fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Torjuntavoitto maaseudulle

Maa- ja metsätalousministeri kävi tentattavana MTK-Valkealan kevätkokouksessa.

Vuohijärven rantamille, Jukolan majan pihapiiriin kertyi autoja Juhannus Niemen bussia myöten illalla 29.7. Vähän aikaa odoteltiin. Melkein ilmoittamassaan aikataulussa paikalle saapui ministeri Jari Leppä. Pirteään tyyliinsä hän teki koronatervehdykset kyynärpäillä ja aloitti puhua jo kahvikupposen lomassa.

Puheenjohtaja Esa Seppälä ja sihteeri Matti Kousa huolehtivat väen pääosin sisätiloihin kuuntelemaan. Esa patisti myös kysymään, ja niitä kysymyksiä tulikin sovittu aika ja vähän ylikin. Kaikki kysymykset olivat aiheeseen liittyviä ja hyviä.

Asioita pohdittiin ulkosalla ministeriä odotellessa.

Historiahetki

Hetken Esa Seppälä antoi ministerin nauttia tarjoilusta. Hän kertoi, että Anttilan kylän rantamaja on tehty vuosina 1972 ja -73. Tontti vuokrattiin UPM:ltä 30 vuodeksi. Sopimuksen loputtua se saatiin ostettua. Esa totesi, että Valkealassa on rantaviivaa enemmän kuin Suomi päästä päähän. Anttilan kylälle sitä ei kuitenkaan yhtään ole osunut. Tähän Jari Leppä totesi, että tuhat vuotta sitten oli vettä vielä Anttilassakin. Jarin oma kotikylä Mäntyharjulla oli vielä 600 vuotta sitten osa Saimaata tai sen rantamia. Veden virtaussuuntakin on kääntynyt lännestä itään.

Korona-aikaa

Jari Leppä aloitti koronasta. Olen tähän lähinnä tiivistänyt, mitä hän sanoi.

– Vuosi sitten ei aavisteltukaan, että odottaa muuntuva viheliäinen virus. Näkymätön vihollinen on haastanut ihan uudella tavalla. Oikeita ratkaisuja ei voida tietää.

– Olen ylpeä bioturvasta eli siitä, että ruoan tuottajat ovat hoitaneet leiviskänsä erinomaisella tavalla. Se on kaikaen A ja O. Viljelijä ei voi pysähtyä. Koko tämä järjestelmä on osoittanut toimivuutensa.

– Maailmalla on ollut ongelmia. Suomen ruoka- ja vesiketjuissa on vain tarkennettu toimintatapoja. Käytiin valmiussuunnitelmat läpi; mietittiin varajärjestelmät ja vastuut.

– Kiitos tuottajille, joiden rooli on keskeinen. Tuotanto on kestävää, toivutaan nopeasti ja ollaan valmiita ottamaan vastaan poikkeuksellisia aikoja.

– Laskua tulee. Valtio ottaa velkaa. Lomautettuja ja irtisanottuja on paljon. Terveydenhuollossa ollaan äärirajoilla. Suomi on yksi tähän mennessä parhaiten selvinneistä. Pitää muista, että ei ole ohitse. Itsestä ja kaverista täytyy pitää huoli, ettei levitetä.

Rokotteita ministeri tuntui odottavan pian, mutta hän ei sanonut, että niiden pitäisi olla myös toimivia ja turvallisia. Ministeri arvioi, että valtion on pakko velkaantua, koska elinkeinoelämän on pysyttävä raiteillaan. Hänen mukaansa kaikkia tukitarpeita ei ole huomattu, mutta huomatut on huomioitu.

– Huoltovarmuuden merkityksen tilanne on opettanut. Laajassa merkityksessä kokonaisturvallisuus on oleellisen tärkeä. Huoltovarmuudesta tulee huolehtia hyvinä aikoina, jotta se voidaan vain ottaa käyttöön poikkeusaikoina.

Hyvä huomio ministeriltä oli, että omavaraisuuteen tulee jatkossa kuulua ruoan, veden ja energian lisäksi myös lääkkeet.

Juhannus Niemi tarjosi halukkaille kyydin etelästä.

Euroopan ratkaisuja

Toinen alustuksen aihe Jari Lepällä oli EU:n tekemät ratkaisut sekä niiden vaikutukset maatalouteen ja maaseudulle.

7 vuoden rahoituskehyksestä syntyi ratkaisu. Haasteita kehykselle toi se, että toiseksi suurin nettomaksaja irtautui liitosta. Suomi valitsi ennustettavan linjan eli maataloustuet ja aluekehittämisen rahoituksen koko kaudeksi.

Jari Leppä pitää tärkeänä, että yrittäjät tietävät mahdollisimman pitkälle, miten taloutta ja kehittämistä voi suunnitella. Maksupalautusten linjan valinneet maat eivät voi samalla tavoin ennakoida, sillä ne neuvotellaan vuosittain. Tähän ministeri lisäsi, että Ruotsin, Tanskan, Hollannin ja Itävallan nettomaksuosuus kasvoi Suomeen verrattuna.

Suomen maksuosuudesta 80 prosenttia tulee takaisin tukirahoina. Tavoite oli, että nämä rahat säilyisivät ennallaan, vaikka britit lähtevät. Siihen päästiin. Ministeri kumosi puutteellisina Maaseudun tulevaisuuden laskelmat 13 prosentin laskusta.

– Siitä ei päästä yli eikä ympäri, että elpymisväline lisää yhteisvastuuta, ministeri tunnustaa. Hän jatkaa kuitenkin, että oikeudellinen yksikkö kävi Suomen pyynnöstä läpi, onko päätös perussopimuksen mukainen. Yksikkö tuli siihen johtopäätökseen, että on se.

Jari Leppä vakuuttaa, että suuri valiokunta antoi neuvottelumandaatin, joka oli kertaluonteinen. Uutta tapaa toimia Suomi ei ole jatkuvaan käyttöön hyväksynyt. Hän arvioi, että asiaa kuitenkin käsitellään vielä eduskunnassa. Yhteisvastuu arveluttaa myös monia kansalaisia.

Tarkoitus on saada markkinat toimimaan. Tukien käyttötavat on ohjeissa tarkkaan rajattu. Jari Leppä tajuaa, että käyttöä pitää valvoa tehokkaasti. Se olikin yksi Suomen vaatimista reunaehdoista. Yksi oli avustusten osuuden alentaminen. Siinä ei päästy tavoitteeseen, mutta lähemmäs sitä.

Suomen kannalta kyseessä ovat isot rahat. Ministeri pohti, miten niistä voidaan myös hyötyä.

Normaaleilla palautuvilla tukirahoilla hän haluaa saada valokuidun entistä laajemmin ja paljon hyvää elintarviketuotantoon. Biokaasutuotannolle aiotaan suunnata iso potti, koska potentiaali on iso ja ilmastomielessä tehdään hyvää.

Ministerillekin kerrottiin Jukolan majan ja sen tontin historiasta.

Erikoinen talousjärjestelmä

Suoraan yhteisvastuuseen liittyi Petri Kuutin kysymys, että mistä 750 miljardia edes löytyy. Täsmällisesti kysymys kuului: ”Kuka hullu lainaa sen?” Ministerin vastaus, että lainamarkkinoilta, on aika yleisluontoinen. (Melko yleinen käsitys on, että Euroopan ottaessa lainaa lainaaja on todennäköisimmin Kiina. Mahdollista järjestelmässä on pyörittää kuvioita niinkin, että jotkut lainan ottajista ovat lopulta myös sen antajia. Toim.huom.)

Jari Leppä tervehti nykytapaan MTK Valkealan sihteeri Matti Kousaa puheenjohtaja Esa Seppälän toivotettua hänet ensin tervetulleeksi.

Käännä

Ministeri pyöritti ajatusta niin päin, että olisi katastrofi, jos eniten velalla elävät ja vähiten kansalaisia verottavat maat eli Italia ja Kreikka putoaisivat pois lainamarkkinoilta. Erikoiseksi hän tosin itsekin koko rahoitusjärjestelmän tunnusti. Ministerin mielestä se toimii, vaikka sitä ei voi heti ymmärtää. Velkavipua hän selitti sen verran, että se mahdollistaa vanhan lainan pois maksamisen ja samanaikaisen uuden ottamisen.

Ministeri huomautti, että Suomessa veroista kerätään 100 %. Ei siis lasketa tähän rikollisuutta mukaan. Vastaava veron keruun osuus Etelä-Euroopassa on jotain 70 ja 100 väliltä, eikä eläkkeen maksu välttämättä pääty kuolemaan.

Esille nousi myös korkotaso. Esimerkiksi Italian korot ovat selvästi korkeammat kuin Suomen. Suomi on vielä AA+-luottoluokituksessa. Ministeri totesi, miten tärkeää on siinä pysyä. Muuten korot nousevat välittömästi.

Luokittajat odottavat hyvää taloudenpitoa, ennakoitavuutta, työllisyyttä, investointeja ja rakenteellisia uudistuksia. Tällä perusteella pitää myös sote-uudistus saada maaliin.

Leo Pyöriä huomautti, että kullalla on kaikkien aikojen noteeraus. Siihen on Italiakin sijoittanut. Jari Leppä totesi, että Italian täytyy laittaa talous kuntoon.

Talouden haaste on myös Britannian ero ja siihen liittyvät neuvottelut. Kai Siekkeli kysyi, onko kukaan peilannut, millainen pelaaja se nyt on. Jari Leppä totesi, että unionille on katastrofi, jos kaikki pelätty toteutuu. Suomella on vähän elintarvikekauppaa Britannian kanssa. Jonkun verran viedään erityisesti juomia. Britannia on kuitenkin merkittävä niin tuottajana kuin ostajana. Monelle maalle tärkeintä on saada pitää kalastusvedet vapaina puolin ja toisin.

Ministerin saapuminen ja paikka lienevät vaikuttaneet siihen, että myös kokouksessa oli paljon osanottajia.

Asema paremmaksi

Jorma Peräkylä itse asiassa avasi keskustelun, mutta heitti aiheen paikallisemmaksi. Hän totesi, että viljelijää ei huomioida kaupan ja teollisuuden sopimuksissa.

– Eivät pärjää kauppa ja teollisuuskaan, jos eivät saa ruokaa. Ilman tuottajaa ei ole omavaraisuutta, hän lausui.

Jari Leppä totesi, että nyt ollaan asian ytimessä. Kipein kohta on tuottamisen kannattavuuden heikko tila. Tuottajahinnat eivät ole seuranneet tuotantokustannusten nousua. Ne romahtivat, kun Venäjän vienti lakkasi.

Suomi aloitti unionissa keskustelun oikeudenmukaisemmasta ruokaketjusta. Paikalla ollut Tommi Hasu istuu suomalaisessa ”ruokapöydässä”, jossa hän pohtii yhdessä muutaman vuorineuvoksen kanssa, miten ketjua tasapainotetaan tai miten saadaan uusia yrittäjiä alalle.

Ministeri näkee, että tuottajahinta on turvattava kestävämmin kuin tukipolitiikalla. Alkuperämerkinnän hän nosti tässä yhteydessä esille.

Ei ole hyväksyttävää, että viljelijä voi jatkaa kepulikonsteilla, joista yhden Vesa Pyötsiä esitteli: ”Myy koneesi meille, niin saat mahdollisuuden tilasi pyörittämiseen.” Päinvastoin pitäisi pystyä investoimaan.

Kaupalla on määräävä asema elintarvikeketjussa. Viljelijät muistavat Osuuskaupan halpuutus-kampanjan. Tässä tilaisuudessa esiin nousi Lidl ajankohtaisella tavoitteellaan olla hintajohtaja. Hintoja poljetaan alas ”hinnalla millä hyvänsä”. Se ei lopulta ole kuluttajankaan etu, jos laatu heikkenee tai saatavuus vaikeutuu.

Viljelijät ovat sitoutuneet ilmastotiekarttaan. Esa Seppälä kuitenkin vinoili, että milloin tulee viljelijän selkään lappu, että on kohdeltu hyvin. Vaaditaan ympäristön huomioimista, mutta sitä ei voi tehdä, jos tilan tili on punaisena. Ministeri vastasi, että taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen ovat yhtä tärkeitä kestävyyden pilareita. Viljelijän pitää saada oma osuutensa.

Esa Vigrén muisti myöhemmin vuoron saatuaan ajatuksensa kommentoida myös kuluttajien vastuuta. Monet kuluttajat eivät näe kokonaisuutta juostessaan hintojen perässä.

Ministeri nosti esiin antibiootit ja unionin asettamat tavoitteet puolittaa niiden käyttö. Täytyi nostaa ääntä, että miten puolitetaan, jos eläimet jäävät sitten hoitamatta. Suomessa niitä käytetään sairauksien hoitoon, mutta Suomeen saa vapaasti tuoda lihaa, joka on tuottavuuden maksimoimiseksi kasvatettu antibiootein. (Ne heikentävät myös syöjän omaa puolustuskykyä tauteja vastaan. Kun kuluttajat heräävät, myyntivaltteja ovat puhtaus, terveys ja tuoreus. Toim.huom.)

Leo Pyöriä nosti esiin sen, että armeijassa käytetään vain 74 % suomalaisia elintarvikkeita. Loppua perustellaan hinnalla ja monipuolisuudella. 50 vuotta sitten vain riisi, kahvi ja tee oli tuotua. Hallitus voisi linjata tiukemmin.

Jari Leppä tiesi kertoa, että Leijona Cateringin kanssa on keskusteltu. Se, mitä Suomessa tuotetaan, pitää hänenkin mielestään ostaa Suomesta. Ei hän kuitenkaan palaisi 50 vuoden taakse vaan tarjoaisi laajemmin myös tuotteita, jotka Suomessa eivät kasva.

MTK Valkealan väki esitti ministerille kysymyksiä. Kokous pidettiin vasta kun ministeri lähti jatkamaan matkaa.

Rajamailla

Tommi Hasu haastoi ministerin puolueen omista linjauksista rahojen jaossa. Hän totesi, että A- ja B-alueiden rajamailla ollaan monella tavoin häviäjän roolissa, vaikka Kouvola on Suomen suurin maatalouspitäjä.

Tommi totesi, että tukilinjauksien vuoksi karjatilojen määrä on lähes olematon. Hän kyseli, miten turvataan, että ei jää väliinputoaja-alueeksi.

Ministeri totesi, että ABC-aluejako on liittymissopimuksessa. Sen muuttaminen vaatisi yksimielisyyttä. Maatalouspolitiikan uudistamista pohdittiin sitä kautta, mutta todettiin liian vaikeaksi tieksi. Jos Suomi nostaa esiin liittymissopimukseen kirjatun asian, moni muu maa tekee varmasti saman. Siitä syntyy melkoinen neuvotteluvyyhti, joka todennäköisesti kestää vuosia.

Jo vuonna 2009 hyväksytty Lissabonin sopimus oli tuskainen synnyttää. Siinä tarkoitus oli selkeyttää tehtäväjakoa. Unionin tasolla ei muutos ministerin mielestä onnistu, joten hän totesi, että tasapuolisuus pitää hoitaa aiempaa fiksummin kansallisella tasolla. Hän myös huomautti, että muitakin syitä tuotannon keskittymiin on. Eläintuotanto on C-alueella siirtynyt idästä länteen.

Jorma Peräkylä (oik.) aloitti vilkkaan kyselytunnin. Sen päätti Tommi Hasu (kesk.)

Lyhyesti

Unionin toivotaan myös selkiyttävän otettaan ja olevan puuttumatta pikkuasioihin ja vähentävän byrokratiaa.

Koronaan palattiin lopussa sen verran, että markkinat ovat joustaneet merkittävästi ja työpaikat säilyneet. Lisää uudistuksia kaivataan. Niitä haetaan myös budjettia suunniteltaessa.

Suomi on nykyjärjestelmällä poikkeuksellisen vientiriippuvainen maa. On siis pidettävä huolta kilpailukyvystä. Merkittäviä aloja ovat muun muassa korkea teknologia, palvelut, metsäteollisuus ja elintarvikkeet.

Tommi Hasu sai viimeisen kysymysvuoron. Hän totesi, että Suomessa on Euroopan nuorimmat viljelijät. Hän ei kuitenkaan ole vakuuttunut, että koulutus vastaa kehittyneisiin tarpeisiin.

Ministeri totesi koulutuksen uudistamisen tarpeen ja patisti pitämään enemmän meteliä itsestä. Luonnonvara-ala kokonaisuutena on vetovoimainen.

Teksti • Auli Kousa

Kuvat • Seppo Kousa

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ei osannut selittää, miksi enemmän verotetut suomalaiset maksavat tukea rikkaammille italialaisille ja miten se pitää pystyssä Suomen vientiä ja Euroopan talousjärjestelmää. Sitä hän korosti, että Suomi valitsi vakaan linjan ja pitää maaseudun tuet ennallaan. Maaseudun väki hävisi hänen mukaansa siis kaupassa vähemmän kuin muut veronmaksajat.

Artikkelikuva: MTK Valkealan puheenjohtaja Esa Seppälä ja maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä pyrkivät pitämään tunnelman keveänä.

Jaa artikkeli: