Eli mukavia hetkiä romanikielen parissa!
Tšiȟko hylitiija! puolestaan tarkoittaa: Hyvää lomaa! Nämä ja muita lauseita löytyy Opetushallituksen sivuilta. Kieltä voi halutessaan opetella vaikka Romanien kansallispäivänä, jota vietetään 8. huhtikuuta eri maissa.
Suomessa romaneja on ollut jo yli 500 vuotta. Alkuun he kiersivät kärryillä ja reellä kylästä kylään. Naiset ja miehet tekivät erilaisia töitä maataloissa.
Miehet kävivät myös hevoskauppaa markkinoilla. Romaninaiset myivät kylissä taitavasti virkkaamiaan pitsiliinoja ja -peittoja. Usein oltiin tien päällä, mikä vaikeutti lapsien koulunkäyntiä.
Tiettävästi vuosien 1939- 1945 sotien aikana oli asepalveluksessa ainakin 300 romanimiestä, joista vähintään 60 kaatui. Karjalasta romaneja lähti evakkoon esimerkiksi Viipurista.
Nykyään romanien haasteena on esimerkiksi työllistyminen. Koulua käyneistä romaneista 1950-luvulla päättötodistuksen sai vain 25 prosenttia. Tässä asiassa on tapahtunut suurta kehitystä.
Kansallispäivän lisäksi romaneilla on oma kansallislaulu Gelem, gelem, joka tarkoittaa ’Kuljen, kuljen’. Heillä on myös oma kansainvälinen kieli. Kielen alkujuuret ovat Intian vanhoissa kielissä.
Eri maissa kielessä on kuitenkin hieman eroja. Joitakin romanikielen alkuperäisiä sanoja ei enää muisteta. Kieleen on tullut uusia sanoja niiden maiden sanastoista, joiden läpi on vaellettu. Asuinmaa on myös vaikuttanut kieleen.
Omaa valtiota romaneilla ei ole. Arvellaan, että romanit olisivat lähtöisin Intian alueelta ja vaeltaneet sieltä eri puolille maailmaa.
Vuonna 1971 Lontoossa pidettiin ensimmäinen kansainvälinen romanikongressi. Silloin hyväksyttiin romanien lippu. Vuonna 1990 alettiin viettää kongressin avajaispäivää romanien kansallispäivänä.
Romanitaustaa on esimerkiksi Remu Aaltosella, Rainer Frimanilla, Anneli Sarilla ja Marco Lundbergillä.
Romano Missio
Romaneihin liittyviä yhdistyksiä on erilaisia. Romano Missio ry. tekee yhteistyötä esimerkiksi evankelis-luterilaisen kirkon ja kuntien kanssa. Yhdistyksen sivuilta löytyy tietoa romanien kulttuurista.
Elettäessä kiertävää elämää, on ollut pakko pyrkiä huolehtimaan puhtaudesta mahdollisimman hyvin. Tavoilla on ylläpidetty sisäistä järjestystä ja yhtenäisyyttä.
Hygienia on korostunut, jotta sairastumisilta vältyttäisiin. Sivustolla kerrotaan, ettei astioita laiteta lattialle, tai paikkoihin, joissa istutaan, tai kävellään.
Lattialta ei myöskään nosteta pöydälle mitään. Keittiön astia-pyyhkeet ja pöytäliinat pestään muusta pyykistä erillään.
Kun tytöstä kasvaa neitonen, hän yleensä pukeutuu perinteiseen romaniasuun. Se on merkki muille hänen aikuistumisestaan.
Häntä kohdellaan siitä lähtien aikuisena, ja hänellä on aikuisen oikeudet ja velvollisuudet.
Nainen päättää itse, käyttääkö romanipukua. Mikäli romaninainen päättää olla pukeutumatta perinteiseen asuun, pukeutuu hän silti kunnioittavasti vanhempien romanien läsnä ollessa.
Romano Missio ry:n juuret ulottuvat vuoteen 1906. Oskari Jalkio laittoi alulle Mustalaislähetyksen. Myöhemmin nimi vaihtui romanikieliseksi – Romano Missioksi.
Yhdistyksen tehtävänä on toimia kristilliseltä arvopohjalta valtakunnallisena sosiaalialan, lastensuojelun, hengellisen työn, sekä koulutusalan palvelujärjestönä romaniväestön keskuudessa.
Oskari Jalkio kohtasi eräänä kylmänä tammikuisena pakkaspäivänä ovesta sisään astuneen repaleisen ja vilusta värisevän pojan.
– Antakaa, hyvä herra, minulle vanha takki. Minua paleltaa niin.
Oskari Jalkio harmistui keskeytyksestä ja lähetti pojan matkoihinsa. Pelokkain silmin poika katsoi Jalkiota ja painui ovesta ulos.
Tunnettuaan piston sydämessään, Oskari juoksi pojan perään ja antoi hänelle takin.
Romanipojan kohtaaminen säilyi Oskarin mielessä pitkään. Kun passi Kiinaan jäi Jalkiolta saamatta, johti se romanilähetystyöhön. Helmi-vaimolla oli oma vaikutuksensa.
Janne Kousa
Kuva: Pixabay. Yksi tunnetuimpia romanihahmoja on traagisesti päättyvän Carmen-oopperan nimihenkilö. Georges Bizet’n säveltämä ooppera esitettiin Suomessakin jo 1889.
