fbpx

Tulevaisuuden älytalo tänään

Tulevaisuuden älytaloista on puhuttu jo pitkään. Visiot ääniohjatuista kodinkoneista ja askareissa auttavasta tekoälystä ovat kiehtoneet ihmisiä ainakin viimeisen vuosikymmenen. Mutta mikä on älytalon todellisuus ja taso tällä hetkellä? Mukana myös vinkkejä miten aloittaa älyn tuominen asuntoon.

Asuntomessuilla on esillä monenlaista arkkitehtuuria, teknisiä toteutuksia ja arkipäivän teknologiaa. Telia on tuonut messuille älytalon. Rakenteellisesti talo on hyvin yksinkertainen ja suunniteltu tilapäiseksi messuja varten, mutta tarkoitus onkin esitellä hieman nykypäivän ja tulevaisuuden teknologiaa. Kävin kurkkaamassa sisällä ja kuuntelemassa mitä älytalolla on tarjota tänään ja lähitulevaisuudessa. Jonkin verran teknologiaan itse perehtyneenä odotin mielenkiinnolla miten käyttökelpoisia näytillä olevat sovellukset ja laitteet ovat.

Turvallisuudentunne vanhemmille

Juha Haapala aloitti esittelemällä Telian sovellusta, jossa älylukon kulkutietojen perusteella voivat vanhemmat töistä käsin seurata ovatko lapset päässeet koulusta kotiin. Tämä vetoaa varmasti moniin perheellisiin, kun taas kriittisemmin yksityisyyteensä suhtautuvat saattavat pelästyä mahdollisuutta seurata kulkemista. Pelko on sinänsä aiheellinen, sillä monista markkinoilla olevista kodin älylaitteista on paljastunut vakavia tietoturvaongelmia. Haapala mainitsi useamman kerran sovelluksen olevan tietoturvallinen. Tyypillisesti yksityisyyteen liittyvissä sovelluksissa kannattaakin suosia suurehkoja ja tunnettuja toimijoita. Vaikka sekään ei ole tae turvallisuudesta, isot toimijat yleensä kantavat paremmin vastuunsa.

Turvallisuudentunteen lisäksi älylukko mahdollistaa paljon muutakin. Esimerkiksi valojen tai lämpimän veden kierron säätö sen mukaan onko ketään kotona vai ei säästää energiaa, helpottaa elämää ja tekee arjesta hieman sujuvampaa. Haapala kertoo itse aloittaneensa älytalon rakentamisen nimenomaan lämpimän veden kierrosta, joka menee päälle liiketunnistimien avulla. Myöhemmin hän on liittänyt myös valaisimet samaan automaatioon, jolloin valot sammuvat kun ketään ei ole kotona.

Vaimolla ja lapsilla on tapana jättää valot päälle lähtiessään, mikä saikin minut miettimään valoautomatiikkaa. Itselläni on tosin tapana jättää lautasia ympäri asuntoa, mitä automaatiolla ei vielä kykene retkaisemaan.

Juha Haapala

Kotiinkuljetusten yleistyminen

Älylukon mahdollisuudet kasvavat jatkossa, kun esimerkiksi ruoan kotiinkuljetukset yleistyvät. Rajoittavana tekijänä on tyypillisesti se että paketteja pitää olla itse kotona vastaanottamassa. Kun lukkoon on yhdistetty kamera tai jopa ääni ja puhe, esimerkiksi luotetun ruokalähetin voi päästää töistä käsin sisään viemään ruoat jääkaappiin.

Lukon voi siis avata älypuhelimella, joten avaimien unohtaminen sisälle ei välttämättä ole ongelma. Avaimena toimii myös ”lutikka”, eli pieni kolikon kokoinen tunnistesiru. Radioteknologiaan perustuvia RFID tunnisteita on jo nyt käytössä esimerkiksi monilla työpaikoilla. Yksittäisen tunnisteen voi poistaa käytöstä, jolloin sen kadottaminen ei vaadi lukkojen uusimista. Monet järjestelmät toimivat myös ainakin jonkin aikaa ilman sähköjä, joten sähkökatkokaan ei välttämättä tarkoita ulos jäämistä.

Teknologia on jo pitkään mahdollistanut erilaisen automatiikan lukoista valoihin ja muuhun taloautomatiikkaan. Oman kokemukseni perusteella pullonkaulaksi muodostuu erilaisten laitteiden yhteensopivuus ja alun säätämisen työläys. Erilaisia mahdollisuuksia on niin paljon, että sujuvan automaation luominen vaatii alkuun suunnittelua ja työtä. Jos eri laitteita ohjataan eri sovelluksilla, toteutus voi äkkiä osoittautua turhan monimutkaiseksi. Valokatkaisija on kuitenkin käyttöliittymänä todella yksinkertainen.

Älylaitteet yleistyy

Erilaisten älylaitteiden yleistyminen on kuitenkin parantanut tilannetta huomattavasti. Haapala mainitsee Telian sovelluksen toimivan aluksi ainakin Osramin ja Ikean älyvalojen kanssa, mikä mahdollistaa hyvän saatavuuden ja kohtuulliset hinnat. Sovelluksen käytettävyyteen on myös varmasti panostettu, mikä helpottaa käyttöönottoa ja käyttöä.

Yksinkertaisimmillaan alkuun pääsee älyvaloilla, pistorasian ja sähkölaitteen väliin tulevalla ohjausyksiköllä ja liiketunnistimilla. Nämä yhdistävällä sovelluksella voi vaikkapa asettaa kahvinkeittimen käynnistymään aamulla kun poistut makuuhuoneesta tai yksinkertaisimmillaan sammuttaa valot ja sähkölaitteet kun kotona ei havaita liikettä. Haapala mainitsi yhdeksi mahdollisuudeksi myös laitteiden ja valojen käytön niin että ne simuloivat kotona olemista vaikkapa lomamatkan ajan.

Automaation toteuttaminen vaatii alkuun suunnittelua ja työtä, mutta helpottaa elämää sen jälkeen.

Juha Haapala

Kodin automaatio ja älylaitteet tulevat varmasti yleistymään ja esimerkiksi liiketunnistimilla toimivat valot ovat olleet arkipäivää jo pitkään. Näen itse epätodennäköisenä koko talon automatisoinnin kerralla, yleisempää todennäköisesti on aloittaminen esimerkiksi valaistuksesta ja ajan myötä laajentaminen muihin laitteisiin, kuten lämmitykseen. Mahdollisuudet säästää energiaa, lisätä turvallisuutta ja sujuvoittaa arkea ajavat älylaitteiden yleistymistä.

Viisi vinkkiä älyn aloittamiseen

  • Aloita pienestä. Koko talon automatisointi kerrallaan voi äkkiä kasvaa turhan isoksi urakaksi.
  • Suosi tunnettuja valmistajia. Hieman pidempään markkinoilla olleista laitteista on saatettu löytää ja korjata mahdolliset ongelmat. Isompien valmistajien laitteille on myös todennäköisesti parempi tuki tulevaisuudessa.
  • Suunnittele. Miettimällä etukäteen minkälaisesta automaatiosta olisi eniten hyötyä ja miten sen tulisi toimia voit helpottaa toteutusta huomattavasti ja saada siitä parhaan hyödyn irti.
  • Huomioi toimintavarmuus poikkeustilanteissa. Mitä tapahtuu sähkökatkoksen aikana tai jos automatiikkaan tulee vika? Saatko valot päälle manuaalisesti?
  • Pyydä apua jos suunnitteilla on isompi projekti. Ammattilaiset ovat paremmin perillä eri mahdollisuuksista, valmistajista ja tulevaisuuden suunnista, jolloin toteutus on pitkäikäisempi ja siitä on enemmän hyötyä.

Olli Kousa

Jaa artikkeli: