Yksityistiet ovat teitä, joiden kunnosta vastaavat tiekunnat ja niiden osakkaina olevat kiinteistöjen omistajat.
Yksityistiellä tarkoitetaan yksityistielaissa ensisijaisesti yksityistä liikennetarvetta palvelevaa tieliikenteen väylää, johon rasitteena kohdistuu vähintään yhden kiinteistön hyväksi tieoikeus.
Tiekunnalla tarkoitetaan yhtä tai useampaa tietä koskevien asioiden hoitamiseksi perustettua tieosakkaiden muodostamaa yhteisöä. Tiekunta voi olla yksi tie tai tiekokonaisuus. Sen koko riippuu siitä, kuinka monta kiinteistöä sen rasitealueella on.
Suomen Tieyhdistys toimii yksityisteiden ja niiden tiekuntien valtakunnallisena edunvalvojana ja opastajana.
Tieisännöitsijät
Tiekuntien apuna toimivat myös tieisännöitsijät. Vastaavaa TIKO-tieisännöintikoulutusta ei ole missään muussa maassa.
Koulutuksen pääteemoina ovat lainsäädäntö, tiekuntahallinto, kuntien ja muiden viranomaisten tehtävät, toimitukset, maaoikeuden toiminta, teiden kunnossapito ja parantaminen.
Koulutus koostuu kolmesta tiiviistä kurssijaksosta sekä niitä ennen ja niiden välillä tehtävistä välityöistä.
Koulutus päättyy loppukokeeseen. Tällaisen koulutuksen loppusuoralla on Valkealassa asuva Jaakko Leppänen.
Ensimmäisen vuoden aikana Leppänen tekee yhteistyötä Esa Vigrenin kanssa. Leppänen jäi palkkatöistä pois reilu vuosi sitten ja kouluttautuu parhaillaan Edukon aikuiskoulutuspuolella ensin metsäpalveluyrittäjäksi.
– Kun Esa kuuli, että alan yrittäjäksi, hän kysyi mielenkiintoani myös tieisännöitsijän tehtäviin. Tarkoituksena on tienhoitajan töiden lisäksi tehdä edelleen metsäpalveluyrittäjän tehtäviä. Työt rytmittyvät mukavasti vuoden eri aikoihin, ja tukevat siten toisiaan, Leppänen miettii.
Osa tieisännöitsijän töistä on vain hallinnollisia. Joissain tapauksissa tienhoitajalle voi kuulua myös paikan päällä tehtäviä töitä.
– Tieisännöitsijän tehtäviin kuuluvat yksiköintilaskelmat ja niiden ylläpitäminen, sekä hallinnon pyörittäminen eli laskujen lähettäminen, yksityistieavustusten hakeminen, mahdollisesti kokousten valmistelu ja jos näin sovitaan, niin kokousten pyörittäminenkin, Leppänen kertoo.
Tulevaisuuden haasteet
Tilivalkean Esa Vigren kertoo tulevien tieisännöitsijöiden haasteeksi muodostuvan suurempien hallinnollisten yksiköiden muodostaminen.
Itse tarkoitus ei ole järjestää tieisännöitsijöille töitä, vaan tehdä työstä ammattimaisempaa. Suuremmat tiekunnat ovat myös urakoitsijoille kiinnostavampia kokonaisuuksia.
Suomessa tieisännöinti on ollut ammattimaista noin parinkymmenen vuoden ajan. Talkooporukat alkoivat tiekunnissa vähenemään, mutta tienhoidolliset asiat piti silti saada hoidettua.
Tähän avuksi tuli tieisännöitsijät. Vigren on tehnyt tieisännöintiä jo vuosien ajan.
– Kun isännöitsijöitä alettiin kouluttamaan, meitä tekijöitä oli alkuvuosina Kouvolan alueella vain kourallinen. Maailma muuttuu ja sähköinen asiointi tulee entistä tärkeämpään osaan. Nuorten osaajien kautta saadaan uutta osaamista. Siksi on hyvä, että olemme saaneet Jaakon mukaan yrittäjäksi hoitamaan tieisännöitsijän tehtäviä, Vigren toteaa.
Keväällä tiekunnilla on ajankohtaista avustusten hakeminen. Teiden kunnossapidossa ei ole kyse aivan pienistä summista. Vigren kertoo heilläkin olevan siltahankkeita, joiden kustannusarvio on noin 450.000 euroa.
Kaakkois-Suomen yksityistiestön siltainfran parantaminen – Kaakon sillat -hankkeen päätavoitteena on tuottaa uutta tietoa yksityisteiden silloista, sekä luoda edellytykset niiden palvelutason nostamiselle vastaamaan metsätalouden kuljetusten ja muun maaseudun liikennöinnin tarpeita Kaakkois-Suomen alueella Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa.
– Nämä ovat merkittäviä summia, joita valtio avustaa 75 %. Isoja hankkeita, jotka eivät ehkä kuluttajille näy samalla tavalla, kuin vaikka uusien koulujen rakentamiset, Vigren toteaa.
Nyt yksityistiekunnilla on otollinen hetki hakea Kaakkois-Suomen ELY-Keskukselta tukea teiden perusparannushankkeisiin, sillä valtion määrärahoja on jaossa aikaisempia vuosia enemmän.
Hyvät yhteistyökumppanit ovat tieisännöitsijöille tärkeitä. On hyvä löytää luotettavat tekijät ja koota toimiva verkosto. Hyvistä urakoitsijoista kannattaa pitää huolta.
Ajanhallintaa
Yrittäjyys on tuntunut tähän mennessä tuntunut Leppäsen mielestä hyvältä ratkaisulta. Aiemmin hän työskenteli tekniikan ja tietoliikenteen parissa.
– Aiemmassa työssäni en saanut olla enää oman aikani herra. Aamulla töihin lähtiessä ei koskaan tiennyt mihin aikaan töistä pääsee pois. Minulla on pieni poika, niin koen tärkeäksi, että saan viettää aikaa hänen kanssaan, Leppänen toteaa.
Leppänen ei ole koskaan jännittänyt uusiin asioihin ryhtymistä. Silti hänestä on mukavaa aloittaa työt yhdessä Vigrenin kanssa.
– Alussa on tietysti paljon oppimista ja on hienoa, että tuki on lähellä.
Leppästä tieisännöitsijän työssä kiinnostaa monipuolinen ja vaihteleva työ. Vigren toteaa, että vaatii tietynlaista harrastuneisuutta, jos lähtee yksityisihmisenä hoitamaan tiekuntien asioita.
– Onhan tämä mielenkiitoista, kun saa olla erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä ja skaala on monipuolinen. Lapionvarresta hallinnon pyörittämiseen, Vigren sanoo.
- Laura Parkko