fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Tilinpäätös ja tuleva talous

Velka kasvoi yli valtakunnan keskiarvon, väki väheni ja vanheni, tilinpäätös näyttää liki 28 miljoonaa miinusta ja kertynyttä alijäämää on melkein 14 miljoonaa. Kriisikunta-kriteerejä löysätään, mutta silti Kouvola täyttää monelta osin sen määritteet.

Kuntaliitoskonsultin ylistämän suuren pyramidin perusta on hatara ja kapea. Yläpuolisia rakenteita puretaan joka vuosi. Palvelupaikkoja ja palveluja karsitaan, itsepalvelua lisätään ja palkattua väkeä vähennetään. Lähinnä kertaluonteisilla kaupoilla tai viivästyneillä tuloutuksilla on joitakin vuosia saatu plussalle. Karsinta jatkuu. Siltä osin se onkin luonnollista, miten väki vähenee.
Kuntalaiva pysyy pinnalla vain yhtiöidensä keräämiä maksuja korottamalla. Konsernitilinpäätös on plussalla, vaikka kaupungin omistamilla yhtiöillä on toisaalta lainaa yli kriisirajan.

Paljon yli varojen

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Harri Helminen avaa sähköiseksi siirretyn tiedotustilaisuuden latelemalla oleellisimmat madonluvut. Tuloksen alijäämä on 27,7 M€. Vuosikatteen miinus on 5,2 M€. Vuoden 2018 jälkeen oli kertynyttä ylijäämää, joten katettavaa alijäämää jäi tuloksen jälkeen 13,7 M€. Neljä vuotta on nykyisin aikaa saada se katettua.
Harri Helminen toteaa erityisen ikäväksi sen, että on jouduttu ottamaan syömävelkaa. Lainakanta kasvoi 80 M€, josta vain noin puolet eli 41,1 M€ oli nettona investointeja. Vuodenvaihteessa suoraa kunnan velkaa oli jo 3 806 € asukasta kohden. Kuntien keskiarvo on ennakkotiedon mukaan 3 360 €. Vuotta aiemmin velkataso oli asukasta kohden 2 796 €. Velkamäärä oli kokonaisuutena 233 M€. Vuoden aikana se siis kasvoi 313 miljoonaan. Yhtä suurta kasvua ei ennakoida ensi vuodelle, mutta vuoteen 2022 mennessä lainan asukasta kohden arvioidaan olevan yli 4 200 €.
Jos vähentää investoinnit (41,4) velan kasvusta (80) ja huomioi mukaan miinusmerkkisen tuloksen (27,7), Kouvola eli viime vuonna 66,6 me yli varojen. Siihen nähden sopeutukset ovat riittämättömiä.

Väki vähenee

Pieni osa velkaosuuden kasvusta johtuu siitä, että väkeä velkaa jakamassa on vähemmän. Vuoden 2018 lopussa kouvolalaisia oli 83 231. Vuoden aikana väkimäärä väheni 1054 henkilöllä. Lähtötaso vuonna 2010 oli 88 072 henkeä. Alun hitaan pudotuksen jälkeen vauhti kiihtyi. Suurin tähän asti se on ollut 1110 vuosien 2016 ja 2017 välillä.
Katkaistujen pylväiden kuvaama ennuste näyttää todellisuutta pahemmalta. Merkittävä pudotus on kuitenkin historiaan nojaten odotettavissa. Vuonna 2030 arvioidaan Kouvolassa asuvan 74 327 henkeä ja vuonna 2040 enää 68 113 henkeä.
Kouvolassa myönnettiin viime vuonna lupia vain 40 asunnon rakentamiseen. Asuntomessut näkyvät pääosin edellisessä vuodessa, jolloin lupia myönnettiin 103. Uusien alueiden rakentaminen myyntikuntoon saattaa hieman nostaa lupien määrää. Tilastoissa se ei näy, mutta aiemmin rakennettuja asuntoja jäi väkimäärän vähenemisen perusteella tyhjiksi selvästi enemmän kuin uusia rakennettiin.

Ilman säästöjä

Kaupunginjohtaja Marita Toikka toteaa, että negatiivisen talouden kuntia on jo 56. Sen ei tosin pitäisi yhtään lohduttaa, jos muillakin menee huonosti. Eikä se kaupunginjohtajaa lohdutakaan. Hän toteaa, että Kouvola ei ole kerryttänyt ylijäämää hyvinäkään vuosina.
Tämän vuoden sopeuttamispaketti on 21,8 M€. Siitä noin puolet on laskettu saatavan henkilöstön kautta. Olennaisin kertymä tulee lomautuksista.
Koronan nostattamat poikkeusolot tekevät mahdottomaksi arvioida, kuinka pitkälle se riittää. Sen verran kaupunginjohtaja pystyy nyt sanomaan, että sopeutustarve tulee kasvamaan. Kouvola on jo tukenut omia yrittäjiä vapauttamalla tilavuokrien maksusta ne yrittäjät, jotka eivät pysty koronan takia kaupungin vuokratiloissa toimimaan. Tästä tulee hyvin pieni osa koronan ja siitä johtuvien säännöksien aiheuttamista kuluista.

Kymsoteen eniten

Suurin osa kuluista, myös koronan lisäämistä, tulee kuntayhtymän kautta. Kouvolan kaupungin tilinpäätöksen loppusumma on 523,6 M€. Siitä Kymsoten osuus on kaupungin oman kirjanpidon mukaan 322,1 M€. 61,5 prosenttia kaupungin menoista menee siis suoraan maakuntaan, jossa Kouvolalla on vähemmistöosuus.
Kymsoten jo valmiiksi korkea budjetti ylittyi 11,2 M€. Perusterveydenhoito ja sosiaalipalvelut pysyivät Kouvolan osalta täsmälleen budjetissa, joka oli 183,2 M€. Laitoskuntoutuksessa kaupunki säästi noin 0,4 M€. Pohjois-Kymen sairaalan kulut olivat puoli miljoonaa talousarviota korkeammat. Carean aiemmin hoitamat sosiaalipalvelut ylitti lähes saman verran, suhteessa jopa enemmän. Suurin määrällinen ylitys tuli erikoissairaanhoidossa, yli 10 M€. Suhteellisesti eniten budjettinsa ylitti ensihoito ja erityisvelvoitteet, jossa toteutumisprosentti oli 113,7. Määrällisesti ylitys oli 0,5 M€.
Kukaan ei pysty kertomaan, miten erityisesti erikoissairaanhoidon kuluja pystyttäisiin pitämään kurissa edes normaalitilanteessa. Korona on vakavaksi muuttuessaan myös kallis hoitaa. Lähelle oikeaa osuvia arvioita niin suorista lääkinnällisistä lisäkuluista kuin muista kuluista tai tulonmenetyksistä joudutaan odottamaan ainakin siihen, että pandemia on Suomen osalta laantunut.

Investointeja

Kouvolan kaupunki investoi viime vuonna kaikkiaan 47 miljoonalla. Rahoitusosuuksia investointeihin kertyi 4,8 M€ ja myyntituloja 1,1 M€.
Yksittäisistä investoinneista suurin on rautatieterminaali, jonka kokonaiskustannus on 27 M€. Siitä viime vuonna kului 6,5 M€. Loput on varattu tälle ja kahdelle seuraavalle vuodelle likimain samoin summin. Muita yhdyskuntatekniikan investointeja olivat: Kimolan kanava, 3,3 M€; Kasarminmäen-Suursuon alueen liikennejärjestelyt 2,2 M€, Voikkaan ristikkosilta, 1,8 M€, asuntomessualue 1,3 M€ ja aseman seutu 0,8 M€.
Rakennusinvestoinneista kokonaisuutena suurin on pääpelastusasema, jonka toteutuma oli kuitenkin vain 0,1 M€. Ksaon kiinteistö osoitteessa Utinkatu 44.48 nieli viime vuonna 2,4 M€, Patria-hallin laajennus 1,3 M€ ja Kouvola-talo tasan miljoonan. Nuorisokeskus Anjala nieli 1,8 M€. Siihen saadaan 70% rahoitusta. Kaupungin osuus kokonaisuudessaan on 2,24 M€.
Lähivuosina merkittävimmät kaupungin investoinnit kohdistuvat kouluihin. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on varattu koulukiinteistöihin 1,4 M€ vuonna 2020, 4 M€ vuonna 2021 ja 5 M€ vuonna 2022. Uudet koulut on suunniteltu rakennettavaksi Sarkolaan, Inkeroisiin, keskustaan, Kuusankoskelle, Pohjois-Valkealaan ja Valkealaan. Valkealan monitoimikeskus ainakin rakennetaan elinkaarimallilla. Se tarkoittaa, että kaupunki maksaa koulusta alkuun vuokraa, kunnes ostaa sen sovitulla hinnalla. Näin kulut menevät toimintabudjettiin, mutta näkyvät vuokravastuina myös velkasarakkeessa.
Valkealan vetovoimasta riippuu jatkossa, tarvitaanko monitoimikeskuksen lisäksi sekä Niinistön että Jokelan koulu. Ainakin hallinnollisesti ne tullaan yhdistämään.

Ostoa ja omia

Tuloista verojen osuus oli 338,1 M€. Siinä oli kasvua 2,1%. Valtionosuuksia Kouvola sai 172,3 M€ eli 1,4% enemmän kuin vuonna 2018.
Palvelujen ostot olivat kaikkineen 382,7 M€. Henkilöstökulut olivat 150,7 M€ eli 26% toimintakuluista.
– Sote-toiminnan siirtyminen vuoden alussa Kymsotelle kasvatti palvelujen ostojen osuutta toimintakuluista ja muutti samalla merkittävästi kaupungin henkilöstörakennetta. Tästä johtuen kaupungin oman toiminnan vaikutusmahdollisuudet menokehitykseen heikkenivät, toteaa talousjohtaja Hellevi Kunnas. 
– Kaupungin henkilöstömäärä on lisäksi vähentynyt viime vuoden aikana käydyistä yhteistoimintamenettelyistä sekä erittäin tiukasta henkilöstösuunnittelusta johtuen. Kaupungin palveluksessa oli vuodenvaihteessa henkilöstöä yhteensä lähes 3160, joista vakinaisia oli noin 2600.

Vertailu: Vertailutaulukko paljastaa kaupunkikonsernin kokonaistilanteen. Esimerkiksi kertyneen ylijäämän kohdalla tilanne on selvästi lohdullisempi kokonaisuutena kuin pelkästään kaupungilla. Yhtiöiden aiempien vuosien voittoihin rinnastettuna kaupungin kertynyt alijäämä 13,7 miljoonaa on pieni summa. Toisaalta taas yhtiöt ovat suhteessa velkaantuneempia kuin kaupunki. Todellinen lainamäärä asukasta kohden löytyy konsernin kohtalta, lainat ja vuokravastuut: 6080 euroa. Henkilöstömäärässä konserni on paremmin vertailukelpoinen.
Alijäämä: Kertyneet alijäämät on pystyttävä kattamaan neljässä vuodessa. Tämä vuosi ei ainakaan tule helpottamaan tavoitteeseen pääsyä.
Väki: Kun pylväät katkaistaan, jotta ero hahmottuisi, syntyy samalla valheellinen taulukko. Aivan näin hurjalta ei väestön väheneminen todellisuudessa näytä.
Laina: Kouvolan lainakanta kasvoi viime vuonna huomattavasti enemmän kuin investoitiin. Noin 60 prosenttia kaupungin menoista kertyy ostoista Kymsotelta. Se ylitti Kouvolan osalta budjetin vielä noin 10 miljoonalla. Sekään ei selitä 80 miljoonan lainakannan kasvua samalla kun budjettikin oli miinusmerkkinen.

Kuntatalous hallinnonaloittain

Kaupunginhallitus

Tilinpäätöksen erittelyjä oli tehty kunkin lautakunnan vastuualueen mukaan. Konsernipalveluista vastaa kaupunginhallitus. Sen toimintatulot olivat 58,8 M€ eli 0,1 M€ vähemmän kuin muutetussa talousarviossa. Toimintamenot olivat 59,5 M€, mikä oli 0,8 M€ vähemmän kuin arvioitiin. Näin kate oli miinuksella vain 0,4 M€. Suurin kulu- ja tuloerä konsernipalveluilla tulee tilapalveluista.
Budjettina kaupunginhallituksen osuus on pieni. Sen vastuualueella tapahtui kuitenkin paljon. Kymsoten käynnistyminen edellytti vastuiden määrittelyä. Sähköistä asianhallintaa ja muuta digitalisaatiota edistettiin. Talouden tasapainottamiseksi käytiin YT-neuvotteluja ja peruttiin jo suunniteltuja hankkeita kuten teatteri ja monitoimihalli. Todettiin, että sisäilmaongelmien lisääntyminen luo investointipainetta. Turvallisuutta pohdittiin monelta kantilta. Asuntomessut työllisti erityisesti viestintäyksikköä.

Kasvatus- ja opetus

Kokonaisuutena suurin sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamisen jälkeen on Kasvatus- ja opetuslautakunnan alainen toiminta. Toimintatulot ovat vähäiset, 10,9 M€. Ne kasvoivat miljoonalla budjetista. Menot olivat 159,3 M€. Se oli 0,6 M€ enemmän kuin muutetussa talousarviossa. Ylitys johtui eniten ICT-palveluista, jotka sinänsä ylittivät arvion 1,6 miljoonalla. Perusopetukseen meni 64,7 M€, varhaiskasvatukseen 43,8 M€, toisen asteen koulutukseen 32,3 M€ ja kasvun tukeen 17,6 M€. Lautakunnan ja hallinnon kulut olivat 0,9 M€.

Liikunta ja kulttuuri

Liikunta- ja kulttuurilautakunnan talousarvio tarjosi käytettäväksi 30,1 M€ sillä oletuksella, että siitä saadaan tuloina takaisin 3,5 M€. Kulut alenivat 0,4 M€ ja tulot kasvoivat 0,2 M€. Lautakunta käytti 0,5 M€, liikuntapalvelut 13,4 M€, kulttuuripalvelut 12,3 M€ ja yhteisöpalvelut 3,4 M€.
Kouvola pääsi Liikkuvin kunta -finaaliin. Toiminta-avustusten kriteerejä muutettiin. Liikuntaverkon ylläpidosta haetaan säästöjä. Kulttuuritaloja suunnitellaan yhtiöitettäviksi. Pääkirjasto pitäisi rakentaa uudelleen. Kuntalaisilta on kysytty, millainen halutaan.

Tekninen puoli

Teknisen lautakunnan tulot olivat 40,9 M€ eli hitusen alle tavoitteen. Menot olivat 54,3 M€. Yhteenlasku ei taulukossa mennyt ihan Ojalan laskuopin mukaan. Siitäkin on vaikea saada vähempiä tuloja, kun logistiikassa ja kiinteistöpalveluissa saatiin tuloja 0,7 M€ ennakoitua enemmän ja maa-alueiden luovutuksista 0,6 M€ vähemmän. Erot summissa johtuvat siitä, että mukaan ei ole merkitty valmistusta omaan käyttöön.Kiinteistöpalvelut käytti 29,3 M€ ja yhdyskuntatekniikka 18,7 M€. Kiinteistöpalveluihin kului syksyllä niin vähän, että menot alitettiin, vaikka kevätpuoli oli ollut luminen.
Rakennus- ja ympäristölautakunnan tilinpäätös osoittaa rakennusvalvonnan käyttäneen 1,1 M€ ja ympäristöpalveluiden 2,1 M€. Tuloja kertyi yhteensä noin 1,6 M€ eli vetotuloilla katettavaa jäi alle 2 M€. Ohjelman mukaan 1,9 M€, mutta laskemalla 1,6 M€. Erotus johtuu tässäkin valmistuksesta omaan käyttöön.
Maaseutulautakunta ohjasi maaseudun kehittämiseen 1,1 Me, viljelijöiden tukemiseen 0,4 Me ja lomituspalveluihin 4,6 Me. Toimintatulot alenivat peräti miljoonan, kun lomituspalveluihin saatiin vähemmän korvausta ja aiempaakin jouduttiin palauttamaan. Menot alittuivat, mutta eivät aivan yhtä paljon.

Jaa artikkeli: