Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Teiden hoitajat tiekuntien apuna

Yksityistiet ovat teitä, joiden kunnosta vastaavat tiekunnat ja niiden osakkaina olevat kiinteistöjen omistajat.

 Yksityistiellä tarkoitetaan yksityistielaissa ensi­sijaisesti yksityistä lii­kennetarvetta palvelevaa tielii­kenteen väylää, johon rasitteena kohdistuu vähintään yhden kiin­teistön hyväksi tieoikeus.

Tiekunnalla tarkoitetaan yhtä tai useampaa tietä koskevien asioiden hoitamiseksi perustet­tua tieosakkaiden muodostamaa yhteisöä. Tiekunta voi olla yksi tie tai tiekokonaisuus. Sen koko riippuu siitä, kuinka monta kiin­teistöä sen rasitealueella on.

Suomen Tieyhdistys toimii yksityisteiden ja niiden tiekun­tien valtakunnallisena edunval­vojana ja opastajana.

Tieisännöitsijät

Tiekuntien apuna toimivat myös tieisännöitsijät. Vastaavaa TIKO-tieisännöintikoulutusta ei ole missään muussa maassa.

Koulutuksen pääteemoina ovat lainsäädäntö, tiekuntahal­linto, kuntien ja muiden viran­omaisten tehtävät, toimitukset, maaoikeuden toiminta, teiden kunnossapito ja parantaminen.

Koulutus koostuu kolmesta tiiviistä kurssijaksosta sekä nii­tä ennen ja niiden välillä tehtä­vistä välityöistä.

Koulutus päättyy loppukokee­seen. Tällaisen koulutuksen lop­pusuoralla on Valkealassa asuva Jaakko Leppänen.

Ensimmäisen vuoden aikana Leppänen tekee yhteistyötä Esa Vigrenin kanssa. Leppänen jäi palkkatöistä pois reilu vuosi sit­ten ja kouluttautuu parhaillaan Edukon aikuiskoulutuspuolella ensin metsäpalveluyrittäjäksi.

– Kun Esa kuuli, että alan yrittäjäksi, hän kysyi mielen­kiintoani myös tieisännöitsi­jän tehtäviin. Tarkoituksena on tienhoitajan töiden lisäksi tehdä edelleen metsäpalveluyrittäjän tehtäviä. Työt rytmittyvät mu­kavasti vuoden eri aikoihin, ja tukevat siten toisiaan, Leppänen miettii.

Osa tieisännöitsijän töistä on vain hallinnollisia. Joissain ta­pauksissa tienhoitajalle voi kuu­lua myös paikan päällä tehtäviä töitä.

– Tieisännöitsijän tehtä­viin kuuluvat yksiköintilaskel­mat ja niiden ylläpitäminen, sekä hallinnon pyörittäminen eli laskujen lähettäminen, yk­sityistieavustusten hakeminen, mahdollisesti kokousten valmis­telu ja jos näin sovitaan, niin ko­kousten pyörittäminenkin, Lep­pänen kertoo.

Tulevaisuuden haasteet

Tilivalkean Esa Vigren ker­too tulevien tieisännöitsijöiden haasteeksi muodostuvan suu­rempien hallinnollisten yksiköi­den muodostaminen.

Itse tarkoitus ei ole järjestää tieisännöitsijöille töitä, vaan tehdä työstä ammattimaisem­paa. Suuremmat tiekunnat ovat myös urakoitsijoille kiinnosta­vampia kokonaisuuksia.

Suomessa tieisännöinti on ol­lut ammattimaista noin parin­kymmenen vuoden ajan. Tal­kooporukat alkoivat tiekunnissa vähenemään, mutta tienhoidolli­set asiat piti silti saada hoidet­tua.

Tähän avuksi tuli tieisännöit­sijät. Vigren on tehnyt tieisän­nöintiä jo vuosien ajan.

– Kun isännöitsijöitä alettiin kouluttamaan, meitä tekijöitä oli alkuvuosina Kouvolan alu­eella vain kourallinen. Maail­ma muuttuu ja sähköinen asi­ointi tulee entistä tärkeämpään osaan. Nuorten osaajien kautta saadaan uutta osaamista. Siksi on hyvä, että olemme saaneet Jaakon mukaan yrittäjäksi hoi­tamaan tieisännöitsijän tehtäviä, Vigren toteaa.

Keväällä tiekunnilla on ajan­kohtaista avustusten hakeminen. Teiden kunnossapidossa ei ole kyse aivan pienistä summista. Vigren kertoo heilläkin olevan siltahankkeita, joiden kustan­nusarvio on noin 450.000 euroa.

Kaakkois-Suomen yksityis­tiestön siltainfran parantaminen – Kaakon sillat -hankkeen pää­tavoitteena on tuottaa uutta tie­toa yksityisteiden silloista, sekä luoda edellytykset niiden pal­velutason nostamiselle vastaa­maan metsätalouden kuljetusten ja muun maaseudun liikennöin­nin tarpeita Kaakkois-Suomen alueella Kymenlaakson ja Ete­lä-Karjalan maakunnissa.

– Nämä ovat merkittäviä sum­mia, joita valtio avustaa 75 %. Isoja hankkeita, jotka eivät ehkä kuluttajille näy samalla tavalla, kuin vaikka uusien koulujen ra­kentamiset, Vigren toteaa.

Nyt yksityistiekunnilla on otollinen hetki hakea Kaakkois-Suomen ELY-Keskukselta tukea teiden perusparannushankkei­siin, sillä valtion määrärahoja on jaossa aikaisempia vuosia enemmän.

Hyvät yhteistyökumppanit ovat tieisännöitsijöille tärkeitä. On hyvä löytää luotettavat te­kijät ja koota toimiva verkosto. Hyvistä urakoitsijoista kannat­taa pitää huolta.

Ajanhallintaa

Yrittäjyys on tuntunut tähän mennessä tuntunut Leppäsen mielestä hyvältä ratkaisulta. Ai­emmin hän työskenteli teknii­kan ja tietoliikenteen parissa.

– Aiemmassa työssäni en saa­nut olla enää oman aikani herra. Aamulla töihin lähtiessä ei kos­kaan tiennyt mihin aikaan töis­tä pääsee pois. Minulla on pieni poika, niin koen tärkeäksi, että saan viettää aikaa hänen kans­saan, Leppänen toteaa.

Leppänen ei ole koskaan jän­nittänyt uusiin asioihin ryhty­mistä. Silti hänestä on mukavaa aloittaa työt yhdessä Vigrenin kanssa.

– Alussa on tietysti paljon op­pimista ja on hienoa, että tuki on lähellä.

Leppästä tieisännöitsijän työssä kiinnostaa monipuolinen ja vaihteleva työ. Vigren toteaa, että vaatii tietynlaista harrastu­neisuutta, jos lähtee yksityis­ihmisenä hoitamaan tiekuntien asioita.

– Onhan tämä mielenkiitoista, kun saa olla erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä ja skaala on monipuolinen. Lapionvarresta hallinnon pyörittämiseen, Vig­ren sanoo.

  • Laura Parkko
Jaa artikkeli: