fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Usvaa Valkealassa

Elokuun 28. päivän aamuna Jokelan teollisuusalueen ja kirkonkylän välisellä pellolla oli yksi monista sumuesiintymistä. Usva on sumun toinen nimi.
Usva, metsän neito, voitaisiin sanoa. Onhan Suomessa syntynyt useita satoja Usvia ja suurin osa heistä on naisia. Usvametsän neito on tuttu Röllin seikkailuista.
Luonnosta innoituksensa saaneella nimellä ei ole nimipäivää almanakassa. Epävirallisesti sen kaveri on Pilvi ja päivä siis 19.4. Pilvi oli hyvin harvinainen nimi 1940- ja 1950-luvuilla. Suosio kasvoi ja 1980-1999 730 tyttöä sai Pilvi-nimen. Tälle kaudelle ajoittuu myös 1985 syntynyt näyttelijä Pilvi Hämäläinen. Tällä vuosituhannella nimen suosio on hiipunut.
1920-1979 Usva-nimeä annettiin harvakseltaan sekä tytöille, että pojille. Pojille nimi on annettu alle 30 kertaa. Tytöillä suosio nousi merkittävästi tällä vuosituhannella. Jo 1980-1990 -luvuilla nimi selvästi yleistyi. Vuodesta 2000 lähtien nimen on saanut ainakin 400 tyttöä.

Sumua

Hernerokkasumu on hyvin tunnettu ilmaus paksusta sumusta. Sille on ainakin englanninkieliset vastineet pea soup fog ja pea souper. Ilmaukseen kytkeytyy ilmansaasteita, kuten nokea, jotka värjäävät sumua. Ilmaisua on käytetty ainakin 1820-luvulta lähtien.
Sumu on maahan kosketuksessa oleva pilvi. Näkyvyys on alle kilometrin. Ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy pieniksi pisaroiksi. Siten sumu syntyy. Joskus vesihöyry voi härmistyä jääkiteiksi. Tiivistyminen edellyttää, että ilma on riittävän kylmää ja kosteaa. Yleensä tiivistymisessä suhteellinen kosteus on täydessä sadassa prosentissa.
Erityisesti sumuista on Newfoundlandin tienoilla maalla ja merellä.
Utu on lievempi ilmiö kuin sumu. Kosteuden aiheuttama sekin. Auer on kyseessä silloin, kun ilmassa on leijumassa pölyä, pienen pieniä hiukkasia, savua.
Säteilysumu syntyy maanpinnan jäähtyessä ulossäteilyn takia ja jäähdyttäessä pinnanläheistä ilmakerrosta. Säteilysumua näkee varmimmin loppukesän ja syksynkin selkeinä ja heikkotuulisina öinä. Yleensä näkyvyys on 100–300 metriä. Kun sumukerroksen paksuus on alle metrin, puhutaan pintasumusta. Pienet pintasumuhattarat ovat tuttuja näkyjä peltoaukeilta. Säteilysumua voi heikon tuulen myötä ajautua myös vesistön päälle.
Siirtymäsumussa eli advektiosumussa kostea ilma virtaa siirtyen kylmälle alustalle. Siirtymäsumuja syntyy eniten merellä loppukeväästä. Alkutalvesta niitä on vaikein nähdä. Siirtymäsumussa näkyvyys voi laskea alle 50 metriin. Paksu sumu, yli 500 metriä paksu, voi tietää tihkusadetta.
Sekoittumissumu syntyy, kun kylmä ja kostea ilma sekoittuvat esimerkiksi järven tai meren lahdella kesällä ja syksyllä yöllä. Maalta virtaa kylmää ja raikasta ilmaa päätyen vesistön kostuttaman, lämpimänä pysyvän ilman ylle.
Haihtumissumusta yleisin esimerkki on merisavu. Siinä tyypillisesti ainakin −10 °C oleva kylmä ilma virtaa lämpimän kostean alustan, esimerkiksi avoimen meren päälle. Vesihöyryn haihtuminen on voimakasta. Se jäähtyy, tiivistyen sumuksi.
Erityisen hankalaa sumu on lentoliikenteelle. Laivoissa voidaan turvautua tutkaan. Autoilijan on syytä hillitä kaasujalan käyttöä ja vaihtaa lähelle suunnattuihin valoihin. Etenkin pienet paikalliset sumuhattarat voivat yllättää autoilijan.
Kun näkyvyys vaihtelee yhdestä kymmeneen kilometriin puhutaan udusta. Siitä sitten siirrytään sumuun. Korkeintaan 500 -metrinen näkyvyys on jo heikon sijaan kohtalaista sumua. Siitä sitten edetään vahvaan tai sakeaan ja hyvin sakeaan sumuun.
Janne Kousa

Usva on sumumaista.


Valkealassa on hyviä peltoaukeita, joilla nähdä sumua.

Jaa artikkeli: