fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Tennistä Vuohijärvellä

Kalson tehdas kukoisti ja hiipui. Monta kertaa vaihtuivat puunlehtien värisävyt, kunnes toiminta uhkasi lakata. Viimeistä höyläystä ei kuitenkaan vielä tehty.

Vaneri- ja kalustetehdas toimivat limittäin. Vanhempien työskentely Kalson tehtaalla takasi nuorelle kesätyöpaikan. Vanerien vavahtelu ja huonekalujen muotoilu jäi historiaan. UPM Plywood Kalson viilutehdas tuottaa tehokkaasti suuret määrät viilua.

Vaan sitäpä ei moni taidakaan tietää, että tehtaan parkkipaikan vierellä on tenniskenttä. Tai tarkemmin ottaen kaksi vierekkäistä. Toinen hautautui ajan myötä sammaleeseen ja neulasiin. Verkkokin katosi. Kiitos talkoolaisten, toinen kenttä virkosi uudelle kukoistuskaudelle.

Tennis levisi nykyisessä muodossaan Englannista 1800-luvulla. Pelin edeltäjä on jeu de paume. Pelivälineisiin satsaamalla pääsee jo pitkälle. Sen jälkeen voi kukkaron sulkea. Kalson tenniskenttien käytöstä ei nimittäin peritä vuokraa.
Ainakin mökkiläisiä käy harvakseltaan. Kylällä on jo pitkään hyödynnetty ykköskenttää. Sen verran suosiota kentällä on, että vuoroaan joutuu välillä odottamaan. Toisen kentän myötä tilanne helpottunee. Voi toki olla, että pelipaikalle löytää yhä useampi. Edelleenkään kentille ei voi varata pelivuoroa. Saapuessaan sitten näkee, antautuuko mahdollisuus mailailuun samantien.

Kukkolan perheen kesäperinteisiin kuuluvat tennisturnaukset. Sunnuntaina, kesäkuun seitsemäntenä, sää suosi. Paria viikkoa aiemmin putsattiin toista kenttää talkoilla.

Venla Kukkola oli pisteenlaskijan paikalla.

Herroilta kylälle

Rainer Kukkola kertoi katsoneensa pienenä poikana herrojen pelaamista. Ensimmäinen kenttä vaati avaimen. Ajatusta on ollut, että toiselle kentälle ostettaisiin verkko. Lasten kasvettua ei yksi kunnon pelikenttä isolle porukalle riitä.
1957 syntynyt Rainer muistaa kenttää käytetyn 1960-luvulla. Hän arvioi sen olevan edelliseltä vuosikymmeneltä. Teollisuuskylänä Vuohijärvellä oli päällystöjen taloja. Herrojen tenniskentälle pääsi pelaamaan, jos oli suhteita heidän lapsiinsa. Kentällä sitten pälyiltiin tuleeko joku jahtaamaan pois.

1970-luvulla kentät unohtuivat auki. 1980-luvulla kenttä avautui yleiseksi koko kylän kentäksi. Toisen kentän reunustalla oli harjoitteluseinä, johon saattoi lyödä palloja.

-Kylälle on muuttanut uusia mökkiläisiä, jotka toivottavasti löytävät kaikki liikuntapaikat, joita kylällä on tarjolla, toivoo Eeva Kukkola. Paikan hän mainitsi ihanaksi. Häiriöitä ei ole paljoa.

Rainer Kukkola ja Janne Jaakkola pelasivat Joonas ja Lauri Kukkolaa vastaan. Venla Kukkola kävi pisteenlaskijan paikalle pelivuoroa odotellessaan. Venlan ja Laurin äiti Eveliina Väätäinen, Reeta Kukkola, sekä Eeva ja Venla siistivät toisen kentän ulkopuolelta lisää sammalta pois.

JK

Eeva Kukkola, Venla Kukkola, Reeta Kukkola ja Eveliina Väätäinen siivosivat kentän laitamia pelivuoroa odotellessaan.
Lauri ja Joonas


Artikkelikuvassa Rainer Kukkola (lyömässä) ja Janne Jaakkola, jotka pelasivat vauhdikkaasti Joonas ja Lauri Kukkolaa vastaan.

Jaa artikkeli: