Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Taistelu luonnon monimuotoisuuden puolesta

Kouvolan kaupunki työskentelee pitkäjänteisesti pois­taakseen jättipalsamia omistamiltaan mailta. Valkea­lasta löytyy useita jättipalsamin kasvukohteita.

Pauliina Klemola tekee nyt neljättä kesää töi­tä jättipalsamin paris­sa. Tänä vuonna hän on saanut avukseen Tommi Järvisen ja Petri Landenin, sekä kaksi ke­sätyöntekijää, jotka on palkattu kesätonnilla neljäksi viikoksi töihin. Lisäksi työssä on muka­na oppisopimuksella KSAO:n opiskelija Anni Laine.

Haitallisia vieraskasveja on Suomessa valitettavasti usei­ta. Näihin kuuluvat esimerkik­si komealupiini, paimenmatara, terttuselja, kurtturuusuja ja jät­tiputki. Kouvolassa keskitytään nyt järjestelmällisesti jättipalsa­min poistoon Kouvolan kaupun­gin mailta.

Pauliina Klemolan tottuneet silmät löytävät pienetkin taimet kasvillisuuden joukosta.

– Yksityisten maanomistaji­en mailta eivät kaupungin työn­tekijät kitke palsamia, vaan on aina maanomistajan vastuulla poistaa omilta mailtaan vieras­lajit, Pauliina Klemola kertoo.

Pitkäjänteistä työtä

Jättipalsami on Pauliinan mu­kaan helpoin kaikista torjutta­vista vieraskasveista. Silti se­kin vaatii pitkäjänteisyyttä. Sitä kasvaa usein ryteikköisissä pai­koissa ja ojanvarsilla.

– Alueesta riippuen on tehtä­vä vähintään kolme vuotta töi­tä. Joissain paikoissa saattaa mennä toistakymmentä vuot­ta. Paikkoja on paljon. Valitet­tavasti niitä voi tulla koko ajan lisää, kun puutarhajätteitä kul­jetetaan metsiin ja muihin niille kuulumattomiin paikkoihin. Sitä kautta leviää siemeniä luontoon, Pauliina sanoo.

Palsamia kitkettäessä ovat ohikulkijat kiinnostuneina ky­selleet, mikä on työn alla. Mo­net ovatkin tietoisia siitä, miksi vieraslajeja torjutaan.

– Osalle ihmisistä työn tärke­ys on jäänyt epäselväksi. Osa ei tiedä miltä kasvi näyttää, eikä ymmärrä miksi sitä pitää tor­jua. Osa tietää tämän, mutta ei haluaisi uskoa, että niin kaunis kasvi ei saisi olla luontoa kau­nistamassa.

Kaikissa haitallisissa vieras­kasveissa on se ongelma, että ne leviävät todella innokkaasti ja syrjäyttävät samalla Suomen alkuperäistä kasvillisuutta. Ne heikentävät luonnon monimuo­toisuutta.

Kasvien mukana häviävät kaikki ne hyönteiset, jotka ovat riippuvaisia alkuperäisistä kas­veistamme, ja sitä kautta koko ekosysteemi kärsii.

Kitkemään

Kouvolan kaupunki kannus­taa kaikkia asukkaita vieraslaji­en torjuntaan.

– Etenkin jättipalsami on helppo kitkeä. Se ei ole myrkyl­linen, ja sen juuret ovat heikot. Kitkeminen on sen poistamises­sa suositeltava tapa. Kaupun­gin mailla saa kuka tahansa kit­keä palsamia. Sen voi nykäistä maasta, katkaista varret ja jättää maahan kompostoitumaan, Pau­liina neuvoo.

Kouvolan kaupunki on muka­na valtakunnallisessa Soolotal­koot-kampanjassa, joka on osa EU:n rahoittamaa Viekas life -kampanjaa. Meillä sitä luotsaa Suomen Luonnonsuojeluliitto. Lisäksi järjestetään yhden päi­vän palsamitalkoita Kouvolassa ja Kuusankoskella.

Kesällä töitä tehdään elokuun loppuun asti. Elokuu on jättipal­samin kannalta jo hieman riski­altista aikaa, sillä loppukesästä se alkaa poksutella siemeniä. Silloin työntekijät menevät uu­destaan niille paikoille, joissa on jo alkukesästä torjuttu kas­via. Näin saadaan poistettua vie­lä kesän aikana itäneet taimet.

Pauliinalta voi kysyä neuvoja vieraskasvien torjuntaan:

puh. 020 615 7088,

[email protected]

 Jättipalsami

Jättipalsami on säädetty hai­talliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vie­raslajeja ei saa päästää ympäris­töön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kul­jettaa, saattaa markkinoille, vä­littää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Kuten nimikin kertoo, jätti­palsamiyksilöt voivat olla suu­ria, jopa yli kolmemetrisiä. Kas­vien keskimitta jää kuitenkin yleensä noin 1,5 metriin. Suuri­kokoisimmat kasvit ovat yleen­sä rehevillä ja kosteilla kasvu­paikoilla, joilla jättipalsami on erittäin kilpailukykyinen ja val­loittaa kasvualaa alkuperäiseltä kasvistolta.

Jättipalsami lisääntyy ja levi­ää ainoastaan siemenestä. Sie­menet sinkoutuvat ympäristöön jopa seitsemän metrin päähän.

Lähde: vieraslajit.fi

  • Laura Parkko
Jaa artikkeli: