fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Teknologialla musiikin pariin

Viime lokakuussa Helsingin Pasilan Triplassa avasi Musiikkimuseo Fame. Maaliskuussa tutustuin museoon. Käyntiin kannattaa varata aikaa. Pääsymaksu on korkea. Erityisesti aikuisen kannattaakin miettiä Museokortin ostamista. Fame sulki ovensa väliaikaisesti 18. maaliskuuta alkaen.
Matkalaukut, reput ja muut suosittelen jättämään lukittuun autoon tai muuhun turvalliseen paikkaan. Lukollisten kaappien puute on huomattava ongelma ja kuulinkin kielteistä palautetta järjestelystä. Pieni riski varkauteen on olemassa, kun kävijä voi käyttää vain naulakkoa ja melko vähäistä lattiatilaa. Naulakko on ravintolan ja museon kassan välimaastossa, joten sijainti on harkittu. Avaimet, kännykkä, lompakko, kamera ja muu arvotavara kannattaa vähintäänkin pitää mukanaan.
Musiikkimuseon esikuviin lukeutuu Tukholman Abba-museo. Hankkeen ideasta ja toteutuksesta vastaa Finnish Music Hall of Fame Oy. Kävijöitä odotetaan vuosittain 100 000. Lokakuun jälkipuoliskolla avattu museo saavutti 20 000 kävijän rajapyykin uudenvuoden aattona. Projektin suunnittelu- ja rakennusbudjetti oli 4,3 miljoonaa euroa. Valtio myönsi Musiikkimuseolle 750.000 euron investointiavustuksen. Helsingin kaupunki tuki museohanketta 210.000 euron kehitysavustuksella. Siitä kolmannes kohdentui rakentamisvaiheeseen.
Budjetista 47 prosenttia toteutettiin Nordean ja LähiTapiolan rahoituksilla, joilla on takaajat. Loput 35 % hankkeen budjetista koostui yhteistyökumppaneiden ja osakkaiden panostuksista.
Pasilan asemalle pääsee junalla lentokentältä runsaassa 20 minuutissa, joten museo on kansainvälisestikin hyvin saavutettavissa.

Aino Ackté oli suomalaisen oopperan uranuurtaja.

Elämyksellinen

Musiikkimuseo Famessa pääsee laulamaan karaokea. Puitteet ovat kuitenkin suuret. Hartwall Arenalla tuli heitettyä yhden kappaleen keikka. Eikä kukaan buuannut ulos elvistellessäni.
Kertyi ulkoiluakin. Pääsinhän sentään Kolin kansallispuistoon laulamaan. Siinä tapauksessa olin ihan pihalla.
Kappalevaihtoehtoja karaokessa on ties minkä verran. Enkä siinä esiintyessä näyttänyt yhtään omalta itseltäni. Sentään pääsin valitsemaan ulkomuotoni. Valitsin ensin Michael Jacksonin Badin ja päästin sisäisen ilkikurisuuteni valloilleen. Kun ei kukaan ollut ulkopuolella jonottamassa vuoroaan, kokeilin toisenkin kerran. Elvis Presley ja Can’t Help Falling in Love. Ilmeisesti huoneessa on hyvä äänieristys, kun ei kukaan suonut palautetta.
Tanssistudiossa ulkopuolisten huomio on varmempaa. Tosin tyylipisteitä ei siinäkään saanut. Tärkeintä onkin liikkumisen ilo. Ensin valitaan opettaja ja laji eli Ilmakitara, hip hop, baletti, tango, disko tai moshaus.
Jälkiviisaana katsoin kuvasta, että olisi pitänyt katsoa, miten vaarinkaima olisi opettanut ilmakitaran soittoa. Eero Ojala on näyttelijä ja ilmakitaran Suomen mestari 2010 ja ”Oulun oma poika”. Verstaalla hän ei ilmeisesti taituroi kuten täyskaimansa.
Valitsin Josefiina Kotajärven opettaman hip hopin. Taustalla soi Herrasmiesliigan 112. Hauska yhteys syntyy siitä, että laulussa mainitaan: ”Pysyn ikinuoren niinku Aira Samulin.” Aira Samulin oli disko -vaihtoehdossa opettajana.
Yläeteisessä on komean kokoinen valkokangas, jolta näkyy Suomen soiva tarina. Laulut ja video yhdistyvät, vieden kävijän aikamatkalle Suomen historiaan. Lyhytelokuvassa tapahtuu paljon, joten sitä katsoo helposti uudestaankin.
Museon kokemuksista tämä jäi hienoimpana mieleen. Ihan tuntui siltä kuin itsenäisyyspäivä olisi tullut keskelle kevättä. Kansainvälistymisestä huolimatta oman kielen käytöllä on edelleen vahva sija musiikissa.
Keskellä valtaa alaa Suomen musiikin kunniagalleria. Musiikinlajit ovat monipuolisesti edustettuina. Esillä on esineistöä ja kuvia. Laitteiden kautta pääsee kuulemaan ja näkemään näytteitä artistien uralta.
Muusta tarjonnasta mainittakoon sävelkylpy. Nykyaikaisen ääniteknologian avulla voi tutkia eri soitinten ja äänien roolia. Klassisen musiikin ystävälle sävelkylpy on elämys.
JK

Ennen vanhaan on tuolien tekoon käytetty runsaasti aikaa.
Rovaniemen markkinoilla nostatti rillumarei-ilmiötä. Kuvassa osa sen julisteesta.

Artikkelikuva: Suomalaista musiikkia siivittivät arkistofilmien pätkät eri vuosikymmeniltä. Tunnelma vaihteli sotaan ja jälleen rauhaan, luonnosta ihmisvilinään.

Jaa artikkeli: