fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Tiedotteita

Lähikoulujen määräytyminen on jatkossa entistä joustavampaa
Lähikoulujen määräytymisperiaatteet muuttuvat. Valtaosalle oppilaista koulu määräytyy samalla tavalla kuin aiemminkin. Erityisesti haja-asutusalueilla voidaan kuitenkin jatkossa joustaa aiempaa helpommin.
Lähikoulujen määräytymisperiaatteet muuttuvat ensi syksystä alkaen. Muutoksesta päätti kasvatus- ja opetuslautakunta syyskuun kokouksessaan.
Määräytymisperiaatteiden muutos astuu voimaan 1.8.2021 ja koskee sekä ala- että yläkouluja. Ensimmäiseksi se näkyy ensi syksyn koulutulokkailla ja seitsemännelle luokalle menevillä oppilailla. Koulutulokkaat saavat lähikoulukirjeen tammikuun alussa, seitsemännelle siirtyvät helmikuussa. Nyt koulussa olevien oppilaiden lähikoulupäätökset säilyvät ennallaan.
– Jatkossa koko Kouvola on yhtä lähikoulualuetta. Aiemmin alueita on ollut useita, eikä oppilaan lähikoulua ei ole voitu määritellä oppilaan osoitteen mukaisen lähikoulualueen yli toiselta lähikoulualueelta. Nyt kaupungin sisäiset rajat poistuvat ja saamme enemmän joustoa oppilaan lähikouluun ohjaukseen, kasvun tuen asiakasvastaava Piia Kesonen kertoo.
Valtaosalle oppilaista lähikoulu määräytyy samalla tavalla kuin aiemminkin. Merkitystä muutoksella on esimerkiksi tilanteissa, joissa oppilas asuu kahden entisen lähikoulualueen rajalla. Jatkossa hänet voidaan sujuvammin ohjata siihen kouluun, johon kotoa on luonteva kulkusuunta ja johon koulukuljetuksen järjestäminen onnistuu tarkoituksenmukaisemmin.
Kouvolassa toteutetaan joustavaa esi- ja alkuopetusta, jossa eskarit, ykkös- ja kakkosluokkalaiset toimivat yhdessä. Muutos mahdollistaa myös sen, että eskarista kouluun siirtyessään oppilas voi jatkaa samassa ryhmässä.
Hahmottamisen helpottamiseksi on hyvä tuntea alan termit:

Lähikoulualue
Alue, jolta oppilaita voidaan ohjata tiettyyn kouluun. Jatkossa koko Kouvolan kaupunki muodostaa yhden lähikoulualueen.

Lähikoulu
Oppilaan lähikoulualueella sijaitseva koulu, josta oppilaalle osoitetaan koulupaikka. Lähikoulu määräytyy yleensä oppilaan vakituisen osoitteen perusteella.
Lähikoulu ei kuitenkaan aina ole maantieteellisesti kaikkein lähin, eli lähikoulu ja lähin koulu voivat olla kaksi eri asiaa.
Lähikouluksi voidaan määritellä myös kauempana oleva koulu, jossa oppilaan tuen tarpeet pystytään huomioimaan parhaiten. Näin voidaan tehdä esim. erityisen tuen päätöksen yhteydessä tai vaikka tilanteessa, jossa tarvitaan esteetön ympäristö.

Oppilaaksiottoalue
Jokaisella koululla on oma oppilasalueensa lähikoulualueen sisällä. Alueen rajat määrittelee asiakasvastaava vuosittain.
Rajat määräytyvät sen mukaan, millainen koulutulokkaiden tai tulevien seitsemäsluokkalaisten määrä kullakin alueella on.
Haja-asutusalueella lähikoulujen määräytymisessä korostuvat oppilaan kodin ja koulun välinen etäisyys sekä liikenneyhteydet kouluihin. Oppilaiden ohjaamisessa huomioidaan myös muodostuvien opetusryhmien koot.

Toissijainen koulupaikka
Koulu, joka on muu kuin kunnan oppilaalle osoittama lähikoulu. Huoltaja voi hakea oppilaalle toissijaista koulupaikkaa. Päätöksen toissijaisesta koulupaikasta tekee kyseisen koulun rehtori. Oppilaan kuljettamisesta toissijaiseen kouluun vastaa huoltaja.

Erityislapset saavat kokoontua
Erityislasten ja -nuorten kulttuurikerhot jatkavat. Nyt mennään pienillä ryhmillä ja uutta soveltaen.
Musiikkia pääsee harrastamaan pienten lasten muskarissa ja nuorten bändikerhossa. Kummassakin soitetaan kuvionuottien avulla. Muskarissa myös leikitään, kuunnellaan klassista ja harjoitellaan esiintymistä. Kaikkiaan musiikkikerhot tavoittavat 10-15 lasta ja nuorta.
– Musiikki on väline kohtaamiselle ja kommunikoimiselle, sen kuuntelu avaa uudenlaisia maailmoja ja on oiva apu myös tunteiden purkamiseen. Lapset saavat merkitystä ja iloa elämään, Sari Saarinen kertoo.
Erityislasten ja -nuorten teatterikerho on jaettu kolmeen pieneen ryhmään, ja tekeillä on Pekka Töpöhäntä -video. Syksyn aikana kerholla käynnistyy myös kaksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun aikuisopiskelijan opinnäytetyötä. Kerhoa ohjaa Miia Jyräs.
Kerhot saavat kaupungin lisäksi tukea Opetus- ja kulttuuriministeriön lastenkulttuurin yleisavustuksesta. Teatterikerhotoiminnassa mukana on ollut myös Kouvolan Vammaisjärjestöjen Yhdistys ry.

Lisää osallisuutta
Avoin varhaiskasvatus toteutti asiakaskyselyn syyskuussa 2020. Asiakkaat arvostavat sosiaalista vertaistukea lapsille ja aikuisille, ulko- ja sisätilojen käyttömahdollisuutta, varhaiskasvatuksen henkilöstön läsnäoloa sekä sitä, että saavat vaihtelua päiviinsä.
Kouvolan avoin varhaiskasvatus haluaa lisätä mahdollisimman paljon asiakkaiden osallisuutta palvelun järjestämisessä. Erityisesti alueellista tasavertaisuutta on haluttu kehittää ja lisätä ulkotoimintaa.
Vastaajat toivoivat ulos mm. temppu- ja tehtäväratoja, erilaisia retkiä ja pihaleikkejä. Erilaisten välineiden käyttömahdollisuutta arvostettiin myös paljon ja jo olemassa oleva toiminta sai kiitosta.
Palveluja toivottiin monipuolisesti kaupunkialueen ulkopuolelle.
– Kyselyn vastauksien perusteella on jo toteutettu mm. Puolakan talomuseo-retki sekä temppu- ja tehtäväratoja, eli todella nopeasti olemme pystyneet näihin tarttumaan, kertoo varhaiskasvatusyksikön johtaja Jaana Sihvola.

Matkailuun elvytystä
Kouvola Innovation Oy ja Cursor Oy ovat saaneet työ- ja elinkeino­ministeriöltä rahoitusta maakunnan matkailuelinkeinon elvyttämiseen.
Marraskuussa käynnistyvässä, vuoden mittaisessa Kymenlaakso – luonnollisesti lähellä -hankkeessa lisätään Kymenlaakson matkakohteiden tunnettuutta uudenlaisilla viestinnän sisällöillä ja pitkäjänteisellä vaikuttajayhteistyöllä.
Pyritään asiakasymmärryksen ja Kymenlaakson matkailun alueorganisaation osaamisen kasvattamiseen.
Samalla tehdään pitkäjänteistä vaikuttaja- ja yritysyhteistyötä sekä kehitetään vastuullisuus- ja turvallisuusviestintää.

Jaa artikkeli: