fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Taiteilijakotien yhteisö

Myöhäissyksyisen ajankohdan vuoksi oli moni Tuusulanjärven lähellä sijaitsevista kohteista kiinni. Halosenniemeen pääsin tutustumaan. Esimerkiksi tulevien Asuntomessujen yhteydessä kannattaa varmasti muihinkin ympäristön kohteisiin tutustua.
Halosenniemi on tyyliltään kansallisromanttinen. Ateljeekoti valmistui vuonna 1902. Alkuperäiseen asuunsa entisöity Halosenniemi toimii taidemuseona. Siellä esitellään Pekka Halosen taidetta, hänen elämäntyötään ja ystäviään. He loivat maineikkaan Tuusulan Rantatien taiteilijayhteisön.
Halosenniemen alue on lain nojalla rauhoitettu luonnonsuojelualue. Tällä kunnioitetaan taiteilijan luontokäsitystä. Kokonaisuuteen kuuluu myös Maija ja Pekka Halosen puutarha.
Tuusulan Rantatien taiteilijayhteisö syntyi 1800-1900-lukujen vaihteessa. Symbolisena esikuvana heille toimi Tuusulassa Syvälahden torpassa vuonna 1872 kuollut Aleksis Kivi ja hänen ponnistelunsa suomalaisen kulttuurin hyväksi.

Yksityiskohdissa riittää tutustuttavaa.
Luonnollisuus on saanut Halosilla näkyä.

Pekan perhe

1865 lapinlahtelaiseen talonpoikaisperheeseen syntynyt Pekka Halonen onnistui taustastaan huolimatta luomaan loistavan uran taiteilijana. Talonpojat harvoin pystyivät tuona aikana lähtemään taiteentielle. Lahjakkaasta ja ahkerasta taideoppilaasta kehittyi taidemaalari, joka nousi maamme taiteilijoiden kärkijoukkoon.
Miina-äiti oli taitava kansanmuusikko ja Olli-isä maanviljelijä ja käsityöläinen. Perheessä oli monta lasta.
Pekka Halonen ja Maija Mäkinen avioituivat 1895. Vaimo oli kotoisin Myllykylästä. Kesällä aviopari teki vaellusmatkan Karjalasta Kainuuseen: Sortavalasta Pielisen, Kajaanin ja Oulun kautta Paltamon Kivesjärvelle. Yhdessä he tekivät monia muitakin matkoja. Paltamossa maalattu Neiet niemien nenissä voitti Valtion henkilömaalauskilpailun ensimmäisen palkinnon.
Ennen vuosisadan vaihdetta syntyivät Yrjö ja Anni (Annikki), sen jälkeen Erkki, Antti, Marja, Eva Elina, Olli Sakari ja Kaija. Lyhimmän aikaa eli Olli Sakari Halonen. Hän ei ehtinyt täyttää 31, menehtyessään Kiiskilahdessa 1941. 1898 syntynyt Annikki kuoli 1993. Muut sisaret kuolivat 70- ja 80-luvuilla.

Onkohan näin vihertävää ompelukonetta missään muualla?
Vadissa ja kannussa on lintuja ja kukkia.

Ura

Jo 1891 Pekka Halosen kansanelämänkuvaus Niittomiehet ja valoisa kesämaisema Hakamaan aita saivat myönteistä huomiota. Herkän metsäisille maisemille ja suomalaisen ihmisen rehelliselle kuvaamiselle oli suurta kaipuuta.
Kansallisen itsetuntomme nousuun kultakauden taiteilijoiden töillä ja myös heidän saamallaan kansainvälisellä maineella oli merkittävä vaikutus.
Pekka Halonen opiskeli Suomen Taideyhdistyksen Piirustuskoulussa Helsingissä. Hän oli vapaaoppilas köyhäintodistuksella. Pariisissa hän sai oppia Académie Julianissa. Myöhemmin hän sai oppia maineikkaalta Paul Gauguinilta. Vuosikymmenien varrella Pekka Halonen koki muiden muassa Wieniä, Firenzeä, Napolia ja Venetsiaa.
Kymenlaaksossa Pekka Halosen taide näkyy esimerkiksi Kotkan kirkon alttarimaalauksessa Kuninkaitten kumarrus.
Pekka Halosen ystäväpiiriin kuului monia taiteilijoita. Se näkyi urallakin. Hän esimerkiksi osallistui Albert Edelfeltin, Eero Järnefeltin ja Magnus Enckellin kanssa yhteisnäyttelyyn Kölnissä, Berliinissä ja Düsseldorfissa.
1927 Pekka Haloselle myönnettiin Ranskan kunnialegioonan kunniamerkki. Hän kuoli vuonna 1933 kotonaan Halosenniemellä Tuusulassa.
JK

Pyhäpäivä uudistalossa-teoksessa nähdään Komoran talon väkeä. Pekka Halonen maalasi teoksen 1894, viettäessään aikaa tulevan morsiamensa kotiseudulla Karjalassa.
Vesi vaahtosi rannassa lumenvalkeana.
Pärskeiden kuvaamisessa ajoitus on tarkkaa.

Artikkelikuva: Harva museo on niin mökkimäinen kuin Halosenniemi. Kengät joko otetaan pois jalasta eteisessä tai peitetään lattian suojaamiseksi.

Jaa artikkeli: