Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Talvista kulkemista

Kirkonkylältä pääsee moottorikelkkailemaan esimerkiksi uudistetun huoltoaseman pihalta. Yksi luvan lunastuspaikoista onkin aivan lähellä.

Pohjois-Kymenlaakson Moottorikelkkailijat ry on nimensä mukaisella alueella toimiva moottorikelkkakerho. Sen aloittaessa pidettiin seinillä vuoden 1988 kalentereita. Toiminta-alueella on ajouria noin 300 kilometriä.

Historiaa

Vanhojen moottorikelkkojen ystävien kannattaa suunnata Kemijärvelle, josta löytyy Moottorikelkkamuseo. Kemijärven Moottorikerho perusti asiaa eteenpäin viemään alaisuuteensa museojaoston. Yksityishenkilöt ovat keräilleet ja kunnostaneet vanhoja kelkkoja, ja koonneet muuta kelkkailuun liittyvää aineistoa. Vanhoja kelkkoja on kartoitettu ympäri maata. Museojaoston ensimmäinen haastava kohde oli Bombardier -lumikiitäjän, postiauton, entisöinti, johon käytettiin noin 1000 työtuntia.


Moottorikelkkojen historiasta on vaikea poimia yhtä selkeästi ensimmäisenä ehtinyttä keksijää. Varhaisimpiin keksintöihin lukeutuu Ray H. Muscottin kulkuneuvo, jossa oli takana telat ja edessä sukset. Hän sai sille patentin Kanadassa 1915. Suomessakin kekseliäisyyttä ilmeni varsin varhaisessa vaiheessa. Ranualta kotoisin ollut keksijä Matti Lohi rakensi vuonna 1926 moottorikelkan tapaisen kulkuneuvon. Ummen-ajokas käytti voimanlähteenä


Kirkonkylältä pääsee moottorikelkkailemaan esimerkiksi uudistetun huoltoaseman pihalta. Yksi luvan lunastuspaikoista onkin aivan lähellä. noin yhden hevosvoiman tehoista DKW-merkkistä polkupyörän apumoottoria. Se pyöritti hihnan välityksellä kelkan aisojen väliin kiinnitettyä puutynnyriä. Pitoa haluttiin parantaa nastoittamalla tynnyri hevosenkengännauloilla.

Nuoresta alkaen

Suomessa on sen verran paljon moottorikelkkoja rekisterissä, että jos niitä näkisi joka päivä havupuun verran, olisi kaikki nähty päälle 68 vuoden jälkeen. Kohti Lappia täytyisi etelänihmisen matkata, voidakseen nähdä niistä useimmat.
Tietokilpailukysymyksenä voisi esittää, että mikä yhdistää rippileiriä ja moottorikelkkailun aloittamista? Vastauksena tietenkin ikä, 15-vuotta.

Moottorikelkan ohjaksiin päästäkseen kun on odotettava ikärajan täyttymistä. Mutta poikkeus on sääntöihin upotettu. Suljetulla alueella nuorempikin voi ajoa harjoitella. Alue tulee olla kauttaaltaan esimerkiksi aidoin rajattu. Liikenneturvan sivuilta löytyy hyvin ohjeita, joita kannattaa pitää mielessä. Esimerkiksi silloin, kun moottorikelkkareitti on virallinen tai ylitetään tietä, moottorikelkan kuljettajalla tulee olla vähintään T-luokan ajokortti.

Maastossa kelkalla liikkuvilla täytyy olla aina maanomistajan tai maanhaltijan lupa. Metsähallituksen kelkkaurilla tarvitaan uralupa Metsähallitukselta. Epävirallisilla moottorikelkkaurilla on alueittaista vaihtelua lupakäytännössä.
Jääalueilla on kiinnitettävä erityishuomiota. Niillä tapahtuu suurin osa kelkkakuolemista. Jään kestävyydestä on oltava varma ja turvavarustukseen kannattaa varata naskalit.

Turvallisesti liikkeelle

Moottorikelkkailussa vaatteilla on merkitystä. Asianmukainen ajopuku heijastimineen lisää turvallisuutta. Alaraajojen loukkaantuminen on yksi riskeistä. Suojaavat kelkkakengät voivat vähentää vammoja. Tietenkin sääolosuhteet huomioivat, kelkan hallintalaitteiden käsittelyä helpottavat ajohansikkaat ovat tarvikelistalla.

Kypärä on pakollinen kuljettajan lisäksi kelkan kyydissä olevalle matkustajalle. Kuljettaja on vastuussa alle 15-vuotiaan lapsen kohdalla suojakypärän käyttämisestä. Myös avonaisessa reessä matkustavien tulee käyttää kypärää. Tässä tilanteessa nopeus saa olla enintään 40 km/h.

Rattijuopumuksen raja on 0,5 promillea ja törkeän rattijuopumuksen raja on 1,2 promillea alkoholia veressä. Moottorikelkkaonnettomuudet ovat johtaneet vuosittain 5-8 ihmisen hautajaisiin. Onnettomuuksia vuositasolla on noin 600. Ammattilaiset ovat oikeasti asialla. Työ- ja hyötykelkkailu on osoittautunut turvallisemmaksi kuin vapaa-ajan kelkkailu. Kuolemantapaukset ja kelkkavahingot aiheutuvat useimmiten jäällä viikonlopun aikana. Raittiuden merkitys on suuri, sillä yli puolet kelkkaonnettomuuksista kuolleista on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena.


Onnettomuuksiin johtavat esimerkiksi liian suuret tilannenopeudet ja joko suojakypärän käyttämättömyys tai sen virheellinen käyttö. Kypärän tulee pysyä paikoillaan ja tuntua päässä napakalta. Toisten asiantuntemusta kannattaa hyödyntää kypärää hankittaessa. Kirkkaat ja erottuvat värit antavat kelkkailuun lisäturvaa. Ajolaseilla kasvot ja silmät saavat suojaa kylmältä sekä ajoviimalta. Lasien täytyy olla hyvät ilmanvaihdoltaan, etteivät ne huurru. Linssien värillä on myös merkitystä.


Keilkkailijan on hyvä hallita erätaidot. Kelkkaretkellä voi tulla vastaan esimerkiksi tilanne, jossa toinen tarvitsee apua. Vastaan voi tulla tuntematonta maastoa, jonka ei saa antaa yllättää.
• Janne Kousa

Kirkonkylältä pääsee kierrätyspisteen luota moottorikelkkareitille

Artikkelikuva: Talvinen lumipeitteinen maasto näyttää usein petollisen vaarattomalta. Turvallinen ajaminen edellyttääkin tietoa maastoliikenteen vaaratekijöistä, joita ovat esimerkiksi väärä tilannenopeus, puutteet reitistössä sekä toiset maastossa liikkujat. Kuva: Liikenneturva/Ville-Veikko Heinonen.

Jaa artikkeli: