Teiden hoitajat tiekuntien apuna

Yksityistiet ovat teitä, joiden kunnosta vastaavat tiekunnat ja niiden osakkaina olevat kiinteistöjen omistajat.

 Yksityistiellä tarkoitetaan yksityistielaissa ensi­sijaisesti yksityistä lii­kennetarvetta palvelevaa tielii­kenteen väylää, johon rasitteena kohdistuu vähintään yhden kiin­teistön hyväksi tieoikeus.

Tiekunnalla tarkoitetaan yhtä tai useampaa tietä koskevien asioiden hoitamiseksi perustet­tua tieosakkaiden muodostamaa yhteisöä. Tiekunta voi olla yksi tie tai tiekokonaisuus. Sen koko riippuu siitä, kuinka monta kiin­teistöä sen rasitealueella on.

Suomen Tieyhdistys toimii yksityisteiden ja niiden tiekun­tien valtakunnallisena edunval­vojana ja opastajana.

Tieisännöitsijät

Tiekuntien apuna toimivat myös tieisännöitsijät. Vastaavaa TIKO-tieisännöintikoulutusta ei ole missään muussa maassa.

Koulutuksen pääteemoina ovat lainsäädäntö, tiekuntahal­linto, kuntien ja muiden viran­omaisten tehtävät, toimitukset, maaoikeuden toiminta, teiden kunnossapito ja parantaminen.

Koulutus koostuu kolmesta tiiviistä kurssijaksosta sekä nii­tä ennen ja niiden välillä tehtä­vistä välityöistä.

Koulutus päättyy loppukokee­seen. Tällaisen koulutuksen lop­pusuoralla on Valkealassa asuva Jaakko Leppänen.

Ensimmäisen vuoden aikana Leppänen tekee yhteistyötä Esa Vigrenin kanssa. Leppänen jäi palkkatöistä pois reilu vuosi sit­ten ja kouluttautuu parhaillaan Edukon aikuiskoulutuspuolella ensin metsäpalveluyrittäjäksi.

– Kun Esa kuuli, että alan yrittäjäksi, hän kysyi mielen­kiintoani myös tieisännöitsi­jän tehtäviin. Tarkoituksena on tienhoitajan töiden lisäksi tehdä edelleen metsäpalveluyrittäjän tehtäviä. Työt rytmittyvät mu­kavasti vuoden eri aikoihin, ja tukevat siten toisiaan, Leppänen miettii.

Osa tieisännöitsijän töistä on vain hallinnollisia. Joissain ta­pauksissa tienhoitajalle voi kuu­lua myös paikan päällä tehtäviä töitä.

– Tieisännöitsijän tehtä­viin kuuluvat yksiköintilaskel­mat ja niiden ylläpitäminen, sekä hallinnon pyörittäminen eli laskujen lähettäminen, yk­sityistieavustusten hakeminen, mahdollisesti kokousten valmis­telu ja jos näin sovitaan, niin ko­kousten pyörittäminenkin, Lep­pänen kertoo.

Tulevaisuuden haasteet

Tilivalkean Esa Vigren ker­too tulevien tieisännöitsijöiden haasteeksi muodostuvan suu­rempien hallinnollisten yksiköi­den muodostaminen.

Itse tarkoitus ei ole järjestää tieisännöitsijöille töitä, vaan tehdä työstä ammattimaisem­paa. Suuremmat tiekunnat ovat myös urakoitsijoille kiinnosta­vampia kokonaisuuksia.

Suomessa tieisännöinti on ol­lut ammattimaista noin parin­kymmenen vuoden ajan. Tal­kooporukat alkoivat tiekunnissa vähenemään, mutta tienhoidolli­set asiat piti silti saada hoidet­tua.

Tähän avuksi tuli tieisännöit­sijät. Vigren on tehnyt tieisän­nöintiä jo vuosien ajan.

– Kun isännöitsijöitä alettiin kouluttamaan, meitä tekijöitä oli alkuvuosina Kouvolan alu­eella vain kourallinen. Maail­ma muuttuu ja sähköinen asi­ointi tulee entistä tärkeämpään osaan. Nuorten osaajien kautta saadaan uutta osaamista. Siksi on hyvä, että olemme saaneet Jaakon mukaan yrittäjäksi hoi­tamaan tieisännöitsijän tehtäviä, Vigren toteaa.

Keväällä tiekunnilla on ajan­kohtaista avustusten hakeminen. Teiden kunnossapidossa ei ole kyse aivan pienistä summista. Vigren kertoo heilläkin olevan siltahankkeita, joiden kustan­nusarvio on noin 450.000 euroa.

Kaakkois-Suomen yksityis­tiestön siltainfran parantaminen – Kaakon sillat -hankkeen pää­tavoitteena on tuottaa uutta tie­toa yksityisteiden silloista, sekä luoda edellytykset niiden pal­velutason nostamiselle vastaa­maan metsätalouden kuljetusten ja muun maaseudun liikennöin­nin tarpeita Kaakkois-Suomen alueella Kymenlaakson ja Ete­lä-Karjalan maakunnissa.

– Nämä ovat merkittäviä sum­mia, joita valtio avustaa 75 %. Isoja hankkeita, jotka eivät ehkä kuluttajille näy samalla tavalla, kuin vaikka uusien koulujen ra­kentamiset, Vigren toteaa.

Nyt yksityistiekunnilla on otollinen hetki hakea Kaakkois-Suomen ELY-Keskukselta tukea teiden perusparannushankkei­siin, sillä valtion määrärahoja on jaossa aikaisempia vuosia enemmän.

Hyvät yhteistyökumppanit ovat tieisännöitsijöille tärkeitä. On hyvä löytää luotettavat te­kijät ja koota toimiva verkosto. Hyvistä urakoitsijoista kannat­taa pitää huolta.

Ajanhallintaa

Yrittäjyys on tuntunut tähän mennessä tuntunut Leppäsen mielestä hyvältä ratkaisulta. Ai­emmin hän työskenteli teknii­kan ja tietoliikenteen parissa.

– Aiemmassa työssäni en saa­nut olla enää oman aikani herra. Aamulla töihin lähtiessä ei kos­kaan tiennyt mihin aikaan töis­tä pääsee pois. Minulla on pieni poika, niin koen tärkeäksi, että saan viettää aikaa hänen kans­saan, Leppänen toteaa.

Leppänen ei ole koskaan jän­nittänyt uusiin asioihin ryhty­mistä. Silti hänestä on mukavaa aloittaa työt yhdessä Vigrenin kanssa.

– Alussa on tietysti paljon op­pimista ja on hienoa, että tuki on lähellä.

Leppästä tieisännöitsijän työssä kiinnostaa monipuolinen ja vaihteleva työ. Vigren toteaa, että vaatii tietynlaista harrastu­neisuutta, jos lähtee yksityis­ihmisenä hoitamaan tiekuntien asioita.

– Onhan tämä mielenkiitoista, kun saa olla erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä ja skaala on monipuolinen. Lapionvarresta hallinnon pyörittämiseen, Vig­ren sanoo.

• Laura Parkko