Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Tunnelmapaikka

Bussi eli linja-auto on osaltaan jättänyt taakseen esimerkiksi vossikan. Oleellisesti kulkemiseen tietysti kuuluvat esimerkiksi pysäkit, joita onkin maailmalla monen näköisinä.
Kuopiossa vossikkakulttuuri elää vielä, siitä vastaa Kuopion Vossikka. Vossikka on henkilöliikennettä hevosvaunuilla ja talvella reellä hoitava vuokra-ajuri. Helsingissä lopetti joitakin vuosia sitten Esplanadilla päivystänyt vossikka. Se rimmaa mukavasti onnikan kanssa. Ainakin Oulussa linja-autoa voi kuulla kutsuttavan onnikaksi.

Puinen bussipysäkin suoja Sõmerpalussa, Virossa. Järvere bussipeatus. Ivar Leidus (Iifar), CC BY-SA 3.0.

Historiaa

Vuonna 1662 Pariisissa päästiin tutustumaan hevosvetoiseen kaupunkilinjavaunuun. Blaise Pascalin ja kumppaneiden kehityksen tulos oli toiminnassa vain muutaman vuoden. Linjavaunu otettiin käyttöön 1812 Ranskan Bordeaux’ssa ja sen jälkeen Pariisissa 1827, Lontoossa 1829 ja New Yorkissa 1830.
Kehitys kehittyi, ja moottorikäyttöiset linja-autot otettiin käyttöön 1900-luvun alussa. Oli yleistä, että samat linja-autot veivät rahtia ja matkustajia. 1900-luvun alkuvuosikymmenet olivat nopean kasvun aikaa. Linja-autoliikenne syrjäytti monin paikoin rautatie- ja sisävesiliikennettä.
Kun säännöllinen linjaliikenne oli varhaisessa vaiheessa, matkatavarat kulkivat enimmäkseen matkustamon takaosassa. Suosio pakotti hyödyntämään kattotelinettä. Tavaraa laitettiin myös auton takapuskurin päälle varapyörän ympärille. Polkupyöriä varten kiinnitettiin pyöräkoukut korin takaseinään.
Linja-autot saivat korkeutta lisää. Sen myötä alettiin 1960-luvulla rakentaa autoihin tavaratila akselien väliin lattian alle. Siten päästiin hiljalleen eroon kattotelineistä, eivätkä matkatavarat olleet enää alttiina pölylle, sateelle ja lialle. Pyöräkoukut katosivat. Autojen takaosaan takimmaisen istuinrivin alle oli tehty koko auton levyinen tavaratila jo aiemmin. Linja-autojen korirakenteessa teräs syrjäytti puun 1960- ja 1970-lukujen aikana.
Suomessa tiettävästi ensimmäinen yritys aloittaa linjaliikenne tapahtui vuonna 1827. Silloin järjestettiin lyhytaikaiseksi jäänyt diligenssi- eli postivaunuliikenne Helsingin ja Turun välillä. Kului vuosia ennen kuin kokeiltiin henkilölinjaliikennettä Pietarista Helsingin kautta Turkuun. Seuraavia kokeiluja saatiinkin odottaa 1800-luvun lopulle.
Vuonna 1905 Saksasta hankitulla linja-autolla pääsi linjaliikenteen myötä kulkemaan Uudenkaupungin ja Turun välillä. Seuraavana kesänä Turussa oli kaupunkiliikennettä. Helsingissä linja-autoliikennettä kokeiltiin ensimmäisen kerran vuoden 1907 aikana. Kotka ehti muutokseen mukaan 1913–1914, jolloin siellä kokeiltiin sveitsiläisellä autolla linja- sekä tilausliikennettä.
Ensimmäiset linja-autoasemat avattiin vuonna 1929 Tampereelle ja Hämeenlinnaan. Ne olivat huoltoasemien yhteydessä. Viipurin linja-autoasema vuonna 1932 oli ensimmäinen linja-autoasemaksi suunniteltu rakennus. Vuoden 1933 alussa perustettiin Oy Matkahuolto Ab. Tehtäväksi muodostui heti koko maan asematoiminnan hoitaminen keskitetysti.
Kestikievarilaitos joutui pian väistymään, ja sisävesien höyrylaivaliikenne sai kilpailijan. Aluksi linja-autot olivat pitkittäissuuntaisin penkein varustettuja avolavaisia kuorma-autoja.
Linja-autoliikenteestä tuli vuonna 1937 Suomen merkittävin joukkoliikennemuoto. Säännöllinen linja-autoliikenne kattoi jo 90 prosenttia maanteistä. Pohjoismaiden suurin linja-autoasema oli aikanaan Tampereella.
Talvi- ja jatkosodassa suuri osa linja-autoista otettiin puolustusvoimien käyttöön. Useimmat muutettiin ambulansseiksi. Autoja tuhoutui rintamalla. Suurin osa palautetuistakin autoista oli kärsinyt vaurioita. Koko 1940-luvun loppupuoli kärsittiin pulaa tarvikkeista, polttoaineesta ja kalustosta.
1960-luvulla muuttoliike kaupunkeihin kiihtyi. Maaseutuliikenne kuihtui jo, mutta joukkoliikenteen tarve pysyi. Koululaiskuljetukset osaltaan mahdollistivat sen, että maaseudulta voitiin säännöllisesti kulkea linja-autolla. Nykyiseen kulkemiseen kuuluu esimerkiksi turvavöiden käyttäminen.
Suomessa on runsas joukko bussiyhtiöitä. Ingves & Svanbäck on useiden yritysten yhteenliittymä. Se hankki esimerkiksi Haldin & Rose Oy:n joka perustettiin vuonna 1928. Suomen suurin linja-autoyritys on Koiviston Auto –konserni. Siihen kuuluu useita eri liikenneyhtiöitä, esimerkiksi Onnibus.com.

Ensimmäinen bensiinikäyttöinen bussi maailmassa, Benz-Omnibus. Kuvan otti vuonna 1895 Siegener Zeitung.
SA-kuva: Maan Turvan kiertue Kannaksella ennen talvisotaa. Elokuvaesitys linja-autossa. Tuntematon 1939.11.01

Viihdettä

Bussit ja pysäkit näkyvät jonkun verran viihdekulttuurissa. Bussipysäkki on yhdysvaltalainen elokuva vuodelta 1956, jonka pääosissa näyttelivät Marilyn Monroe ja Don Murray. Tärkeä rooli bussilla on esimerkiksi Arto Paasilinnan kirjaan perustuvassa elokuvassa Hurmaava joukkoitsemurha. Vakavia asioita käsittelevässä elokuvassa on mukana esimerkiksi Kuusankoskella 1945 syntynyt Kristiina Halkola. Näyttelijöistä ainakin Vesa-Matti Loiri esiintynyt Valkealassa.
Linjuripolkka on vähintään etäisesti tuttu monille. Siinähän sitä lauletaan, että linja-autossa on myös tunnelmaa, linja-autossa matka katkeaa. Harvemmat varmaankin tuntevat esimerkiksi kohdan, jonka mukaan poikien polvi on tyttöjen paikka. The Hollies-yhtyeen tunnetuimpiin hitteihin kuuluu Bus Stop, jossa pysäkillä kehittyy rakkaustarina. Ja jonakin päivänä nimi tulee olemaan yhteinen.
Janne Kousa

SA-kuva/Luutnantti T.Räisänen: Autoa autetaan vastamäessä Kurkijoen ja Hiitolan välissä. Huuhanmäki-Käkisalmi 1942.04.08
SA-kuva/Sot.virk. T.Nousiainen: 500 Viipurin ja Kannaksen lasta lähetetään Ruotsiin. Bussi on lähdössä viemään pikkuväkeä asemalle. Vanhemmat odottelevat nähdäkseen vielä kerran lapsensa ennen pitkää eroa. Viipuri 1944.05.01
Koulukuljetus on tärkeä osa bussiliikennettä. Kuva: Liikenneturva/Katariina Kamppuri


Kouvolan aseman lähellä on teemaan sopiva bussipysäkki. JK

Jaa artikkeli: