fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Tavoitteena kestävä kehitys

Tuohikotin Martat pitivät kierrätysillan paikallisen kirkon sivusalissa.

Paikalla oli noin 15 henkilöä seuraamassa ympäristökouluttaja Laura Sartamon esitelmää jätehuollosta.
Laura Sartamo on työskennellyt neljä vuotta Kymenlaakson Jäte Oy:ssä. Yritys on toiminut vuodesta 1997 lähtien. Sillä on toimintaa Kymenlaakson alueella sekä lisäksi Mäntyharjulla sekä Lapinjärvellä. Tavoitteena on muun muassa tarjota jätehuoltopalveluita asiakkaille sekä edistää kestävää kehitystä. Neuvonta ja viestintä on isossa asemassa, jotta tietoa saataisiin välitettyä mahdollisimman monelle. Vierailuita on myös kouluissa.

Kymenlaakson jäte Oy:llä on 10 miehitettyä jäteasemaa sekä lukuisia ekopisteitä. Myös kiertäviä keräyksiä järjestetään. Tuohikotissa sellainen on heinäkuussa. Paikalla olleet pitivät ajatusta muovi- ja vaatekeräyksestä Tuohikotissa hyvänä ideana. Nyt lähimmät keräyspisteet niille ovat Jokelassa. 

Jokainen voi auttaa

Esityksestä saimme tietää, että yksi suomalainen tuottaa keskimäärin 482 kg yhdyskuntajätettä vuodessa. Siksi kierrätystavoitteita on tiukennettu. Tällä hetkellä pyritään siihen, että vuonna 2025 jopa 55% yhdyskuntajätteestä kierrätettäisiin. Tavallisen kansalaisen tehtävänä on hoitaa lajittelu mahdollisimman hyvin ja vastuullisesti, jotta kierrätyspalvelut voivat hoitaa hommansa tehokkaasti. Kenenkään ei kuitenkaan tarvitse ottaa paineita kierrätyksestä tai menettää yöuniaan sen takia. Kierrättämisen tulisi olla mukavaa ja tärkeintä on tehdä se, minkä voi. Pienetkin asiat muodostavat isoja kokonaisuuksia. 

Käytännön ohjeita

Illassa käytiin läpi erilaisten jätteiden kierrättämistä. Liian tarkka miettiminen ja erottelu esimerkiksi muoveihin ja metalleihin ei ole tarpeellista. Jos ei ole varma, onko jokin tuote muovia vai ei, varmin vaihtoehto on laittaa se loppujätteeseen. Sen käyttämistä tulee kuitenkin rajoittaa, koska loppujäte itsessään on hyödyntämiskelvotonta. Muun muassa asbesti, lasikuitu ja PVC-muovi kuuluvat kaatopaikalle. Vaaranmerkillä varustetut kanisterit eivät kuulu muovinkeräykseen. Usein tuote sisältää ohjeet sen kierrättämisestä. Ne on hyvä katsoa läpi. Roskien tiskaaminen kannattaa tehdä, mutta senkään ei tarvitse olla liian tarkkaa. Illan aikana katsottiin myös video muovin kierrättämisestä ja sen päätymisestä uusiokäyttöön. 

Aktiivista valistusta
 

Vastaavanlaisia tapahtumia on ollut paljon tänä keväänä, noin yksi viikossa. Yleensä yhteyttä ottavat ne, joilla on jo ennestään tietoa asiasta. Opetuksia järjestetään esimerkiksi kirjastoissa ja seurakunnan tiloissa. Ihmiset ovat lähteneet kiinnostuksella ja innolla mukaan. Laura Sartamo kertoo, että jätelain mukaan kansalaisille kuuluu tarjota neuvontaa kierrätyksestä. Työn tekemisen taustalla on kuitenkin myös hänen jalo ajatuksensa, että jokainen oppisi toimimaan kestävämmin. 

Pulmu Hiltunen

Kuva JK: Kierrätysmateriaaleista tehty koriste, joka kuuluu alhaalta katsottuna lajiteltavaksi pakkausmuoveihin, kartonkeihin, laseihin, keräyspaperiin ja metalleihin. 

Jaa artikkeli: