fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Tuntemattoman todellisuutta

Sotahistoriapiirissä käsiteltiin 19. marraskuuta Tuntematonta sotilasta. Väinö Linnan kirjalla on todellisuuspohjaa, vaikkakin joitakin asioita on muutettu tapahtuneesta.

Raimo Hovi johdatteli kysymyksin keskusteluun. Pohdittiin kirjan vastaanottoa. Toini Havu Helsingin sanomista lyttäsi kirjan täysin sen ilmestyessä. Kansa otti hyvin Tuntemattoman sotilaan vastaan. Rokan esikuva on Viljami Pylkäs. Hänen haastatteluihin perustuen on tehty kirja. Linnan romaanissa on otettu pieniä vapauksia.

Totta ja muunneltua

Eero Mattila kertoi Väinö Linnan koonneen toisia useammista henkilöistä, toisilla taas ei ole ollenkaan esikuvia, jotka voisi personoida. Rokan esikuva on todellinen. Väinö Linna muunteli tapahtumia, sijoitti niitä toiseen aikajärjestykseen, siirsi toisten miesten tekoja toisille ja muuta.
Rokka ilmestyi vasta kun kirjasta oli kolmannes kirjoitettu. Kirjaan piti saada jotakin uutta näkökantaa. Loppukirja kertookin Rokasta ja sankariteoista. Rokan merkitys on ollut kirjalle aika suuri.
Henkilöt puhuvat murretta. 50-luvun alussa murteiden käyttö oli harvinaista. Jotkut olivat sitä mieltä, että kirja olisi pitänyt kirjoittaa äidinkielellä.
Yleisöstä tuli kommenttia kirjan kielestä. Murteet tuovat mehukkuutta, muuten kieli olisi lättänää. Murteiden kautta saatiin myös kattavasti mukaan Suomea. Murteiden valinta on yksi menestyksen salaisuus. Siten esimerkiksi länsisuomalaisilla on Hietanen ja karjalaisilla Rokka.
Poliittinen ilmapiiri oli sellainen, ettei kirjaa ehkä olisi saatu edes julkaista 1940-luvun lopulla. -55 suurin piirtein kaikki veteraanit olivat hengissä. Ostajia oli paljon. -70-luvun poliittinen ilmapiiri oli sodanvastainen, kirja ei välttämättä olisi siinä määrin menestynyt.
Sotaromaanin lukeneita oli toistakymmentä Valkealan kirjastolla. Sotaromaanissa on kirkon- ja uskonnonvastaisia ilmauksia. Jos poistoja ei olisi tehty, Tuntematon ei ehkä olisi ollut siinä määrin koko kansan romaani.
Miehet näkivät asiat johtajia paremmin Sotaromaanissa. Se saattaa olla enemmän kirjailijan näkemys. Kokonaistulos olisi voinut olla kovinkin paljon huonompi. Yleensä tapana ei ollut kirjoittaa kuin ylätason nimiä, kuten Marsalkka Mannerheim.
Tuntematon sotilas kuvaa jatkosotaa ruohonjuuritasolta katsoen. Koko sodan kuva ei kuitenkaan välity. Kirjassa arvioitiin olevan varmasti enemmän huumoria kuin tositilanteessa.

Eero Mattila kertoi Tuntemattoman sotilaan taustoista.

Kolme elokuvaa

Rauni Mollbergin versiosta jätettiin huumori ja musiikki pois. Elokuvan teossa mukana ollut kokee, että elokuva tehtiin sekavaksi.
Eero Mattila oli töissä, kun Tuntematonta filmattiin. Elokuvaan pyydettiin vapaaehtoisia. Heitä juoksutettiin tiukasti. Paikalla oli ammattilaispyroteknikoita. Väinö Linna oli paikalla. Hän piti näkemiään kohtauksia aivan totuudenmukaisina.
Ensimmäistä elokuvaa pidetään teatraalisena. Näyttelijät ovat hyvät, mutta elokuva ei kuvaa sitä aikaa. Todellisuutta kuvaa parhaiten viimeisin filmatisointi.
Ensimmäinen on perinteinen, teknisesti kömpelö ja näyttelijät ovat täysin väärän ikäisiä. Toinen on ideologian värittämä. Teknisesti se on hyvin toteutettu. Kolmanteen laajennettiin näkemystä kotirintamalle. Kotirintama tuli Väinö Linnalla paremmin esiin teoksessa Täällä pohjantähden alla. Viimeisimmässä Rokka nostettiin pääsankariksi.
Yleisöäänestyksessä ensimmäinen ja kolmas versio menivät hyvin tasoihin. Toinen versio oli vain kahden suosikki.
On selvää, ettei musiikki soinut metsässä. Se kuitenkin ohjaa huomaamatta tunteita ja on merkittävä osa elämää.
Mustasta huumorista koettiin, etteivät äijät olisi kestäneet sitä ilman. Siksi on todennäköistä, että sitä oikeasti käytettiin sota-aikana.
Raimo Hovi mainitsi ensimmäisen elokuvan puolustukseksi, että se tehtiin seuraavaa 30 vuotta aikaisemmin. Puolustusvoimat ei osallistunut. Rajajääkäreiltä saatiin jonkun verran kalustoa. Kolmannessa elokuvassa valkealalaisten työ oli hyvin merkittävä. Pääkuvaaja Mika Orasmaa on Valkealasta. Hänet on palkittu kahdesti Jussi-patsaalla.
Jukka muisteli miten Kuvaportissa esitettiin aikoinaan Tuntematon sotilas itsenäisyyspäivänä. Kinofilmi rätisi pahasti, kuin tykkipatteri olisi ollut konehuoneessa. Yleisölle täytyi maksaa liput takaisin.

Kohtaloita

Raimo Hovi tiedusteli, ketkä alussa mainituista selviävät kirjan loppuun asti. Salon kohtalo jää epävarmaksi. Esimerkiksi Vanhala ja Rahikainen selviävät. Rokka ja Susi tulivat mukaan myöhemmin.
Kirjassa on parikymmentä perushahmoa kuvattuna. Sotilaista yli puolet kuolee. Vaihtuvuus oli iso rykmentissä. JR8:ssa 800 sotilasta 6000:sta kaatui. Kirjassa arvellaan kaatuneen niin suuri osuus henkilöistä draaman takia.
Eero Mattila kertoi Väinö Linnan perustaneen kirjan muistiinpanoihin ja havaintoihin. Rokan rooli perustuu haastatteluihin ja tietoihin. Väinö Linnalla ei ollut omakohtaista kokemusta niistä vaiheista. Väinö Linna löysi vaimon Miehikkälästä. Sieltä hän sai nimiä Täällä pohjantähden alla -kirjaan.
Raimo Hovi kertoi Väinö Linnan ajatelleen mielessään koko romaanisarjaa. Siitä johtunee puute kotirintamasta.
Paskakukkula mainittiin. Nimi viittaa siihen, että omat ampuivat toisiaan. Asiasta ei ole haluttu paljoa puhua jälkeenpäin. Kukkulalla pelattiin korttia. Voittaja ammuttiin ja häneltä vietiin rahat.
Suhde neuvostoliittolaisiin ei ollut yksinkertainen. Jouduttiin tilanteeseen toisia vastaan. Kun tilanne tuli vastaan, otettiin hetken ilo irti ja juhlittiin yhdessä.
Raimo Hovi mainitsi Porlammin motin laukeamisen. Silloin otettiin kuorma-auto ja tultiin saunomaan Valkealaan asti. Hetkellisesti kuri höltyi.
Kariluoto on ehdoton ykkönen sotaan ideologisella näkemyksellä lähteneistä. Hänellä oli tavoitteena päästä korkeaan tehtävään, tulla kantaupseeriksi.
Rokka lähti sotaan sillä ajatuksella, että otetaan Karjala takaisin. Sitten hän näki kotikontujen menneen. Hän oli melkein saanut talon maksettua tekemillään sormuksilla, sitten talo jäi.
Sota muuttaa henkilöitä. Rokka tuli hyvillä mielin, mutta katkeroituu. Hietanen oli pojankloppi, josta kasvaa joukkueenjohtaja. Poika häviää ja hän näkee maailman vakavampana.

Ihmiskuva

Sotatraumoja Tuntematon ei paljoa käsittele. Ihmiset traumatisoituivat. Sodan jälkeen sitä tuli paljon esiin. Monessa perheessä traumoja kohdattiin jo sodan aikana. Osa joutui sotapsykoosiin, eikä pystynyt toimimaan. Psykoosiin joutuneet eivät hallinneet ympäristöään ja itseään. Tutkimus osoittaa kymmenien tuhansien miesten joutuneen sotapsykoosiin ja menettäneen toimintakykynsä.
Kirjassa mainitaan naisista nimeltä Veeruska sekä morsiamia, lottia ja aviovaimoja. Kariluoto haaveksii Sirkasta. Lyyti nousee viimeisessä elokuvassa vahvasti esiin. Sirkka, Lyyti ja Veera esittävät ihannekuvaa naisesta. Linna mustamaalasi Lottajärjestöä Lotta Kotilaisen kautta. Väinö Linnan antama käsitys Lottajärjestöstä on loukkaava. Lottien ja miehistön välillä oli hyvinkin jotakin säpinää. Kuva on kuitenkin vääristävä ja yksipuolinen. Yleisöstä tuli esille, että Lottien merkitystä olisi pitänyt tulla enemmän esille. Lotat kestivät muita paremmin arkuttamista. Raimo Hovi mainitsi Lottien olleen esimerkiksi rintaman lähistöllä, vartiointitehtävissä ja sotasairaalassa. Linna jättääkin tärkeän osa-alueen käsittelemättä.
Henkilöiden toimimista nyky-yhteiskunnassa poimittiin. Rokasta tuli esille karisma, kokemus, esimerkkinä olo nuoremmille. Omien joukkojen suosikkina hän voisi olla kuntavaaleissa ääniharava. Voimakkaana kannanottajana hän pääsisi helposti valtuustoon.
Rokka rikkoi määräyksiä. Hän uhkasi surmanteoilla, jos häntä yritettäisiin saada oikeuden eteen. Organisaatiossa, missä pitää tehdä sääntöjen mukaan, Rokka ei välttämättä toimisi parhaalla mahdollisella tavalla. Omalla esimerkillään hän vetäisi yritystä.
Koskelaa ja Lammiota käyttävät konsultit puheissaan vastaparina johtamisen ideologiasta. Koskela on miestensä ihailema.
• JK

Artikkelikuva illan aloittaneesta Veteraanien poikien esityksestä.

Jaa artikkeli: