaan matkustaakin, hänellä on aina mekkonsa taskussa pieniä saviklönttejä. Ja hänellä on myös sellaiset pienet sakset, jotka hän saa luvanmukaisesti lentokoneeseen viedä. Hän aina tekee käsillään jotakin, Tiina Luhtaniem kertoo.
– Näytelmästä tulee varmaan koskettava, hauskakin. Se ei kerro pelkästään Anusta. Mielestäni se on kasvutarina, ihmisen selviytymistarina sekä myöskin rakkaustarina. Luulisin, että siitä löytyy kosketuskohtaa jokaiselle, Nina Petelius-Lehto tuumii.

Terveiset Anulta

Anu Pentik lähetti terveiset videon myötä:
– Täällä minun assistenttini kanssa elän 70-lukua. Me tehdään nuoren Anun nahkapitsivaatetta. Ja samaan aikaan minä teen sinne paviljongille savisia muistoja, niitä muistoja, joita tämä teatterin käsikirjoitus on minulle taas uudelleen tuonut pintaan. Kiva kun olen tavannut teitä ja olette käynyt täällä. Minä luotan, että tulee vaude, vauhdikas Anu Pentik. Työn iloa, meilläkin täällä pukuja valmistuu teille ja hengessä mukana. Heippa!

Aivan ulko-ovien lähettyvillä pääsee käsiksi siihen, millaista tyyliä näytelmältä on odotettavissa.

Kohtaamisia

Tiina Luhtaniemi kysyi nuorta Topi Pentikäistä esittävältä Panu Poutaselta, minkälainen rooli hänen mielestään Topi Pentikäisellä on Anun rinnalla. Panu ja Topi ovat tavanneet. Panu mainitsi Topin roolin hyvinkin merkittävänä. Nina ja Panu olivat samalla reissulla ja näkivät miten Pentikit toimivat.
– Pentikiä ei olisi, jollei tätä kahden ihmisen liittoa olisi tapahtunut. Kukin on vuorollaan omalla tavallaan pitänyt pytinkiä pystyssä ja siinä samalla on mennyt perhe-elämä ja parisuhde ja kaikki rinnalla, Panu Poutanen lisää.
– Täyskaheleita he ovat hulluine ideoineen, järjettömällä intohimolla. Panu toi esiin Topin filosofisuuden ja oman anekdoottikirjan.
– Posiota tuskin olisi enää maailmankartalla jos ei olisi Pentikiä, Nina vahvisti.
Nina Petelius-Lehdon kertoessa Pentikeille omasta elämästään nämä puolestaan totesivat yhtä ihastuneina:
– Kyllä te ootte hulluja.
Nina ja Anu ovat kumpikin syntyjään Kuusankoskelta, noin 150 metrin päässä toisistaan. Anun kotitalo oli Pilkan koulun toisessa päässä ja Ninan toisella puolen Pilkan koulua. Ikäeroa on jonkun verran. He ovat leikkineet samoissa lapsuudenmaisemissa. He pyörivät puron varrella. Sitä puroa ei enää ole.
Anu Pentik oli toivonut näkevänsä vielä joskus valkovuokkoja. Nina innokkaana kasviharrastajana hankki Anulle niitä. Puutarhasta on syyskuun aikana lähdössä Posiolle kymmeniä juurakoita valkovuokkoja. Vähän sinivuokkoakin tosin lipsahti mukaan.

Vaatetus hakee inspiraatiota aikalaismuodista.

Porotilasta kartanoksi

– Topi on ihan hullu ostamaan kesämökkejä ja kaiken maailman taloja. Se on tällainen harrastus. Anulla on siihen aina ajoittain mennyt hermot. Panu viittasi Timisjärven porokartanon kunnostamiseen.
Kartanon omilta sivuilta pääsee tarinaan käsiksi vielä paremmin. Timisjärven porokartanon tarina alkaa 1800-luvulta. Maria Juhontytär sanoi, että tehdään niin suuri talo, että reessä saisi istua pitkän päivän ennen kuin aisakello helähtäisi samanlaiselle kartanolle.
Anu ja Topi Pentikäinen kunnostuttivat ja rakennuttivat Timisjärven vanhan tilakeskuksen Pentik Kartanoksi. Projekti alkoi 2013 ja päättyi 2015. Kunnostuksen lähtökohtana on ollut esteettisyys, pintojen karheus ja entisen kunnioittaminen.
– Ei me voida sinun pihapiiriisi tehdä mitään businesta, mutta jos olet valmis luopumaan, niin nuo vanhat 1970-luvun asuinrakennus ja navetta pitää polttaa, vanha Timisjärvi kunnostaa ja jostain siirtää pari vanhaa hirsirakennusta pihapiiriin, oli Topi Pentikäinen todennut intuitiivisesti kädellä laajalla kaarella heilauttaen elokuun alussa 2012. Tarja Timisjärvi oli pyytänyt käymään, sillä hän oli huolissaan yli 150 vuotta vanhan päätalon kohtalosta.
Marraskuussa Tarja soitti Anulle ja kertoi olevansa valmis luopumaan.
– Jos sen ostat, minä lähden ja se on varma avioero, sanoi Anu. Mielipiteen vaihto kuitenkin jatkui, ja pitkän mietinnän jälkeen Anu lähti mukaan ja kauppakirjat tehtiin.
Porotilan alkuperäinen rakennus vuodelta 1862 jätettiin paikalleen. Uudemmat, 60- ja 70-luvulla valmistuneet rakennukset purettiin. Kuusamon Kärpän kylästä tuotiin vanha hirsirakennus, joka toimii nykyisin Timisjärven kesäkahvilana. Törmäsenvaaralta Kuusamosta löytyi pihapiirin kolmas hirsitalo. Se toimii nykyisin galleriana.
– Tämä on enkelin johdatusta. Ilman Anua ja Topia 30-vuotta kylmillään ollut talo olisi lahonnut tähän paikkaan”, sanoi tilaa seitsemännessä sukupolvessa hallinnut Tarja Timisjärvi.
JK

Artikkelikuva: Tiina Luhtaniemi haastatteli Nina-Petelius Lehtoa ja Panu Poutasta Pentikäisten kohtaamisesta.

Jaa artikkeli: