Kouvolan kaupunki työskentelee pitkäjänteisesti poistaakseen jättipalsamia omistamiltaan mailta. Valkealasta löytyy useita jättipalsamin kasvukohteita.
Pauliina Klemola tekee nyt neljättä kesää töitä jättipalsamin parissa. Tänä vuonna hän on saanut avukseen Tommi Järvisen ja Petri Landenin, sekä kaksi kesätyöntekijää, jotka on palkattu kesätonnilla neljäksi viikoksi töihin. Lisäksi työssä on mukana oppisopimuksella KSAO:n opiskelija Anni Laine.
Haitallisia vieraskasveja on Suomessa valitettavasti useita. Näihin kuuluvat esimerkiksi komealupiini, paimenmatara, terttuselja, kurtturuusuja ja jättiputki. Kouvolassa keskitytään nyt järjestelmällisesti jättipalsamin poistoon Kouvolan kaupungin mailta.
– Yksityisten maanomistajien mailta eivät kaupungin työntekijät kitke palsamia, vaan on aina maanomistajan vastuulla poistaa omilta mailtaan vieraslajit, Pauliina Klemola kertoo.
Pitkäjänteistä työtä
Jättipalsami on Pauliinan mukaan helpoin kaikista torjuttavista vieraskasveista. Silti sekin vaatii pitkäjänteisyyttä. Sitä kasvaa usein ryteikköisissä paikoissa ja ojanvarsilla.
– Alueesta riippuen on tehtävä vähintään kolme vuotta töitä. Joissain paikoissa saattaa mennä toistakymmentä vuotta. Paikkoja on paljon. Valitettavasti niitä voi tulla koko ajan lisää, kun puutarhajätteitä kuljetetaan metsiin ja muihin niille kuulumattomiin paikkoihin. Sitä kautta leviää siemeniä luontoon, Pauliina sanoo.
Palsamia kitkettäessä ovat ohikulkijat kiinnostuneina kyselleet, mikä on työn alla. Monet ovatkin tietoisia siitä, miksi vieraslajeja torjutaan.
– Osalle ihmisistä työn tärkeys on jäänyt epäselväksi. Osa ei tiedä miltä kasvi näyttää, eikä ymmärrä miksi sitä pitää torjua. Osa tietää tämän, mutta ei haluaisi uskoa, että niin kaunis kasvi ei saisi olla luontoa kaunistamassa.
Kaikissa haitallisissa vieraskasveissa on se ongelma, että ne leviävät todella innokkaasti ja syrjäyttävät samalla Suomen alkuperäistä kasvillisuutta. Ne heikentävät luonnon monimuotoisuutta.
Kasvien mukana häviävät kaikki ne hyönteiset, jotka ovat riippuvaisia alkuperäisistä kasveistamme, ja sitä kautta koko ekosysteemi kärsii.
Kitkemään
Kouvolan kaupunki kannustaa kaikkia asukkaita vieraslajien torjuntaan.
– Etenkin jättipalsami on helppo kitkeä. Se ei ole myrkyllinen, ja sen juuret ovat heikot. Kitkeminen on sen poistamisessa suositeltava tapa. Kaupungin mailla saa kuka tahansa kitkeä palsamia. Sen voi nykäistä maasta, katkaista varret ja jättää maahan kompostoitumaan, Pauliina neuvoo.
Kouvolan kaupunki on mukana valtakunnallisessa Soolotalkoot-kampanjassa, joka on osa EU:n rahoittamaa Viekas life -kampanjaa. Meillä sitä luotsaa Suomen Luonnonsuojeluliitto. Lisäksi järjestetään yhden päivän palsamitalkoita Kouvolassa ja Kuusankoskella.
Kesällä töitä tehdään elokuun loppuun asti. Elokuu on jättipalsamin kannalta jo hieman riskialtista aikaa, sillä loppukesästä se alkaa poksutella siemeniä. Silloin työntekijät menevät uudestaan niille paikoille, joissa on jo alkukesästä torjuttu kasvia. Näin saadaan poistettua vielä kesän aikana itäneet taimet.
Pauliinalta voi kysyä neuvoja vieraskasvien torjuntaan:
puh. 020 615 7088,
Jättipalsami
Jättipalsami on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.
Kuten nimikin kertoo, jättipalsamiyksilöt voivat olla suuria, jopa yli kolmemetrisiä. Kasvien keskimitta jää kuitenkin yleensä noin 1,5 metriin. Suurikokoisimmat kasvit ovat yleensä rehevillä ja kosteilla kasvupaikoilla, joilla jättipalsami on erittäin kilpailukykyinen ja valloittaa kasvualaa alkuperäiseltä kasvistolta.
Jättipalsami lisääntyy ja leviää ainoastaan siemenestä. Siemenet sinkoutuvat ympäristöön jopa seitsemän metrin päähän.
Lähde: vieraslajit.fi
- Laura Parkko
