Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Tuplaten hauskempaa

Kaksosten päivää vietetään Suomessa vuosittain helmikuun toinen päivä. Päivän on ideoinut Suomen Monikkoperheet ry.

 Tämän päivän avulla ha­lutaan nostaa esiin ajan­kohtaisia teemoja mo­nikkoperheiden elämään ja monikkouteen liittyen. Vaikka 2.2. päivän nimi on Kaksosten päivä, kerrotaan päi­vän olevan kuitenkin samal­la kaikkien monikkoperheiden oma juhlapäivä.

Monikkoperheet ry:n koti­sivuilla kerrotaan, että Suomes­sa kaksosia syntyy vuosittain noin 600 perheeseen ja kolmo­sia 5-10 perheeseen.

Neloset ovat syntyneet Suo­messa viimeksi vuosina 2016 ja 2014. Viitoset ovat syntyneet viimeksi vuonna 1977. Vuodes­ta 1990 alkaen monikkolasten syntyvyys nousi 1,2 prosentista 1,7 prosenttiin kaikista synny­tyksistä Suomessa.

Viime vuodet trendinä on ol­lut, että monisikiösynnytysten suhteellinen osuus kaikista syn­nytyksistä vähenee ja jää näh­täväksi, jatkuuko suhteellisen osuuden vähentymisen suunta myös tulevina vuosina.

Monisikiösynnytysten osuus on nykyisin noin 1,35 % kai­kista synnytyksistä. Tämä on hedelmöityshoitojen vuoksi hiukan korkeampi kuin spon­taanien raskauksien mukainen 1,2 prosenttia.

Monisikiösynnytysten mää­rää lisääviä tekijöitä: synnyttäji­en keski-ikä on noussut, lisään­tyvä määrä sellaisia synnyttäjiä, joilla on takanaan kolme tai use­ampi aikaisempi synnytys, koe­putkihedelmöitys (nykyisin to­sin pääsääntöisesti yhden alkion siirrot), hormonihoidot (nykyi­sin tosin letrosoli, jonka oikealla annostuksella ja hyvällä seuran­nalla on opittu vähentämään ta­hattomia monisikiöraskauksia).

Utin tuplat

Uttiin Laaksojen perheeseen tuli tuplaonnea 16.10.1991. Sil­loin syntyivät Henna ja Toni minuutin ikäerolla.

Toni ja Henna kävivät ala-asteen Utissa ja yläasteen Val­kealan Kirkonkylällä. He olivat samalla luokalla yläasteen lop­puun saakka.

Heidän osakseen ei tullut ih­mettelyä kaksosuudesta koulus­sa.

– Meitä oli ala-asteella aina­kin kolmet, ehkä neljätkin kak­soset samalla luokalla. Se oli enemmän sääntö, kuin poikke­us, Toni kertoo.

Kaksoset olivat aika paljon yhdessä pienenä, mutta molem­milla oli silti myös omia kave­reita.

Henna kertoo leikkineensä enemmän poikien leikkejä To­nin kanssa.

– Oli minulla toki omatkin ka­verit, mutta enemmän tein niin päin, että olin Tonin ja hänen kavereidensa leikeissä mukana, Henna kertoo.

Molemmilla on aina ollut omat harrastukset. He eivät ol­leet pieninäkään tiivis paita ja peppu-tyylinen kaksikko, vaan molemmat ovat eläneet ihan omaa elämäänsä. He eivät koe tarvetta korostaa kaksosuuttaan, se on vain asia, joka on, eikä määrittele heitä ihmisenä.

– Toki sen muistaa lapsuu­destakin, että jos menin kotiin ja Toni ei ollut siellä, oli ensim­mäinen kysymys, että missä veli on. Toisinpäin sama homma, Henna muistelee.

Nykyisin Henna asuu Kou­volassa ja toimii Valkealassa lastenhoitajana päiväkodissa. Toni työskentelee isänsä yri­tyksessä ja harjoittaa itsekin liiketoimintaa asuen edelleen Utissa. Kaivinkone ja kuorma-autohommia, turvetuotantoa, maanviljelyä. Koneiden parissa kuluu aika touhuten. Olen kas­vanut siihen hommaan kiinni, Toni kertoo.

– Isäukon firmassa olen ollut siitä lähtien, kun opin konttaa­maan. Kaivinkone ja kuorma-autohommia, turvetuotantoa, maanviljelyä. Koneiden parissa kuluu aika touhuten. Olen kas­vanut siihen hommaan kiinni, Toni kertoo.

Henna kehuu Tonia ihanaksi veljeksi.

– Hän on aina ollut meistä pu­heliaampi, olen itse vähän hil­jaisempi ja harkitsevampi. En ole joutunut veljeä toppuuttele­maan. Enemmän mennyt niin, että Toni kertoo, mitä tehdään ja minä olen tehnyt.

–Tästä saa nyt kauhean ma­nipuloivan kuvan minusta, Toni nauraa.

– Se on toiminut meillä ihan hyvin, ihan tasa-arvoisia me ol­laan silti aina oltu, Henna jat­kaa.

Tonikin myöntää, että Henna on aina ollut rauhallisempi ja harkitsevampi toimissaan kuin hän itse.

Onko kaksosilla telepatiaa?

Ala-asteella kaksosten piti kirjoittaa aine, ja valittavana oli viisi eri otsikkoa.

– Istuimme eri puolella luok­kaa, emmekä keskustelleet asi­asta, mutta usein valitsimme sa­man aiheen, Henna muistelee.

Kumpikaan ei kuitenkaan usko sen suuremmin mihin­kään yliluonnolliseen yhtey­teen. Kaksosuus on vain asia, joka on.

Toki etenkin pienenä oli mu­kavaa, kun aina oli leikkikave­ri lähellä. Nyt aikuisiällä Toni ja Henna pitävät yhteyttä lähes viikottain.

– On se vielä nyt aikuisiällä­kin kiva tietää, että on ihminen kenelle voi aina soittaa, jos tar­vitsee apua.

Ehkä se ei ole kaksosten tele­patiaa, tai muuta yliluonnollista, mutta on Hennalle muutaman kerran käynyt erikoinen juttu Toniin liittyen.

– Jos Tonille on käynyt jotain, enkä ole vielä siinä vaiheessa tiennyt asiasta, on minulle usein tullut todella kova päänsärky. Jälkeenpäin kuulen, että Tonil­le on juuri siihen aikaan käynyt joku haaveri.

Toni ei ole kiinnittänyt täl­laiseen huomiota. Ehkä Toni on niin kova touhuamaan, ettei kiinnitä asiaan huomiota. Henna rauhallisempana luonteena saat­taa huomata asian herkemmin. Mistäpä sen tietää.

Lähde: monikkoperheet.fi

  • Laura Parkko
Jaa artikkeli: